20 minuutin ajan. Palotestin aikana palopeltion auki kokeen alkaessa, mutta sen on sulkeuduttava2 min kuluessa. Kokeen aikanapalopeltiin kohdistuu kanavassa alipaine 300± 15 Pa. Tiiviyden (E) kriteerinä on, että kokeenaikana vuotoilmavirran pellin läpi tuleeolla ≤ 360 m 3 /(h m 2 ). S -luokassa vaatimus on≤ 200 m 3 /(h m 2 ). Läpiviennissä ei saa esiintyäyli 10 s kestäviä liekkejä, pumpulitukko ei saasyttyä eikä aukkoja saa muodostua. Eristyskyvyn(I) kriteerinä kokeessa on lämpötilannousu, jonka keskiarvo ei saa ylittää 140 ºCja maksimiarvo ei saa ylittää 180 ºC. LisäksiSuomessa lämpölaukaisimen toiminta tutkitaanISO 10294-4 [12] ja palopellin vaipanilmatiiviys EN 1751 [13] mukaan.IlmakanavatIlmakanavia koskeva luokitusstandardi onSFS-EN13501-3 [5] ja ilmakanavien materiaalejakoskee luokitusstandardi SFS-EN 13501-1[14]. Ilmakanaville on voimassa luokat EI15…EI120 ja materiaalivaatimus yleensä vähintäänA2-s1,d0 sekä helppo puhdistettavuus.Koemenetelmä on SFS-EN 1366-1 [15]. Tavoitteenaon estää palon leviäminen toiseenpalo-osastoon sekä kanavan sisä- että ulkopuolisessapalossa. Vaakakanavan pituus tuleeolla ≥ 6,5 m, josta uunissa oleva osuus on≥ 4 m ja uunin ulkopuolella ≥ 2,5 m. Pystykanavanpituus tulee olla ≥ 4,0 m, josta uunissavähintään 2 m. Kanavan sisäpuolisessapalossa kanavan koon tulee olla 1000 mm ×250 mm / ø 630 mm ja palokaasujen virtauskanavassa 3 ± 0,45 m/s. Lisäksi standardinmukaan testataan kanavan ulkopuolinen palo,jolloin kanavan koko tulee olla 1000 mm× 500 mm tai ø 800 mm. Tämän kokeen aikanakanavassa tulee olla alipaine 300 ± 15 Pa(tai 500 Pa).Tiiviyden (E) kriteerinä on, että kokeenaikana ei saa esiintyä yli 10 s kestäviä liekkejä,eikä pumpulitukko saa syttyä eikä aukkojasaa muodostua. Ulkopuolisessa paloaltistuksessakanavan vuodon tulee olla ≤ 15 m 3 /(m 2 h) (muutettuna normaalilämpötilaan japaineeseen). Eristyskyvyn (I) kriteerinä kokeessaon lämpötilan nousu, jonka keskiarvoei saa ylittää 140 ºC ja maksimiarvo ei saaylittää 180 ºC. Mikäli on vaatimus savutiiveydenS suhteen kanavan ulkopuolisen palontapauksessa, tulee vuodon olla ≤ 10 m 3 /(m 2 h). Suomessa on vaatimus vain sisäpuolisellepaloaltistukselle.SavunpoistoluukutSavunpoistoluukkuja koskevaa standardiaEN 12101-2 [16] ollaan parhaillaan uusimassa.Standardi sisältää useita osakokeita kuumuudenkestävyyskokeenlisäksi. Savunpoistoluukuilletehdään avautumistestejä sekä kuormitettunaettä kuormittamattomana, testejämatalassa lämpötilassa sekä tuulikuormatestejä.SavupiiputSavupiippuja koskeva standardisointityö onkesken. Savupiippujen palotestaukseen kuuluuuseita erilaisia osatestejä kuten tärinäkoe,kaasutiiviyskoe, palonkestävyyskoe käyttölämpötilassa(T080…T600, 11 luokkaa), nokipalokoe(mikäli halutaan nokipalon kestävä)ja nuohouskestävyys. Lisäksi piipuilletehdään muita kokeita kuten lujuuskokeita(puristuslujuus, vetolujuus, poikittaislujuus,tuulikuorma), lämmöneristävyyden mittaus,vesihöyryn diffuusion kestävyys sekä kondenssinkestävyys, sadevedenkestävyys sekävedonvarmistimen aerodynaamiset ominaisuudet.Piipuilta edellytetään myös jäätymissulamiskestävyyttä.ja Palonkestävyyskokeessa kriteerinä on se,että valitulla suojaetäisyydellä puurakenteenkansainvälisesti hyväksyttyihin sääntöihin,laskentamenetelmiin tai yhteisesti hyväksyttyynasiantuntijamielipiteeseen (CEN/TC127). Uusien