kasvillisuuden määrän ja jakautuman määrityksiin sekä tarkemmilla metsäpalojen etenemisentietokonemalleilla saatuihin tuloksiin.Kuva 2. Esimerkki FDS-ohjelman simulointituloksista.Vasemmalla rakennus, jotakohti tuuli painaa maastopalossa syntyviäkuumia savukaasuja. Lämpötilat ilmaistuvärikoodeilla oikeassa laidassa esitetyn asteikonmukaisesti. Kuva lähteestä [2].toistuivat usein, ne myös rajoittivat tehok-Kuvkaasti opiston 2. Esimerkki maataloustieteellistä FDS-ohjelman tiedekuntaa. simulointituloksista. lien kehittämisen Vasemmalla rakennus, (moduli 10), jota yleisölle kohti tuuli suun-metsänpohjalle kerääntyvän kuolleen painaa Hanke maastopalossa alkoi maaliskuussa syntyviä kuumia 2006 ja savukaasuja. jatkuu natun Lämpötilat tiedotuksen ilmaistu (moduli värikoodeilla 11) ja poliittisenpuuaineksen määrää. Nyt kun metsäpalot oikeassa helmikuuhun laidassa 2010. esitetyn Hankkeen asteikon kokonaiskustannuksetmukaisesti. Kuva päätöksenteon lähteestä [2]. tueksi suunnatun tiedotuksentorjutaan tehokkaasti, kuolleen puuaineksenmäärä saattaa kasvaa vaarallisen suureksi. Palonsitten lopulta syttyessä kasvaa sen voimanopeasti niin suureksi, että paloa ei enää saadakaanhallintaan.Palokuorman kertymistä voimistaa varsinkinEtelä-Euroopassa myös maaltapako, johonusein liittyy metsän hyötykäytön väheneminenja viljelysmaan hallitsematon metsittyminen.Samalla häviävät maastossa aiemminolleet luontaiset palokujat.Viime vuosien kuivat ja kuumat kesät pahentavatongelmaa. Etelä-Euroopan metsäpaloistaon saatu lukea lehdistä joka vuosi.Vuosi 2006 oli Suomessakin ennätyksellinensekä kuivuutensa että maastopalojen määränsuhteen [1].TavoiteHankkeen tavoitteena on luoda tieteellisetja tekniset perusteet metsäpalojen hallinnankäytännöille ja politiikalle Euroopassa. Erityisestipyritään edistämään tulen hallittua käyttöäkatastrofaalisten palojen ehkäisyyn (sekäennaltaehkäisevä kulotus että metsäpalonsammu¬tuksessa käytettävät vastatulet).Tavoitteen voi kiteyttää suomalaiseen sananlaskuun”Tuli on hyvä renki mutta huonoisäntä”. Tämä sananlasku on toiminut innoittajanakoko hankkeen nimelle.HANKKEEN KUVAUSOsallistujat, aikataulu ja budjettiFire Paradoxin alkuperäiseen konsortioonosallistuu 31 osapuolta kolmestatoista maasta(yhdestätoista Euroopan maasta, Marokostaja Tunisiasta). Hanketta on sittemmin laajennettusiten, että myös Argentiinasta, Etelä-Afrikasta, Venäjältä ja Mongoliasta on liittynytmukaan yhteistyöosapuolia. Hankkeenkoordinaattori on portugalilainen FranciscoRego, joka edustaa Lissabonin teknillisen ylitaovat noin 15 miljoonaa euroa, jos-EU:n osuus on noin 80 %. Hankkeen internet-sivutlöytyvät osoitteesta http://www.fireparadox.org/.SisältöHankkeen sisältöä voidaan havainnollistaakuvassa 1 esitetyllä matriisilla. Vaakasuunnassamatriisi jakaantuu kolmeen osaan, jotkaovat tutkimus, tekninen kehitystyö ja tulostenhyödyntäminen.Tutkimuksessa merkittävin osuus on metsäpalontietokonemallinnuksella. Paitsi itsemetsäpalon leviämistä mallinnetaan projektissamyös metsäpalosta ihmisille ja rakennuksilleaiheutuvia vaaroja. Mallinnustatukee koetoiminta, joka toteutetaan osittainlaboratorio-olosuhteissa ja osittain maastossatehtävinä koepolttoina. Nämä osuudet onkoottu moduliin 2, jonka nimi on ”fysikaalisetmekanismit”. VTT:n osuus hankkeessakeskittyy tähän moduliin.Tutkimusosaan kuuluu kaksi muutakinmodulia. Modulissa 3 tutkitaan kasvillisuudenmäärän, lajiston