Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

MAANMITTAUSMaanmittausmuseoMaanmittari virkapuvussaan1800-luvun alkupuolella.Maanmittauksella ja kartoituksillaoli tässä jälleenrakennustyössäkeskeinen rooli. Tavoitteeksiotettiin Suomen yksityiskohtainenkartoittaminen. Pitäjäkohtaisetkartat sidottiin toisiinsa astronomistenpaikanmääritystenavulla. Samalla syntyi nykykartoituksenvarhainen geodeettinenrunko.Kartoitusten lisäksi maanmittarittutkivat kaivostoiminnanmahdollisuuksia Pohjois-Suomessa, inventoivat muinaismuistojaja olivat mukana koskenperkauksissa,joilla pyrittiinparantamaan erityisesti puutavarakuljetustentarvitsemia liikenneyhteyksiä.Suunnitelmanaoli yhdistää Päijänne ja Helsinki.Teknisesti ylivoimainen hanke eikoskaan toteutunut.Etelä-pohjoissuuntaisen, Helsinkiinjohtavan raskaan tavarankuljetusväylän suunnittelulle antoimerkittävän sysäyksen aikansasuurimman pohjoismaisenrakennushankkeen, Viaporinlinnoitustyömaan aloittaminen.Suurtyömaa aloitti Helsinginkasvun ja valtaisan rakennustarpeiden,työvoiman ja maataloustuotteidenkysynnän myötäUudenmaan ja eteläisen Hämeenteollisen nousun.Isojako lopetti maanyhteisomistuksenSuuri maareformi, isojako, aloitettiin.Se lopetti vuosisataisenmaan yhteisomistuksen, laajensikapeat peltosarat suuremmiksilohkoiksi ja loi edellytykset rationaalisellemaataloudelle ja var-haiskapitalismille. Etelä-Pohjanmaalla,jossa maanomistusolotolivat tilussekaannuksen takiasekavat, isojako johti prosessiapitkittäviin riitoihin.Kovimman vastustuksen isojakosai osakseen pohjoisissa ns.ruotusopimuspitäjissä. Näistä yksioli Kemijärvi, jossa paikallinenprotestiliike esti 1700-luvun lopullaisojaon toimeenpanon alueellaan.Maanmittauslaitoksen arkistosta löytyy aarteitaAutonomian ajalla Suomealähennettiin VenäjäänAutonomian ajan (1809–1916)Suomesta, entisestä Ruotsin itäisestärajamaasta, tuli Venäjänlänsipuskuri. Maanmittauksenpainopiste siirtyi isojaosta turvallisuuspoliittisiinja Pietarinlogistiikkaa parantaviin tehtäviin.Suomea lähennettiin VenäjäänPietaria ja Helsinkiä yhdistäviämaa- ja meriyhteyksiä kartoittamallasekä tekemällä Suomenlahdellageodeettisia runkomittauksia.Keisarikunta tehosti läntistenreunavaltioidensa hallintaa tekemälläniiden läpi kulkeneen suurengeodeettisen kolmioverkkomittauksen.Tämä ns. Struvenketju – nykyinen Unescon suojelukohde– kulki MustaltamereltäVenäjän länsiosien ja Suomenkautta Jäämerelle. Struven ketju,käytännössä kallioon hakatutpienet rautapultit, oli samalla Venäjänvoimapolitiikan geodeettinenmanifestaatio keisarikunnanläntisillä reuna-alueilla.Pietarilaisten sahanomistajapiiriennäkökulmasta Venäjänja ns. Vanhan Suomen eli myöhemmänViipurin läänin välilläoleva raja haittasi puutoimituksiaSuomen itäosista. Ei ollut yllättävää,että Vanha Suomi liitettiinkin“uuteen” autonomiseen Suomeenjo vuonna 1812. Maanmittarientoimesta Vanhan Suomenlahjoitusmaatilat – aiemmin venäläisaatelistonalaisuudessa olleetepävapaat maatilat – lunastettiinitsenäisiksi tiloiksi. MyösSuomen valtio sai lunastustenyhteydessä ylijääneen maan liikamaanaitselleen. Itä-Suomenmetsäteollisuuden