Simo Hostikka, VTT, PL 1000, 02044 VTTFDS-ohjelmanuusia ominaisuuksiaTiivistelmäFire Dynamics Simulator (FDS) -ohjelmanviides versio tuo mukanaan joukon muutoksia,jotka vaikuttavat ohjelman käyttöön jakäytettävyyteen. Tärkeimmät fysikaalistenmallien parannukset ovat kaasufaasin palamismallinpäivitys, joka mahdollistaa happirajoitteistenpalojen entistä tarkemmansimuloinnin, ja uusi kiinteän aineen lämmönsiirtomalli,jonka avulla voidaan entistärealistisemmin simuloida kerroksellisia jamonista materiaaleista koostuvia rakenteita.Uusien pyrolyysimallien hyödyntäminen vaatiikuitenkin myös entistä suuremman joukonparametreja, joiden määrittämiseksi simulointientekijät joutuvat ponnistelemaan.Erityistä huomiota FDS-ohjelman päivityksenyhteydessä on kiinnitetty ohjelman kelpoisuudenosoittamiseen luomalla erityinenverifiointi- ja validointitapausten tietokantaja dokumentaatio.JOHDANTOFire Dynamics Simulator -ohjelmasta on viimevuosien aikana muodostunut tärkein yksittäinenpaloturvallisuussuunnittelun työkalu.Kehitystyötä koordinoi edelleen NationalInstitute of Standards and Technology. Muitakehittäjiä ovat VTT ja Hughes Associates106 <strong>Palotutkimuksen</strong> päivät <strong>2007</strong>Inc. Ohjelman viides versio tuo mukanaanuseita parannuksia ohjelman fysikaalisiinmalleihin sekä käytettävyyteen. Tärkeimmätfysikaalisten mallien päivityksen liittyvät kaasufaasinpalamisreaktioihin, ja epätäydellisenpalamisen mallintamiseen, sekä kiinteän aineenmallintamiseen. Uudessa mallissa onmahdollista kuvata kiinteitä monikerroksisiaja monikomponenttisia materiaaleja, joillevoidaan lisäksi määritellä mielivaltaiset kemiallisethajoamisreaktiot.Tässä esitelmässä luodaan katsaus uusiinfysikaalisiin malleihin ja niiden käyttöön paloturvallisuussuunnittelussa.Uudet fysikaalisetmallit luovat tarpeen entistä tarkemmilleja monimuotoisemmille simuloinnin lähtötiedoille.Kiinteän aineen reaktioiden yksityiskohtainenkuvaus esimerkiksi vaatii neljäreaktioon liittyvää parametria per reaktio.Tämän lisäksi tarvitaan tavallisimmat termodynaamisetominaisuudet kuten lämmönjohtavuudetja ominaislämpökapasiteetit. Reaktioparametrejavoidaan määrittää kemiallisillapienen mittakaavan termogravimetrisilla kokeillasekä muilla pienen mittakaavan kokeilla,kuten kartiokalorimetri. Parametrien määrittäminenvoi olla kuitenkin hyvinkin monimutkainenmatemaattinen prosessi, koskamikään koemenetelmä ei suoraan mittaatarvittavia suureita. Materiaaliominaisuuksienmäärittämiseen kokeellisista tuloksista onkinkehitetty uusia epälineaariseen ja moniulotteiseenoptimointiin perustuva laskentamenetelmiä[1,2].Palosimuloinnin soveltamisen ja sen avullatehtyjen suunnitelmien hyväksyttävyydenkannalta on tärkeää, että palosimulointiohjelmaon huolellisesti dokumentoitu, verifioituja validoitu. Erityisesti nämä tarpeet korostuvatydinvoimaloiden turvallisuustarkasteluissa.FDS-ohjelman dokumentoinnissaonkin kiinnitetty entistä enemmän huomiotaverifiointi ja validointitietokannan dokumentointiinja toistettavuuteen. Perinteisestimallien validoinnissa on viitattu mallien kehitysvaiheessajulkaistuihin tieteellisiin artikkeleihinja teknisiin raportteihin. Jatkuvastikehittyvien ohjelman yhteydessä validointisimuloinniton kuitenkin toistettava ja raportoitavajokaisen olennaisen versiopäivityksenjälkeen. FDS-ohjelmalle onkin tehty uudentyyppinen, erillinen verifiointi ja validointiraportti,jota päivitetään jatkuvasti, ja johonliittyy avoimesti saatavilla olevien laskentatapaustentietokanta.UUSIA OMINAISUUKSIAPalamismalliPalosimulointiohjelman tärkein yksittäinenfysikaalinen malli on palamismalli. Palamismallilaskee missä ja kuinka voimakkaasti
