lukuarvojen valintaa ihmismäärän, hälytysajan ja reagointiajan (kullakin yksilöllä omareagointiaika) suhteen, joista saatuja lähtötietoja käytetään varsinaiseenpoistumisaikalaskentaan.Kuva 5. Yhtä poistumisaikalaskelmaa vartensatunnaisesti arvotut lukuarvot (kuvien punaisetpisteet) a) kävijämäärä-, b) hälytysaika-ja c) reagointiaikajakaumasta, joiden avullaFDS+Evac-poistumissimulointiohjelma laskeekullekin yksittäiselle ihmiselle poistumisajan.Kyseinen koko joukon (40 ihmistä) poistuminenrakennuksesta nähdään kuvassa d) (mustapaksu viiva). Muuttamalla lähtötietoja jatoistamalla laskenta saadaan poistumisaikoihinhajontaa (kuvan d käyräparvi).ottaen kohteen luonne säilytetään mahdollisimmanhyvin, mikä asettaa erityisvaatimuksiaesim. paloilmaisimien, sammutuslaitteidenja osastoivien rakenteiden asennuksille.Käytännössä historiallisten rakennusten kulttuuriarvojensäilyttäminen ja paloturvallisuusvaatimustentoteuttaminen noudattaenmääräysten ja ohjeiden paloluokkia ja lukuarvojavoi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta.Siksi toiminnallinen paloturvallisuussuunnitteluon erittäin hyvä ja joskus jopa ainutmahdollinen tapa historiallisten rakennustenpaloturvallisuuden toteuttamiseen.KIITOKSETkertymä100 %80 %60 %100 %40 %80 %20 %60 %a)P[N > 20] = 8 %P[N > 50] = 1 %P[rakennus on tyhjä] = 24 %040 %%0 10 20 30 40 50 60 70 8020 %kävijämäärä/tunti100 %80 %Kertymä (%)100c) d)806040b)20k = 185.12 m°Ck = 132.65 m°C00 100 200 300Aika, sHälytysaika (s)60Kuva 60 5. % Yhtä poistumisaikalaskelmaa varten satunnaisesti arvotut lukuarvot (kuvien punaisetpisteet) a) kävijämäärä-, b) hälytysaika- ja c) reagointiaikajakaumasta, 50joiden avullaFDS+Evac-poistumissimulointiohjelma 40 %laskee kullekin40yksittäiselle ihmiselle poistumisajan.Kyseinen koko joukon (40 ihmistä) poistuminen rakennuksesta nähdään kuvassa d) (musta20 %30paksu viiva). Muuttamalla lähtötietoja ja toistamalla laskenta saadaan poistumisaikoihinhajontaa 200 %(kuvan d käyräparvi).0 20 40 60 80 100 120 14010Tulipalon simulointeja reagointiaika varten lähdettiin (s) tarkastelemaan 0palotapauksia kohteen nykytilanteesta0 1 2 3 4 5 6siirtyen vaihe kerrallaan kohti parannettua paloturvallisuustasoa. Kuvassa Aika (min) 6 esitetään kuinkapoistumisreitillä sijainneen informaatiopisteen tulipalo vaati monta simulointia, jotta riittäväturvallisuustaso saavutettiin. Olennaisimpina muutoksina olivat aulatilan palokuormanvähentäminen (mm. informaatiopisteen materiaali) sekä portaikossa olleen ikkunanKuva 6. a) Informaatiopisteen palon sijainti (ympyrällä merkitty) sekä b) tulipalon simuloinneissakorvaaminen palosuojatulla lasilla, jolla estettiin palon leviäminen ylempiin kerroksiin.tarkastellut eri tapaukset A-K.kertymäIhmisten lukumäärä rakennuksessa108000 1 2 370Aika (min)4 5 6Kuva 5. Yhtä poistumisaikalaskelmaa varten satunnaisesti arvotut lukuarvot (kuvien punaisetpisteet) a) kävijämäärä-, b) hälytysaika- ja c) reagointiaikajakaumasta, joiden avullaFDS+Evac-poistumissimulointiohjelma laskee kullekin yksittäiselle ihmiselle poistumisajan.Kyseinen koko joukon (40 ihmistä) poistuminen rakennuksesta