ja kosteuden vaihteluita.Tämän modulin nimi on ”biologisetmekanismit”. Modulissa 4 tutkitaan maankäyttötapojenmuutoksia ja niiden vaikutustametsäpalojen esiintymiseen sekä metsäpaloissatuhoutuvia taloudellisia ja ei-materiaalisiaarvoja. Tämän modulin nimi on ”käyttäytymistieteet”.Tekninen kehitystyö käsittää viisi modulia.Näihin kuuluvat mm. riskien arviointi ja kartoitus(moduli 5), tietokantojen ja tietokoneohjelmienluominen hankkeen puitteissa kerätyntiedon jatkokäyttöä varten (moduli 6),poliittisen päätöksenteon analysointi (moduli7), metsäpalojen reaaliaikainen havainnointija aiempien palojen analysointi (moduli8) ja suuren mittakaavan demonstraatiot(moduli 9).Tulosten hyödyntäminen sisältää metsänhoidonja metsäpalontorjunnan ammattilaisillesuunnattujen kurssien ja oppimateriaa-(moduli 12).Pystysuunnassa matriisi jakaantuu neljäänlinjaan, joiden avulla pyritään integroimaaneri moduleiden aktiviteetit. Nämä linjat käsittelevättoisaalta palojen syttymistä ja etenemistä,toisaalta kulotuksen ja vastatulienkäyttöä metsäpalojen hallintaan.HyödytHankkeen tuloksena syntyy valtava määrätietoa metsäpalojen käyttäytymisestä sekäerilaisten fysikaalisten, biologisten ja yhteiskunnallistentekijöiden vaikutuksesta metsäpaloihin.Tämä tietomäärä pyritään integroimaanlaskentaohjelmiin ja tietokantoihin,joiden avulla tuloksia voidaan käyttää hyväksikäytännön metsäpalontorjunnassa alkaenennaltaehkäisystä ja ulottuen sammutustyöhönsaakka.POIMINTOJA HANKKEENTULOKSISTAMetsäpalosta rakennuksille aiheutuvan vaaranarviointi tietokonemallinnuksen avullaTämä aihe on osa modulia 2. Työhön osallistuvatVTT:n lisäksi Edinburghin yliopistoja portugalilainen yliopisto Instituto SuperiorTecnico.VTT tutkii rakennuksille aiheutuvaa vaaraaFDS-palonsimulointiohjelman avulla. Tämätyö on aloitettu jo aiemmin MASIFIREohjelmankehitystyön yhteydessä [2]. FDSohjelmaon kuvattu lähteessä [3].Tuloksia on havainnollistettu kuvassa 2,jossa maastopalossa syntyneet kuumat savukaasutetenevät tuulen painamina maanpinnanläheisyydessä kohti rakennusta. Tämäntyyppisillälaskelmilla voidaan kartoittaa tilanteita,joissa rakennuksille aiheutuvaa vaaraatäytyy pitää merkittävänä. Käytännönneuvoiksi tulokset jalostuvat, jos pystytäänantamaan ohjeita esim. kasvillisuuden ja rakennustenvälisistä suojaetäisyyksistä tai kas-78 <strong>Palotutkimuksen</strong> päivät <strong>2007</strong>
Lämmönvapautumisnopeus [kW]3.02.01.00.0Seinäsammal (Oittaa & Evo)0 60 120 180 240 300 360Aika lämpöaltistuksen alusta [s]FMO1FMO3FMO4FME3FME4Kuva 3. Kartiokalorimetrikokeet seinäsammaleella.Lämmönvapautumisnopeus ajanfunktiona. Lämpöaltistus 50 kW/m2. VertailtavinaEvolta ja Oittaalta kerätyt seinäsammalnäytteet.Kuva 3. Kartiokalorimetrikokeet seinäsammaleella. Lämmönvapautumisnopeus ajanfunktiona. Lämpöaltistus 50 kW/m 2 . Vertailtavina Evolta ja Oittaalta kerätytseinäsammalnäytteet.villisuudelle asetettavista rajoituksista.Työ on vasta hyvin alkuvaiheessaan. Parhaillaantutkitaan sitä, milloin laskelmat tuleeFire Paradox -hankkeen laboratoriokokeissatutkitaan sekä eteläeurooppalaisten ettäsuomalaisten luonnonmateriaalien palokäyt-ta muita palamiseen liittyviä suureita, mm.materiaalin lämpöarvo, savun tuotto, ja hiilimonoksidintuotto.tehdä kokonaisuudessaan 3-dimensionaatäytymistä.Suomalaisten materiaalien osal-KIITOKSETlisina ja milloin taas saadaan käytännön kannaltata tulokset ovat