vastaavuus kokeellisiin tuloksiin on huomattavasti helpompi saavuttaa.kaasumainen polttoaine ja happi reagoivattuottaen lämpöä ja palamistuotteita. Reaktiossasyntyvä lämpö on tärkein virtausta jalämmönsiirtoa ajava lähdetermi.Aiemmissa FDS-versioissa palamismalli onperustunut nopean kemian oletukseen, jonkamukaan palamista tapahtuu aina, kun polttoaineja happi kohtaavat. Tilanteita, joissa reaktiotaei tapahdu, kuvattiin hyvin yksinkertaisellalämpötilan ja happipitoisuuden perusteellatoimivalla mallilla. Nämä pääperiaatteetovat edelleen voimassa, mutta uudessaversiossa etenkin happirajoitteisten palojensimulointiin on tullut joitakin parannuksia.Ennen yhdestä reaktioaskeleesta muodostuvapalamisreaktio on jaettu kolmeen osaan siten,että hiilimonoksidin muodostumiselle jaedelleen hapettumiselle on varattu omat reaktionsa.Lisäksi palamattomat hiilivedyt voivatpalaa myöhemmin jouduttuaan kosketuksiinhapen kanssa riittävän korkeassa lämpötilassa.Edellisissä versioissa palamattomat hiilivedyteivät enää myöhemmissä vaiheissa osallistuapalamiseen. Palamisreaktio voidaan esittääkolmen askeleen reaktionaReaktio 1:Polttoaine + O 2> Polttoaine + O 2Reaktio 2:Polttoaine + O 2> CO + Muut palamistuotteetReaktio 3:Polttoaine + O 2> CO 2+ Muut palamistuotteetEnsimmäinen reaktio tarkoittaa nyt pelkkääsekoittumista, jonka yhteydessä ei tapahdupalamista.Käytännön tulipaloissa palamiseen osallistuusuuri joukko erilaisia kemiallisia yhdisteitä.Simuloinnissa tämä kemiallisten reaktioidensuuri joukko on kuitenkin yleensä typistettäväyhteen tyypilliseen reaktioon. UudessaFDS-versiossa tästä rajoituksesta voidaanluopua, jos käytetään äärellisen reaktionopeudenmallia (finite rate reactions). Äärellinenreaktionopeus tarkoittaa, että reaktionopeusriippuu konsentraatioiden lisäksimyös lämpötilasta.Yllä kuvatuissa parannuksissa on vain osittainkyse varsinaisista uusista fysikaalisistamalleista; enemmänkin kyse on kemiallistenkomponenttien entistä tarkemmasta kirjanpidosta.Käyttäjälle nämä parannukset voivatkuitenkin näkyä happirajoitteisten palojenentistä tarkempana ja realistisempanakuvauksena.Kiinteän aineen lämmönsiirtoKuva 1. Kerroksellisen rakenteen diskretointi. Nuoli osoittaa kahden aLämmönjohtumisenlisäksi uudessaFDS-versiossavoidaan laskeamyös säteilynkulkeutuminenaineen sisällä.Kiinteän aineen lämmönsiirto ja pyrolyysireaktioidenmallinnus ovat oleellinen osapalosimulointia. Uudessa FDS-versiossa ontoteutettu joukko parannuksia, jotka helpottavatmateriaalien entistä realistisempaa simulointia.Tärkein uusista ominaisuuksistaon kerroksellisten rakenteiden mallintaminen.Käyttäjä voi määritellä useita päällekkäisiäkerroksia, jotka voivat koostua eri materiaaleistatai materiaalien seoksista. Laskentaperustuu edelleen yksiulotteisen lämmönsiirtoyhtälönratkaisemiseen differenssimenetelmällä.Lämmönjohtumisen lisäksi uudessa FDSversiossavoidaan laskea myös säteilyn kulkeutuminenaineen sisällä. Tällä on huomattavamerkitys lämmön tunkeutumiselle ja palamisnopeudelleerityisesti infrapunasäteilylleläpinäkyvissä aineissa kuten joissakin palavissanesteissä. Myös monien kiinteiden aineidenpalamiskäyttäytyminen muuttuu merkittävästi,kun säteilyn annetaan tunkeutuaaineen sisälle. Tällaista käyttäytymistä voidaanolettaa