nähdään kuvassa d) (mustapaksu viiva). Muuttamalla lähtötietoja ja toistamalla laskenta saadaan poistumisaikoihinhajontaa (kuvan d käyräparvi).b)a)Tulipalon simulointeja varten lähdettiin tarkastelemaan palotapauksia kohteen nykytilanteestaHankkeen on rahoittanut Ympäristöministeriö.Tekijät kiittävät rahoittajan lisäksi hank-poistumisreitillä sijainneen informaatiopisteen tulipalo vaati monta simulointia, jotta riittäväsiirtyen vaihe kerrallaan kohti parannettua paloturvallisuustasoa. Kuvassa 6 esitetään kuinkakeen johtoryhmää ja Porvoon aluepelastuslaitostaarvokkaasta opastuksesta ja hyvistä vähentäminen (mm. informaatiopisteen materiaali) sekä portaikossa olleen ikkunanturvallisuustaso saavutettiin. Olennaisimpina muutoksina olivat aulatilan palokuormanneuvoista hankkeen aikana.korvaaminen palosuojatulla lasilla, jolla estettiin palon leviäminen ylempiin kerroksiin.LÄHDELUETTELO1. Hietaniemi, J. & Rinne, T. Historiallisestiarvokkaan kohteen toiminnallinen paloturvallisuussuunnittelu.EsimerkkitapauksenaPorvoon museo. Espoo, VTT. <strong>2007</strong>.136 s. + liitt. 44 s. VTT Working Papers; 71.ISBN 978-951-38-6623-5. Saatavilla osoitteesta:http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/<strong>2007</strong>/W71.pdf.2. Ympäristöministeriö. Suomen Rakennusmääräyskokoelmanosa E1. Rakennustenpaloturvallisuus. Määräykset ja ohjeet 2002.Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta.Taulukko 2seuraavalla sivulla.kertymä0 %0 20 40 60 80 100 120 140reagointiaika (s)b)Kuva 6. a) Informaatiopisteen palon sijainti (ympyrällä merkitty) sekä b) tulipalonKuva 7. Tulipalotapausten A ja E a)-b) Monte Carlo -tekniikalla tehdyt poistumisaikalaskelmat jasimuloinneissa tarkastellut a) eri tapaukset A-K.lämpötilaan ja säteilyyn liittyvien uhkien toteutumisen todennäköisyys sekä tapausten c)-d) henkilöriskitesitettynä FN-käyrinä. Tilanne A edustaa nykytilannetta ja E paloturvallisuustasoltaan parempaatilannetta, jossa ei kuitenkaan vielä lämpötilan osalta saavuteta hyväksyttävää tilannetta.Tulipalosimuloinneista ja poistumisaikalaskelmista saatuja tuloksia verrattiin ensinhyväksymisrajoihin ja jatkossa, tarkemman analyysin osalta, tuloksia käsiteltiin riskeinä,jossa uhan todennäköisyyttä verrattiin tulipalolle altistuneiden henkilöiden lukumääriin.a) b)Kuva 6. a) Informaatiopisteen palon sijainti (ympyrällä merkitty) sekä b) tulipalonsimuloinneissa tarkastellut eri tapaukset A-K.Tulipalosimuloinneista ja poistumisaikalaskelmista saatuja tuloksia verrattiin ensinhyväksymisrajoihin ja jatkossa,c)tarkemman analyysin osalta, tuloksiad)käsiteltiin riskeinä,jossa uhan todennäköisyyttä verrattiin tulipalolle altistuneiden henkilöiden lukumääriin.todennäköisyys/tulipaloY1E+01E-11E-21E-31E-41E-51E-61E-71E-8Altistuvien henk. lukumäärä0 2 4 6 8 10 12skenaario AsietämätönsiedettäväIhmisten lukumäärä rakennuksessatodennäköisyys/tulipaloY807060504030201E+01E-11E-21E-31E-41E-51E-61E-71E-8Altistuvien henk. lukumäärä0 2 4 6 8 10 12skenaario E, lämpötilaskenaario E, säteilysietämätönsiedettävä64 <strong>Palotutkimuksen</strong> päivät <strong>2007</strong>Kuva 7. Tulipalotapausten A ja E a)-b) Monte Carlo –tekniikalla tehdytpoistumisaikalaskelmat ja lämpötilaan ja säteilyyn liittyvien uhkien toteutumisentodennäköisyys sekä tapausten c)-d) henkilöriskit esitettynä FN-käyrinä. Tilanne A edustaa
