Palotutkimuksen päivät 2007 - Pelastustieto

jen tuotantorakennusten sähkö- ja paloturvallisuustilanteesta.Kaiken kaikkiaan tiloiltalöytyi yllättävän paljon erilaisia sähkölaitteidenja -laitteistojen virityksiä. Käytännössähavaitut puutteet sopivat hyvin yhteen aiempiensähköpalotutkimusten tilastollisten havaintojenkanssa.Sähkö on nykyään niin jokapäiväinen asiakaikkien elämässä, että siihen liittyviä riskejäei ehkä siksi osata nähdä ja suhtautuaniihin riittävän vakavasti. Nyt tunnistettujasähköön liittyviä paloriskejä tulee tehdäedelleen tehokkaasti tunnetuksi, jotta niihinosataan varautua. Maataloustuottajille tuleeantaa toimintamalleja sähköisten paloriskienhallintaan sekä heitä tulee motivoida toimimaanpalojen vähentämiseksi. Isäntäväkivoisi helposti, esimerkiksi heille suunnitelluntarkistuslistan avulla itse tunnistaa ainakinräikeimmät riskitekijät. Kaiken kaikkiaanmaatalouden turvallisuuteen liittyvässätietoisuus- ja perehtyneisyyskulttuurissa onparantamisen varaa. Monesti tuli esille, ettätilan henkilöstö ei osannut tunnistaa, joskusvakaviakin turvallisuuspuutteita.Tilojen haltijat kaipaavat ehdottomasti perehdytystä,tukea ja kolutusta sähköasioidenhallinnasta. Asiat tulisi jossain muodossa sisällyttäätuottajien täydennyskoulutukseen,mutta myös ammatilliseen peruskoulutukseenkaikilla oppilaitostasoilla.Yleisen turvallisuusviestinnän lisäksi tulisilisätä kohdennettua viestintää maataloustuottajiin.Heitä tulisi perehdyttää tunnistamaanja eliminoimaan keskeisimpiä riskitekijöitäomassa päivittäisympäristössään, varmistamaansäännöllisesti turvallisuusvälineidenkäyttökunto sekä toimimaan turvallisestija tehokkaasti onnettomuustilanteissa.Tutkimuksen tulokset pitäisi saada mukaannykyisten toimijoiden työn sisältöön elinkaariajattelunmukaisesti. Nuohoojat käyvätsäännöllisesti kaikissa tulisijallisissa rakennuksissa,palo- ja sähkötarkastajat käyvätuseimmissa rakennuksissa. Suunnittelijoilla jaurakoitsijoilla on keskeinen rooli uudisrakennustentekniikan ja käyttöön tulevien laitteidenvalinnassa. Tuottajilla itsellään on suurimerkitys siihen miten rakennuksia ja talotekniikkaakunnossapidetään.Yleisesti tilojen sähköasennusten suunnittelussaja toteutuksessa sekä dokumentoinnissanäyttää olevan paljon parannettavaa. Erikoistaoli, että urakoitsijoiden tekemät käyttöönottotarkastuksetnäyttivät kaikissa kohteissaolevan tekemättä, vaikka sähkölaitteistoaei saa ottaa käyttöön ilman käyttöönottotarkastusta.Näin tehtyjen asennusten turvallisuudestaei ole näyttöä, vaikka laki velvoittaasähkölaitteiston rakentajan tekemäänkäyttöönottotarkastuksen ja luovuttamaantarkastuspöytäkirjan haltijan käyttöön. Tilanhenkilöstö kuitenkin tyypillisesti uskoo88 Palotutkimuksen päivät 2007että rakennettu laitteisto on kunnossa ja turvallinenvaikka näin ei välttämättä kuitenkaanole.Sähkötöiden tekijöiden osalta havaitut monetmenettelyt ja laiminlyönnit osoittavat likitäydellistä ammattitaidottomuutta tai törkeääpiittaamattomuutta lopputuloksen laadustaja turvallisuudesta.Myös tilojen kunnossapidon suunnitelmallisuusei ole sillä tasolla, kuin sen tulisi olla.Tilojen sähkölaitteistot olivat osin erittäinkehnossa kunnossa. Jotta tuotantotilojentekniikka pysyisi kunnossa ja turvallisena,se edellyttää säännöllistä kunnonvalvontaa jakunnossapitoa. Kuivauskautta ajatellen viljatiloillaei ollut monestikaan osattu ajatella, ettälaitteisto vaatisi huoltoa ennen kuivauksenaloittamista. Tiloilta tulisi edellyttää huoltojakunnossapito-ohjelman laatimista. Ohjelmantoteuttamista tulisi valvoa erityisesti palo-ja sähkötarkastusten yhteydessä.Viljatiloilla vallitsi useimmiten ajatus, ettäasiat olivat kunnossa, kunhan kuivauskaudestaoli selvitty. Monesti ei ollut ajateltu,että kuivaamoa käytettiin muunakin aikana,ajatellen