erityisesti huokoisissa aineissa,jotka sisältävät paljon säteilylle läpinäkyvääilmaa, mutta ovat näkyvän valon alueella lä-kerroksia, jotka voivat koostua eri materiaaleista tai materiaalien seoksista. Laskenta perustuuedelleen yksiulotteisen lämmönsiirtoyhtälön ratkaisemiseen differenssimenetelmällä.pinäkymättömiä.Kiinteän aineen reaktioissa aine itse reagoija muuttuu muiksi aineiksi. Ainekomponentinmassan muutoksen ja reaktionopeudenkaavatmutta ovat näkyvän valon alueella läpinäkymättömiä.ovatLämmönjohtumisen lisäksi uudessa FDS-versiossa voidaan laskea myös säteilynkulkeutuminen aineen sisällä. Tällä on huomattava merkitys lämmön tunkeutumiselle japalamisnopeudelle erityisesti infrapunasäteilylle läpinäkyvissä aineissa kuten joissakinpalavissa nesteissä. Myös monien kiinteiden aineiden palamiskäyttäytyminen muuttuumerkittävästi, kun säteilyn annetaan tunkeutua aineen sisälle. Tällaista käyttäytymistä voidaanolettaa erityisesti huokoisissa aineissa, jotka sisältävät paljon säteilylle läpinäkyvää ilmaa,Kiinteän aineen reaktioissa aine itse reagoi ja muuttuu muiksi aineiksi. Ainekomponentinmassan muutoksen ja reaktionopeuden kaavat ovat∂ ρ i= −t∂ ρi0Nij=1r + Sijinij ρ i; rij= Aij⋅ ⋅e−ρi0( −E)[ ( )] A , ij / RT sn T ,⋅max 0, TijsTign,ijKerroksellisen rakenteen laskentaverkkoa on havainnollistettu kuvassa 1. Kuva 2havainnollistaa reagoivien materiaalien laskentaa. Reaktiovyöhykkeitä ei enää oletetaäärimmäisen ohuiksi (korkean lämpövirran oletus) vaan reaktiot ovat jatkuviatilavuusreaktioita.(1)Kerroksellisen rakenteen laskentaverkkoaKerros 2 Kerros 1HIILIPUUKOSTEUSTAUSTAREUNAEHTOKuva 2. Esimerkki kerroksellisesta rakenteesta.Kuva 1. Kerroksellisenrakenteendiskretointi.Nuoli osoittaakahden aineenrajapintaa.Kuva 2. Esimerkki kerroksellisesta rakenteesta.Kuvassa 3 on havainnollistettu esimerkinomaisesti taustamateriaalin vaikutustaon puumateriaalin havainnollistettu laskettuun palamisnopeuteen kuvassa kartiokalorimetrikokeessa. 1. Kuva 2 havainnollistaapalamisnopeuteen. Hiilikerroksen reagoivien muodostuttua materiaalien reaktiot tapahtuvat lasken-aineen sisällä, jaKokeen alussa ainesyttyy ja reaktiot tapahtuvat lähellä aineen pintaa, eikä taustalla ole juurikaan vaikutustapalamisnopeus pienenee. Taustalla ei edelleenkään ole suurta merkitystä. Palamisentaa. loppupuolella Reaktiovyöhykkeitä reaktiot tapahtuvat lähellä aineen ei enää takapintaa, oleteta ja tausta vaikuttaa äärimmäisenkasvaa erittäin voimakkaasti. ohuiksi Jos (korkean taas oletetaan, lämpövirran että lämmönsiirto ole-takapinnasta tapahtuuvoimakkaastipalamisnopeuteen. Jos tausta oletetaan täysin eristetyksi (insulated back), palamisnopeusvapaan konvektion avulla normaaliin huonelämpötilaan (void back), laskee palamisnopeuskeskivaihetta alhaisemmaksi. Edellisissä FDS-versioissa oli valittava nämä kaksi ”ääripäätä”.FDS:n versiossa 5 voidaan puumateriaalin alle määritellä todellisen kaltainentaustamateriaali, jolloin simuloitu palamisnopeus on näiden kahden ääripään välillä, javastaavuus kokeellisiin tuloksiin on huomattavasti helpompi saavuttaa.tus) vaan reaktiot ovat jatkuvia tilavuusreaktioita.Kuvassa 3 on havainnollistettu esimerkinomaisestitaustamateriaalin vaikutusta puumateriaalinlaskettuun palamisnopeuteenkartiokalorimetrikokeessa. Kokeen alussa ainesyttyy ja reaktiot tapahtuvat lähellä aineenpintaa, eikä taustalla ole juurikaan vaikutustapalamisnopeuteen. Hiilikerroksen muodostuttuareaktiot tapahtuvat aineen