standardien vaikutukset erituoteryhmissä vaihtelevat kuin myös koetuloksienlaajentaminen EXAP-standardienmukaan.Koetulosten laajentamisen periaateEXAP-standardeja käyttämällä rakennustuotteidenja rakennusosien paloluokitus voidaantehdä kahta eri kautta (kuva 3).Kummassakin lähestymistavassa lähtökohtanaon EN-standardin mukainen koe tai kokeita,jota kutsutaan ns. referenssikokeeksi.EXAPit voivat olla joko suoraan koestandardiinliittyviä (palkit) tai tietyille tuotteilletarkoitettuja (sandwich-rakenteet). ValmiitaEXAP-standardeja ei vielä tällä hetkelläole. Koetulosten laajentamisesta tehdäänEXAP-raportti ja luokituksesta EXAP-luokitusraportti.Referenssikokeet tehnyt testauslaboratoriotekee myös koetulosten laajentamisen.Koetulosten laajentamisessa käytetään ensisijaisestiEN-standardien mukaisia koetuloksiaja vasta toissijaisesti suuntaa antavia kokeitatai esimerkiksikestävä) ja nuohouskestävyys. Lisäksi piipuille tehdään muita kokeita kuten lujuuskokeita(puristuslujuus, vetolujuus, poikittaislujuus, tuulikuorma), lämmöneristävyydenkansallisten standardienmittaus,vesihöyryn diffuusion kestävyys sekä kondenssin mukaan kestävyys, tehtyjä koetuloksia sadevedenkestävyys tietyin edellytyksin.Piipuilta Koetulosten edellytetään laajennus myös voi koskea jäätymis- esim. jasekävedonvarmistimen aerodynaamiset ominaisuudet.seuraavia parametreja:• kantavien rakenteiden kuormaaPalonkestävyyskokeessa kriteerinä on se, että • valitulla palorasitusta suojaetäisyydellä tai palolle alttiina puurakenteen olevia sivuja(nokipalon kestävällä piipulla 100pintalämpötilan tulee tulee olla olla 85 ≤ 85 ºC ºC lisättynä lisättynä alkulämpötilaanºC). Hormin tulee täyttää tiiviysvaatimukset paineluokan mukaan.alkulämpötilaan (nokipalon kestävällä piipulla100 ºC). Hormin tulee täyttää tiiviysvaatikenteessakäytettyjä materiaaleja• rakenteen paksuutta, dimensioita tai ramuksetpaineluokan mukaan.• osastoivan rakenteen aukkojaKOETULOSTEN LAAJENNETTU KÄYTTÖKunkin parametrin vaikutus tulee ensinVarsinaisten koemenetelmästandardien lisäksi analysoida on valmisteilla erikseen koetulosten ja sen jälkeen laajennettuun tehdä analyysiyhteisvaikutuksesta. joiden säännöt Koetulosten perustuvat laajen-jokokäyttöön KOETULOSTEN tarkoitettuja standardeja (EXAP-standardit),kansainvälisesti LAAJENNETTU hyväksyttyihin KÄYTTÖ sääntöihin, laskentamenetelmiin taminen tapahtuu tai kuvan yhteisesti 4 mukaisesti. hyväksyttyyn Kokeidenstandardien suunnittelussa vaikutukset on huomioitava eri tuoteryhmissä kyseisenasiantuntijamielipiteeseen (CEN / TC127). Uusienvaihtelevat kuin myös koetuloksien laajentaminen EXAP-standardien mukaan.Varsinaisten koemenetelmästandardien lisäksion valmisteillaEXAPin vaatimukset. Lisävaatimuksia voi ollaesimerkiksi lämpötilojen tai muodonmuu-Koetulosten laajentamisenkoetulosten laajennettuunperiaatekäyttöön tarkoitettuja standardeja (EXAPstandardit),joiden käyttämällä säännöt perustuvat rakennustuotteiden joko deihin ja lisätään rakennusosien koetulosten paloluokitus laajennus. voidaantosten mittausten suhteen. Luokitusstandar-EXAP-standardejatehdä kahta eri kautta (kuva 3).Kuva 3. Rakennustuotteiden ja rakennusosienpaloluokituksen mahdollisuudet.40 <strong>Palotutkimuksen</strong> päivät <strong>2007</strong>Kuva 3. Rakennustuotteiden ja rakennusosien paloluokituksen mahdollisuudet.