viljan myyntiä, jolloin sitäsiirrettiin kuivaamosta pois kuljetusta vartenjolloin esim. valaistus on päällä. Tilan henkilöstökoki monesti, että vaarat kuivaamonosalla ovat pelkästään kuivausaikana joka pitääosaltaan kuitenkin paikkansa koska laitteistoon tällöin kokonaisuudessaan täydessäkäynnissä. Varsinkaan viljakuormia tehtäessäei osattu huomioida tilapäisten valaisimentuomaa vaaraa.Alkavan palon nopealla havaitsemisella sekäripeällä sammutus- ja pelastustoimien aloittamisellaon suuri merkitys syntyvien vahinkojenmäärälle. Automaattiset paloilmoitin- jasammutusjärjestelmät ovat tehokkaita apuvälineitäpalovahinkojen vähentämistyössä.Maatalouden tuotantorakennuksissa syttyvienpalojen vahinkoja voitaneen merkittävästi vähentääautomaattisten paloilmoitinlaitteidenja erityisesti automaattisten sammutuslaitteistojenavulla. Taloudellisesti tarkoituksenmukainenratkaisumalli voisi olla yleissprinklerinsijaan tehokas kohdesprinklaus.Tulosten perusteella näyttäisi tarkoituksenmukaiselta,että kaikki maatalouden tuotantotilatsaatetaan säännöllisen sähkölaitteistojenmääräaikaistarkastuksen piiriin sulakekoostaja tuotantosuunnasta riippumatta.Tarkastusväli on nykyisellään tarkastuksenpiirissä olevilla maatalouden laitteistoilla15 vuotta. Se on käytännössä aivan liian pitkätarkastusväli, koska monella tilalla tehdäänjopa vuosittain erilaisia paljon muutos-, lisäys-ja uudisrakennustöitä. kiinteistöjen suhteenkoska maataloudet ovat olleet ja ovatvieläkin kovien muutosten edessä. Sopiva tarkastusvälivoisi olla viisi vuotta.Koska maatiloilla näytetään hyvin paljonkäytettävän epämääräisiä sähkötöiden tekijöitä,tulisi kaikki maatalouksissa tehtävät sähkötyötottaa pakollisen varmennustarkastuksenpiiriin. Näin voitaisiin auttaa maataloustuottajiaja edistää merkittävästi heidän jokapäiväistätyöturvallisuuttaan. Sekä laitevalmistajien,sähkösuunnittelijoiden että sähköurakoitsijoidentulisi nykyistä paremmin perehtyätilojen vaativiin olosuhteisiin.Maataloustuotannon työvoiman vähyystulisi ottaa huomioon niin päätöksenteossakuin uutta tekniikkaa kehitettäessä. Käytännössänäyttää siltä, että isäntäväen ajanpuuteja uupumus on merkittävä riskinaiheuttajanykytiloilla. Erityisesti eläintiloilla töitäon suhteessa käytössä olevaan henkilöstömääräänniin paljon, että aika ja voimavarateivät aivan pakollisten töiden (eläinten hoito)jälkeen riitä muuhun. Tilojen henkilöstötarvitsisi ulkopuolista apua omaan riskienhallintaansa.Ulkopuoliset ammattilaiset havaitsevatpuutteet paremmin kuin henkilöt jotkatyöskentelevät tilassa päivittäin.Tulosten perusteella olisi myös hyödyllistäkäynnistää jatkohanke, jossa tehtäisiin tiiviissäyhteistyössä tilojen isäntäväen kanssanoin 20 tilalle heidän olosuhteisiinsa räätälöitykäytännönläheinen kunnossapito-ohjelmaperehdytyksineen. Noin viiden vuodenkuluttua käytäisiin selvittämässä mitä vaikutuksiatehostetusta kunnossapidosta on ollut.Hankkeen kokemusten perusteella laadittaisiinohjeet ja perehdytysohjelmasuosituksetkaikille tiloille.KiitoksetLämpimät kiitokset Turvatekniikan keskukselle,Palosuojelurahastolle ja Suomen VakuutusyhtiöidenKeskusliitolle maatilatutkimustenmahdollistamisesta ja rahoituksesta.Lähteet[1] Nurmi, V-P., Sääskilahti, V-M., Westerstråhle,U., Hämäläinen, M. Sähkö palonsyttymissyynä. TUKES-julkaisu 8/1999. Helsinki1999.[2] Nurmi, V-P. Sähköpalojen riskienhallinta.TUKES-julkaisu 3/2001. Helsinki2001.[3] Nurmi, V-P., Nenonen, A., SjöholmK. Sähköpalot Suomessa TUKES-julkaisu2/2005. Helsinki 2005.[4] Granqvist, P. Nurmi, V-P. Nenonen, A.Eläintilojen sähkö- ja paloturvallisuus. TU-KES-julkaisu 2/2006. Helsinki 2006.[5] Granqvist, P. Nurmi, V-P. Nenonen, A.Viljatilojen sähkö- ja paloturvallisuus. TU-KES-julkaisukäsikirjoitus 2007. Julkaistaanarviolta elokuussa 2007.