sisällä,ja palamisnopeus pienenee. Taustalla eiedelleenkään ole suurta merkitystä. Palamisenloppupuolella reaktiot tapahtuvat lähelläaineen takapintaa, ja tausta vaikuttaa voimakkaasti(1) palamisnopeuteen. Jos tausta oletetaantäysin eristetyksi (insulated back), palamisnopeuskasvaa erittäin voimakkaasti. Jostaas oletetaan, että lämmönsiirto takapinnastatapahtuu vapaan konvektion avulla normaaliinhuonelämpötilaan (void back), laskeepalamisnopeus keskivaihetta alhaisemmaksi.Edellisissä FDS-versioissa oli valittava nämäKuva 3. Taustareunaehdon vaikutus puulevyn palamisnopeuteen kaLÄHTÖTIETOJEN HANKKIMINEN JA DOKUMENTOINTI<strong>Palotutkimuksen</strong> päivät <strong>2007</strong> 1071
- Page 9 and 10:
Kati Tillander, VTT ja Esa Kokki, P
- Page 11 and 12:
RakennuspaloRakennuspalovaaraPalo r
- Page 13 and 14:
tä PRONTOn käyttö ja sisältö n
- Page 15:
Kuva 1. Joidenkin aineistossa usein
- Page 18 and 19:
Taulukko 2. Opetus- (o) ja tutkimus
- Page 21 and 22:
KOTIMAAKuolemat pakottavat uudistuk
- Page 23 and 24:
savusukellusten välillä vietettii
- Page 25 and 26:
TVOC-pitoisuus, µg/m 3200001500010
- Page 27 and 28:
työvuoron jälkeen mitattu keskim
- Page 29 and 30:
assa, sitä suurempi on kantama. Mi
- Page 31 and 32:
Tutkimus tehtiin Pelastusopiston tu
- Page 33 and 34:
maa ja tehokasta toimintaa, joka sa
- Page 35 and 36:
verrattuna tulipalojen määrissä
- Page 37 and 38:
Tiina Ala-Outinen, Riitta Kajastila
- Page 39 and 40:
Kuva 2. Oven polttokoe EN-standardi
- Page 41:
esimerkiksi lämpötilojen tai muod
- Page 44 and 45:
nakin vuodesta 1979 alkaen [10]. En
- Page 46 and 47:
tosten kokeita sekä normaalilämp
- Page 48 and 49:
olivat tutkittua kertopuuliitoksen
- Page 50 and 51:
isotermit 60 min palorasituksen jä
- Page 52 and 53:
ksesta tai heidät on voitava pelas
- Page 54 and 55:
va palo> ravintola- vaatenaulakkopa
- Page 56 and 57: Esko Mikkola ja Tuomo Rinne, VTT, P
- Page 58 and 59: Kuva 2 Yleiskuva maanalaisesta liik
- Page 60 and 61: PystykuilutKuva 4. Tarkastelun koht
- Page 62 and 63: 10 m1.Kohde on vuosina 1762-1764 ra
- Page 64 and 65: lukuarvojen valintaa ihmismäärän
- Page 66 and 67: Jukka Hietaniemi, VTT, PL 1000, 020
- Page 68 and 69: palokunnan toimintavalmiusajan ja s
- Page 70 and 71: ko 1. Esimerkki kuvaan 5 liittyvist
- Page 72 and 73: Rasmus Taneli, Tiitta Paavo ja Ronk
- Page 74 and 75: akenteiden pinnoille [1].sytytyskoh
- Page 76 and 77: Osa vuosina 2005 ja 2006 pidettyist
- Page 78 and 79: kasvillisuuden määrän ja jakautu
- Page 80 and 81: Ylitarkastaja, ins. (AMK) Antti Nen
- Page 82 and 83: lemia aiheuttava laite. Rivitaloiss
- Page 84 and 85: Valtuutettu sähkötarkastaja Pertt
- Page 86 and 87: kansia jotka olivat murtuneet niin,
- Page 88 and 89: jen tuotantorakennusten sähkö- ja
- Page 90 and 91: ilmaisuputkistojen asennus tutkimus
- Page 92 and 93: LIITE 1.PELASTUSOPISTO SUUNNITELMA
- Page 94 and 95: Palotilan korkeus : Testit tehdää
- Page 96 and 97: Tuula Hakkarainen, VTT, PL 1000, 02
- Page 98 and 99: 98 Palotutkimuksen päivät 2007tus
- Page 100 and 101: 100 Palotutkimuksen päivät 2007ta
- Page 102 and 103: daan palotehoksi 57 MW. Tulos päte
- Page 104 and 105: vesivuo 3.5 l/min/m 2 saavutetaan s
- Page 108 and 109: Kuva 2. Esimerkki kerroksellisesta
- Page 110 and 111: otaan työntävää vaikutusta tai
- Page 112 and 113: Väkijoukko ei koostuitsenäisesti
- Page 114 and 115: Kati Tillander, Kaisa Belloni, Tuom
- Page 116: Palotutkimuksenpäivät seuraavanke