esimerkiksi lämpötilojen tai muodonmuutosten mittausten suhteen. Luokitusstandardeihinlisätään koetulosten laajennus.Kuva 4. Koetulosten laajentamisprosessi.Kuva 4. Koetulosten laajentamisprosessi.YHTEENVETOYHTEENVETOLähdeviittauksettests for loadbearing elements - Part 2: Floorsand roofs. 24 p.Eurooppalaiset testausmenetelmät ovat korvanneetja tulevat korvaamaan aiemmin set ja ohjeet. 2002. Suomen rakentamismää-[9] SFS-EN 1634-1:1999,Fire resistance tests[1] Rakennusten paloturvallisuus. Määräyk-Eurooppalaiset testausmenetelmät ovat korvanneet ja tulevat korvaamaan aiemmin käytössäolleet menetelmät. Vaikka eurooppalaisiin EN -standardeihin perustuva luokitusjärjestelmä onkäytössä olleet menetelmät. Vaikka eurooppalaisiinEN-standardeihin perustuvaräyskokoelma E1. Helsinki: Ympäristöministeriö.40for door and shutter asseblies – Part 1: Fireperiaatteeltaanluokitusjärjestelmäon periaatteeltaan aiemmin Luokitusstandardin mukainen luokitus voidaan tehdä vain luokitusstandardeissa esitettyjenaiemmins.käytössä olleen menetelmändoorskaltainen,and shutters.vaikutukset67 p.ovat merkittävät.käytössä olleen menetelmän kaltainen, EN vaikutukset-testistandardien [2] Ilmanvaihtolaitteistojen mukaisiin kokeisiin paloturvallisuus.perustuen. [10] EN Nämä 81-58:2003, kokeet Safety eroavat rules aikaisemminfor theovat merkittävät. Luokitusstandardinmukainen luokitus voidaan tehdä vain luokitusstandardeissaesitettyjen EN-testistandardienmukaisiin kokeisiin perustuen. Nämäkokeet eroavat aikaisemmin käytössä olleistamenetelmistä ja joidenkin rakenteiden osaltaerot ovat erittäin huomattavia. Tästä esimerkkinävoidaan mainita ilmakanavien ja palopeltienuudet testausmenetelmät.On huomattava, että niin Suomessa kuinmuissakin maissa käytetyt hyväksynnät (E,EI, REI ja muut luokat) voivat perustua entistentestistandardien mukaisiin koetuloksiinja/tai siirtymävaiheessa käytössä oleviin kansallisiinhyväksyntäkriteereihin. Näitä ei pidäsekoittaa luokitusstandardeissa EN 13501-2 ja EN 13501-3 esitettyihin rakenteiden E,EI, REI -palonkestävyysluokkiin.Uudet testausmenetelmät määrittävät aiempaatarkemmin testauslaitteet ja -olosuhteet,koekappaleen ja sen asennuksen uuniin,mitattavat ominaisuudet, raportoinnin sekäkoetulosten suoran soveltamisen. Nämä lisäävätkoetulosten yhtenevyyttä Euroopan alueella.Kun varsinaisten koestandardien lisäksivielä saadaan valmiiksi koetulosten laajennettuunkäyttöön tarkoitetut EXAP-standardit,tulevat ne lisäämään yhtenäistä käytäntöämyös koetulosten soveltamisessa.Ohjeet. 2004. Suomen rakentamismää-räyskokoelma E7. Helsinki: Ympäristöministeriö.11 s.[3] SFS-EN 1363-1:1999 Fire resistance tests- Part 1: General requirements. 75 p.[4] SFS-EN 13501-2:2003. Fire classificationof construction products and buildingelements - Part 2: Classification using datafrom fire resistance tests, excluding ventilationservices. 68 p.[5] SFS-EN 13501-3:2005. Fire classificationof construction products and building elements- Part 3: Classification using data fromfire resistance tests on product and elementsused in building service installations: fire resistingducts and fire dampers.. 19 s.[6] SFS-EN 1364-1:1999 Fire resistance testsfor non-loadbearing elements - Part 1: WallsFire resistance tests for non-loadbearing elements– Part 1: Walls. 31 p.[7] SFS-EN 1365-1:1999 Fire resistance testsfor loadbearing elements - Part 1: Walls. 24 p.[8] SFS-EN 1365-2:1999. Fire resistanceconsrtruction and installation of lifts – Examinationaand tests – Part 58: Landing doorsfire resistance test. 28 p.