täysin uusia. KartiokalorimetrinriittäväHaluamme esittäätarkkuuskiitoksemme2-dimensionaalisillayhteistyöstä suomalaisillelisäksi tuloksiametsäpaloasiantuntijoille,saadaan myös muidenosapuoltenKIITOKSETerityisestilaskelmilla.Timo Heikkilälle, Henrik Lindbergille, IlkkakäytössäVanha-Majamaalleolevilla laitteilla tehdyistäkokeista.Haluamme esittää kiitoksemme yhteistyöstäja AriVenäläiselle.Laskelmien tulosten avulla Edinburghinyliopisto kehittää mm. rakennusten syttymistäPääasiallisesti tutkittava suomalainen ma-suomalaisille metsäpaloasiantuntijoille, erityi-ja palovammojen syntymistä kuvaateriaalion seinäsammal (Pleurozium schrebesestiTimo Heikkilälle, Henrik Lindbergille,LÄHDELUETTELOvia matemaattisia malleja. Jatkossa pyritään ri). Seinäsammal on pintakerroskasvina erityisenkiinnostava, sillä Ilmatieteen laitok-Ilkka Vanha-Majamaalle ja Ari Venäläiselle.myös integroimaan VTT:n laskelmat hankkeen1. Paloposki, muissa moduleissa T., Belloni, tuotettaviin K., Venäläinen, tietoihin,mm. maastopalojen kasvillisuuden määrä määrän kasvussa ja jakautu-?. <strong>Pelastustieto</strong>, si pohjautuu 2006, maan Vol. pintakerroksen 57, nro 9, s. 50-52. kosteu-LÄHDELUETTELOsen A., kehittämä Heikkilä, suomalainen T. & Vanha-Majamaa, metsäpaloindek-I. Onkoman 2. Hostikka, määrityksiin S. sekä & Mangs, tarkemmilla J. MASIFIRE metsäpalojeninterface. etenemisen Espoo, tietokonemalleilla VTT, 2005. 52 saa-s. + liitt. lisen 2 mallin s. (VTT avulla. Working Papers 20). ISBN 951- 1. Paloposki, T., Belloni, K., Venäläinen, A.,- den Map arviointiin based simulation säähavaintojen of fires ja laskennal-in forest-urbantuihin 38-6571-1. tuloksiin. http://www.vtt.fi/inf/pdf /workingpapers/2005/W20.pdfVTT:n ensimmäinen koesarja tehtiin helmikuussaSimulator <strong>2007</strong>. Kokeita (Version tehtiin kaikkiaan 4) User’s 19. Guide. maastopalojen määrä kasvussa ?. Pelastustie-Heikkilä, T. & Vanha-Majamaa, I. Onko3. McGrattan, K. & Forney, G. Fire DynamicsNIST Special Publication 1019, National Tutkittavia Institute materiaaleja of Standards oli kuusi. and SuomalaisiaTechnology, to, 2006, Vol. 57, nro 9, s. 50-52.materiaaleja olivat seinäsammaleen lisäk-2. Hostikka, S. & Mangs, J. MASIFIRELuonnonmateriaaleilla March 2006. http://fire.nist.gov/fds/docs/fds_users_guide_4.pdftehtävätlaboratoriomittakaavan palokokeet si humus ja kuiva ruoho.- Map based simulation of fires in forest-urbanTämäkin aihe on osa modulia 2. Työhönosallistuvat VTT:n lisäksi Edinburghin yliopisto,Carlos III:n yliopisto ja tutkimuslaitosINIA-CIFOR Madridista sekä Thessalonikinyliopisto.VTT käyttää kokeissa kartiokalorimetriä[4]. Tätä laitetta on käytetty rakennusmateriaalienpalokäyttäytymisen tutkimiseen hyvinlaajalti sekä VTT:ssa että muualla. On myöskehitetty menettelytapoja, joiden avulla voidaankäyttää kartiokalorimetrikokeista saatujatuloksia tulipalojen tietokonemallinnuksenlähtötietoina.Kuvassa 3 on esitetty seinäsammaleella tehtyjenkartiokalorimetrikokeiden tuloksia. Kuvassanäytetään ajan funktiona mitatut lämmönvapautumisnopeudet.Vertailtavana onkahdesta eri paikasta kerätyt sammalnäytteet(Evo ja Oittaa). Kokeiden toistettavuuson varsin hyvä eivätkä Evolta ja Oittaalta kerätytsammaleet näytä paljoakaan poikkeavantoisistaan. Kyseiset näytteet on ilmastoitupalotestauksen koekappaleille perinteisestikäytetyn menettelytavan mukaisesti, jotenniiden kosteuspitoisuus on ollut kokeen alkaessanoin 10 paino-%.Koetuloksista voidaan määrittää myös usei-interface. Espoo, VTT, 2005. 