Taulukko 2.Paloturvallisuusinformaatiopisteentulipalojenuhkakuvissa.Taulukko 2. Paloturvallisuus informaatiopisteen tulipalojen uhkakuvissa.henkilöturvallisuus• Nykytilassa eli ilman palokuormanvähentämistä ja kun porrashuoneen ikkunavoi rikkoutua sallien läpivedon aulatilanläpi (vaihtoehto A) henkilöriskit ovatselvästi liian korkealla tasolla.• Sama pätee myös skenaariossa B, jossanykytilaan nähden on tehty se muutos, ettäporrashuoneen ikkunan rikkoutuminen onestetty.• Kun nykytilaa muutetaan vähentämälläpalokuorman määrää (vaihtoehto C), niinpalon voimakkuus alussa pysyy liiansuurena henkilöturvallisuudelle.• Kun nykytilaa muutetaan sekävähentämällä palokuorman määrää ettäestämällä porrashuoneen ikkunanrikkoutuminen (vaihtoehto D), tilanne onhenkilöturvallisuuden suhteen oleellisestisama kuin vaihtoehto C.• Kun palokuorman määrän vähentämisen japorrashuoneen ikkunan rikkoutuminenestämisen lisäksi tilan palavuuttavähennetään joko katonpalosuojakäsittelyllä (vaihtoehto E) taitilan yleis-sprinklauksella (vaihtoehto F)tai yhdistämällä nämä kaksi toimenpidettä(vaihtoehto J), vaikutukset näkyvät selvästipitkään jatkuvassa palossa, mutta palonalussa palaminen on liian voimakasta jatilanne henkilöturvallisuuden kannaltariittämätön.• Henkilöturvallisuus saadaan parannettuahyvälle tasolle vasta toimenpiteillä, jotkavaikuttavat tehokkaasti palonkehittymiseen sen alkuhetkinä. Tässätarkasteltuja toimenpiteitä ovatsyttymiskohdan eli informaationpisteenlattian pinnoitus palamattomallamateriaalilla (vaihtoehto G),informaationpisteen kohdesprinklaus(vaihtoehto H) ja näiden yhdistäminen(vaihtoehto K). Edellytyksenä näilletoimenpiteille on esitetyn hierarkianmukaisesti aulan palokuorman määränvähentäminen ja porrashuoneen ikkunanrikkoutumisen estäminen.esineistön ja rakennuksenturvallisuus• Nykytilassa eli ilman palokuormanvähentämistä ja kun porrashuoneen ikkunavoi rikkoutua sallien läpivedon aulatilanläpi (vaihtoehto A) aulatila lieskahtaa alle5 minuutissa palon syttymisestä ja koskaliekit pääsevät kiertämään särkyneen ikkunankautta toiseen kerrokseen, paloeskaloituu lopulta koko rakennukseen.Lopputuloksena voi olla esineistön jarakennuksen tuhoutuminen (palokunnanmahdollisuudet saada palo hallintaan ovatalle 50 %).• Kun nykytilaa muutetaan vähentämälläpalokuorman määrää (vaihtoehto B) taiestämällä porrashuoneen ikkunanrikkoutuminen (vaihtoehto C) taiyhdistämällä nämä toimenpiteet(vaihtoehto D), palo ei leviä kokorakennukseen ja palokunta saa palonhallintaansa varsin pian mitätodennäköisimmin (laskennallinentodennäköisyys on 100 %). Palo onhetkellisesti kuitenkin varsin voimakas,mitä aiheuttaa aulatilaan vakavia tulenaiheuttamia vaurioita ja savuvahinkojamuualle rakennukseen. Voimakaslämpörasitus on kuitenkin niinlyhytaikainen, että rakenteidenpalonkeston pettäminen ei oletodennäköistä.• Kun rakennuksessa tehdäänhenkilöturvallisuuden parantamisenvaatimat toimenpiteet eliinformaationpisteen lattian pinnoituspalamattomalla materiaalilla (vaihtoehtoG), informaationpisteen kohdespinklaus(vaihtoehto H) tai näiden yhdistäminen(vaihtoehto K), myös esineille jarakennukselle koituvat vahingot jääväthyvin pieniksi.<strong>Palotutkimuksen</strong> päivät <strong>2007</strong> 65