[11] SFS-EN 1366-2 :1999, Fire resistancetests for service installations - Part 2: Firedampers. 27 p.[12] ISO 10294-4 Fire resistance tests -- Firedampers for air distribution systems -- Part 4:Test of thermal release mechanism. 20 p.[13] SFS-EN 1751:1998. Ventilation for buildings– Air terminal devices - Aerodynamictesting of dampers and valves. 44 s.[14] SFS-EN 13501-1:2001. Fire classificationof construction products and buildingelements - Part 1: Classification using datafrom reaction to fire tests. 75 p.[15] SFS-EN 1366-1:1999, Fire resistancetests for service installations – Part 1: Ducts.35 p.[16] SFS-EN 12101-2: 2003, Smoke andheat control systems – Part 2: Specificationfor natural smoke and heat exhaust ventilators.44 p.<strong>Palotutkimuksen</strong> päivät <strong>2007</strong> 41
- Page 9 and 10: Kati Tillander, VTT ja Esa Kokki, P
- Page 11 and 12: RakennuspaloRakennuspalovaaraPalo r
- Page 13 and 14: tä PRONTOn käyttö ja sisältö n
- Page 15: Kuva 1. Joidenkin aineistossa usein
- Page 18 and 19: Taulukko 2. Opetus- (o) ja tutkimus
- Page 21 and 22: KOTIMAAKuolemat pakottavat uudistuk
- Page 23 and 24: savusukellusten välillä vietettii
- Page 25 and 26: TVOC-pitoisuus, µg/m 3200001500010
- Page 27 and 28: työvuoron jälkeen mitattu keskim
- Page 29 and 30: assa, sitä suurempi on kantama. Mi
- Page 31 and 32: Tutkimus tehtiin Pelastusopiston tu
- Page 33 and 34: maa ja tehokasta toimintaa, joka sa
- Page 35 and 36: verrattuna tulipalojen määrissä
- Page 37 and 38: Tiina Ala-Outinen, Riitta Kajastila
- Page 39: Kuva 2. Oven polttokoe EN-standardi
- Page 44 and 45: nakin vuodesta 1979 alkaen [10]. En
- Page 46 and 47: tosten kokeita sekä normaalilämp
- Page 48 and 49: olivat tutkittua kertopuuliitoksen
- Page 50 and 51: isotermit 60 min palorasituksen jä
- Page 52 and 53: ksesta tai heidät on voitava pelas
- Page 54 and 55: va palo> ravintola- vaatenaulakkopa
- Page 56 and 57: Esko Mikkola ja Tuomo Rinne, VTT, P
- Page 58 and 59: Kuva 2 Yleiskuva maanalaisesta liik
- Page 60 and 61: PystykuilutKuva 4. Tarkastelun koht
- Page 62 and 63: 10 m1.Kohde on vuosina 1762-1764 ra
- Page 64 and 65: lukuarvojen valintaa ihmismäärän
- Page 66 and 67: Jukka Hietaniemi, VTT, PL 1000, 020
- Page 68 and 69: palokunnan toimintavalmiusajan ja s
- Page 70 and 71: ko 1. Esimerkki kuvaan 5 liittyvist
- Page 72 and 73: Rasmus Taneli, Tiitta Paavo ja Ronk
- Page 74 and 75: akenteiden pinnoille [1].sytytyskoh
- Page 76 and 77: Osa vuosina 2005 ja 2006 pidettyist
- Page 78 and 79: kasvillisuuden määrän ja jakautu
- Page 80 and 81: Ylitarkastaja, ins. (AMK) Antti Nen
- Page 82 and 83: lemia aiheuttava laite. Rivitaloiss
- Page 84 and 85: Valtuutettu sähkötarkastaja Pertt
- Page 86 and 87: kansia jotka olivat murtuneet niin,
- Page 88 and 89: jen tuotantorakennusten sähkö- ja
- Page 90 and 91:
ilmaisuputkistojen asennus tutkimus
- Page 92 and 93:
LIITE 1.PELASTUSOPISTO SUUNNITELMA
- Page 94 and 95:
Palotilan korkeus : Testit tehdää
- Page 96 and 97:
Tuula Hakkarainen, VTT, PL 1000, 02
- Page 98 and 99:
98 Palotutkimuksen päivät 2007tus
- Page 100 and 101:
100 Palotutkimuksen päivät 2007ta
- Page 102 and 103:
daan palotehoksi 57 MW. Tulos päte
- Page 104 and 105:
vesivuo 3.5 l/min/m 2 saavutetaan s
- Page 106 and 107:
Simo Hostikka, VTT, PL 1000, 02044
- Page 108 and 109:
Kuva 2. Esimerkki kerroksellisesta
- Page 110 and 111:
otaan työntävää vaikutusta tai
- Page 112 and 113:
Väkijoukko ei koostuitsenäisesti
- Page 114 and 115:
Kati Tillander, Kaisa Belloni, Tuom
- Page 116:
Palotutkimuksenpäivät seuraavanke