52 s. + liitt.2 s. (VTT Working Papers 20). ISBN 951-38-6571-1. http://www.vtt.fi/inf/pdf /workingpapers/2005/W20.pdf3. McGrattan, K. & Forney, G. Fire DynamicsSimulator (Version 4) User’s Guide.NIST Special Publication 1019, National Instituteof Standards and Technology, March2006. http://fire.nist.gov/fds/docs/fds_users_guide_4.pdf4. Mikkola, E. Kartiokalorimetri. Espoo,VTT, 1990. 22 s. (Valtion teknillinentutkimus¬keskus; Tiedotteita 1087). ISBN951-38-3638-X<strong>Palotutkimuksen</strong> päivät <strong>2007</strong> 79
- Page 9 and 10:
Kati Tillander, VTT ja Esa Kokki, P
- Page 11 and 12:
RakennuspaloRakennuspalovaaraPalo r
- Page 13 and 14:
tä PRONTOn käyttö ja sisältö n
- Page 15:
Kuva 1. Joidenkin aineistossa usein
- Page 18 and 19:
Taulukko 2. Opetus- (o) ja tutkimus
- Page 21 and 22:
KOTIMAAKuolemat pakottavat uudistuk
- Page 23 and 24:
savusukellusten välillä vietettii
- Page 25 and 26:
TVOC-pitoisuus, µg/m 3200001500010
- Page 27 and 28: työvuoron jälkeen mitattu keskim
- Page 29 and 30: assa, sitä suurempi on kantama. Mi
- Page 31 and 32: Tutkimus tehtiin Pelastusopiston tu
- Page 33 and 34: maa ja tehokasta toimintaa, joka sa
- Page 35 and 36: verrattuna tulipalojen määrissä
- Page 37 and 38: Tiina Ala-Outinen, Riitta Kajastila
- Page 39 and 40: Kuva 2. Oven polttokoe EN-standardi
- Page 41: esimerkiksi lämpötilojen tai muod
- Page 44 and 45: nakin vuodesta 1979 alkaen [10]. En
- Page 46 and 47: tosten kokeita sekä normaalilämp
- Page 48 and 49: olivat tutkittua kertopuuliitoksen
- Page 50 and 51: isotermit 60 min palorasituksen jä
- Page 52 and 53: ksesta tai heidät on voitava pelas
- Page 54 and 55: va palo> ravintola- vaatenaulakkopa
- Page 56 and 57: Esko Mikkola ja Tuomo Rinne, VTT, P
- Page 58 and 59: Kuva 2 Yleiskuva maanalaisesta liik
- Page 60 and 61: PystykuilutKuva 4. Tarkastelun koht
- Page 62 and 63: 10 m1.Kohde on vuosina 1762-1764 ra
- Page 64 and 65: lukuarvojen valintaa ihmismäärän
- Page 66 and 67: Jukka Hietaniemi, VTT, PL 1000, 020
- Page 68 and 69: palokunnan toimintavalmiusajan ja s
- Page 70 and 71: ko 1. Esimerkki kuvaan 5 liittyvist
- Page 72 and 73: Rasmus Taneli, Tiitta Paavo ja Ronk
- Page 74 and 75: akenteiden pinnoille [1].sytytyskoh
- Page 76 and 77: Osa vuosina 2005 ja 2006 pidettyist
- Page 80 and 81: Ylitarkastaja, ins. (AMK) Antti Nen
- Page 82 and 83: lemia aiheuttava laite. Rivitaloiss
- Page 84 and 85: Valtuutettu sähkötarkastaja Pertt
- Page 86 and 87: kansia jotka olivat murtuneet niin,
- Page 88 and 89: jen tuotantorakennusten sähkö- ja
- Page 90 and 91: ilmaisuputkistojen asennus tutkimus
- Page 92 and 93: LIITE 1.PELASTUSOPISTO SUUNNITELMA
- Page 94 and 95: Palotilan korkeus : Testit tehdää
- Page 96 and 97: Tuula Hakkarainen, VTT, PL 1000, 02
- Page 98 and 99: 98 Palotutkimuksen päivät 2007tus
- Page 100 and 101: 100 Palotutkimuksen päivät 2007ta
- Page 102 and 103: daan palotehoksi 57 MW. Tulos päte
- Page 104 and 105: vesivuo 3.5 l/min/m 2 saavutetaan s
- Page 106 and 107: Simo Hostikka, VTT, PL 1000, 02044
- Page 108 and 109: Kuva 2. Esimerkki kerroksellisesta
- Page 110 and 111: otaan työntävää vaikutusta tai
- Page 112 and 113: Väkijoukko ei koostuitsenäisesti
- Page 114 and 115: Kati Tillander, Kaisa Belloni, Tuom
- Page 116: Palotutkimuksenpäivät seuraavanke