- Page 9 and 10:
Kati Tillander, VTT ja Esa Kokki, P
- Page 11 and 12:
RakennuspaloRakennuspalovaaraPalo r
- Page 13 and 14: tä PRONTOn käyttö ja sisältö n
- Page 15: Kuva 1. Joidenkin aineistossa usein
- Page 18 and 19: Taulukko 2. Opetus- (o) ja tutkimus
- Page 21 and 22: KOTIMAAKuolemat pakottavat uudistuk
- Page 23 and 24: savusukellusten välillä vietettii
- Page 25 and 26: TVOC-pitoisuus, µg/m 3200001500010
- Page 27 and 28: työvuoron jälkeen mitattu keskim
- Page 29 and 30: assa, sitä suurempi on kantama. Mi
- Page 31 and 32: Tutkimus tehtiin Pelastusopiston tu
- Page 33 and 34: maa ja tehokasta toimintaa, joka sa
- Page 35 and 36: verrattuna tulipalojen määrissä
- Page 37 and 38: Tiina Ala-Outinen, Riitta Kajastila
- Page 39 and 40: Kuva 2. Oven polttokoe EN-standardi
- Page 41: esimerkiksi lämpötilojen tai muod
- Page 44 and 45: nakin vuodesta 1979 alkaen [10]. En
- Page 46 and 47: tosten kokeita sekä normaalilämp
- Page 48 and 49: olivat tutkittua kertopuuliitoksen
- Page 50 and 51: isotermit 60 min palorasituksen jä
- Page 52 and 53: ksesta tai heidät on voitava pelas
- Page 54 and 55: va palo> ravintola- vaatenaulakkopa
- Page 56 and 57: Esko Mikkola ja Tuomo Rinne, VTT, P
- Page 58 and 59: Kuva 2 Yleiskuva maanalaisesta liik
- Page 60 and 61: PystykuilutKuva 4. Tarkastelun koht
- Page 62 and 63: 10 m1.Kohde on vuosina 1762-1764 ra
- Page 66 and 67: Jukka Hietaniemi, VTT, PL 1000, 020
- Page 68 and 69: palokunnan toimintavalmiusajan ja s
- Page 70 and 71: ko 1. Esimerkki kuvaan 5 liittyvist
- Page 72 and 73: Rasmus Taneli, Tiitta Paavo ja Ronk
- Page 74 and 75: akenteiden pinnoille [1].sytytyskoh
- Page 76 and 77: Osa vuosina 2005 ja 2006 pidettyist
- Page 78 and 79: kasvillisuuden määrän ja jakautu
- Page 80 and 81: Ylitarkastaja, ins. (AMK) Antti Nen
- Page 82 and 83: lemia aiheuttava laite. Rivitaloiss
- Page 84 and 85: Valtuutettu sähkötarkastaja Pertt
- Page 86 and 87: kansia jotka olivat murtuneet niin,
- Page 88 and 89: jen tuotantorakennusten sähkö- ja
- Page 90 and 91: ilmaisuputkistojen asennus tutkimus
- Page 92 and 93: LIITE 1.PELASTUSOPISTO SUUNNITELMA
- Page 94 and 95: Palotilan korkeus : Testit tehdää
- Page 96 and 97: Tuula Hakkarainen, VTT, PL 1000, 02
- Page 98 and 99: 98 Palotutkimuksen päivät 2007tus
- Page 100 and 101: 100 Palotutkimuksen päivät 2007ta
- Page 102 and 103: daan palotehoksi 57 MW. Tulos päte
- Page 104 and 105: vesivuo 3.5 l/min/m 2 saavutetaan s
- Page 106 and 107: Simo Hostikka, VTT, PL 1000, 02044
- Page 108 and 109: Kuva 2. Esimerkki kerroksellisesta
- Page 110 and 111: otaan työntävää vaikutusta tai
- Page 112 and 113: Väkijoukko ei koostuitsenäisesti
- Page 114 and 115:
Kati Tillander, Kaisa Belloni, Tuom
- Page 116:
Palotutkimuksenpäivät seuraavanke