teollinen perustasyntyi.Kartta inventoimetsävaratAutonomian ajalla metsien pelättiinloppuvan kaskeamisen muttamyös silloisen ilmastoteoriantakia: kylmenevä ilmasto autioittaisiSuomen metsät. Asian selvittämiseksiMaanmittauksenylihallituksen pääjohtaja C. W.Gyldén laati teemakartan Suomenmetsistä ja osoitti pelot aiheettomiksi.Kartta oli ensimmäinenvaltakunnallinen metsävarojeninventointi, nykyistenhuipputarkkojen laserkeilaustenvarhainen edeltäjä.Maanomistusjärjestelyt etenivät1800-luvun lopulla kohtimaan syrjäseutuja sitä mukaakun rataverkko valmistui jametsätalouden kannattavuusrajatyöntyi pohjoiseen. Nyt isojakototeutettiin suuren myötämielisyydenvallitessa myös Kemijärvelläja muissa ruotusopimuspitäjissä.Suuria metsäalueita jaettiinyksityisten, valtion ja sahojenvälillä. Samalla ns. kruununmetsätorpatmuuttuivat itsenäisiksitiloiksi. Alueelle tuloa tekevänmetsäteollisuuden toimintaedellytyksetturvattiin: raakaainettaja pysyvää työvoimaa olitarjolla.Sotien jälkeentilakoko pieneniItsenäisen Suomen Maanmittaushallitusjatkoi autonomian kaudenlopulla aloitettua torppien itsenäistämistä.Sotien jälkeen päätehtävänäoli evakkojen ja rintamamiestenasuttaminen. KehitysSuomessa kääntyi päinvastaiseksikuin muualla urbanisoituvassaEuroopassa: maaseutua asutettiin,tilakoko pieneni, kaupungistuminenmyöhästyi mutta alettuaaneteni poikkeuksellisen nopeasti.Maaseudun modernisointi eipysynyt muutoksen vauhdissa.Nykyinen palsta- ja tilusjaotussyntyi 1950-luvulla noin 300 000maatilan ja hevosteknologian aikakautena.MaanmittausneuvosArvo Kokkosen mukaan EU:nmaatalouspolitiikan 100 hehtaarinmaatilan tavoitekoko on johtanutlisämaan hankintaan kaukaamaatilojen ulkopuolelta ja tätäkautta pahenevaan tilushajaannukseen.EU:n ihannetilakoko merkitseenykyisellä tilusrakenteella ja-koolla keskimäärin noin 40 eriviljelylohkoa tilaa kohti. Myösmetsäpalstat ovat paikoin kaventuneetparinkymmenen metrinlevyisiksi mutta kilometrien pituisiksiepäkäytännöllisiksi kaistaleiksi.Maatilojen lukumääräkinon pudonnut parinsadanvuoden takaiselle tasolle ja asututmaatilat pakkautuneet maaneteläosiin. Maaseudun tyhjeneminenon johtanut kuljetusyhteyksienheikkenemiseen ja metsäsektorinlogistiikkaongelmiin.2000-luvun Maanmittauslaitospainii osin samantyyppistenongelmien kanssa kuin vuosisatojasitten, aikana ennen isojakoa,jolloin maatalouden modernisoinninesteenä olivat monipalstaisuus,sarkajako ja logistiikkaongelmat.Keskeneräiseksijääneen isojaon jälkiä korjataanedelleen tilusjärjestelyillä. ■■ Maanmittauslaitoksen arkistoaloitti toimintansa 2005, kuneri puolella Suomea sijainneetmaanmittausarkistot siirrettiinmaanmittaustoimistoista Jyväskylään.Maanmittauslaitoksen arkistossaon maanmittaustoimituksissasyntyneitä karttoja ja asiakirjoja1750-luvulta alkaen. Erillisiätoimituskarttoja arkistossaon yli puoli miljoonaa ja toimitusasiakirjojanoin kuusi hyllykilometriä.Lisäksi arkistossa onMaanmittauslaitoksen itsenäisyydenaikana tuottamat painetutkartat.Sähköistä arkistoa voi käyttääkaikissa Maanmittauslaitoksentoimipisteissä. Lähitulevaisuudessasähköisen arkiston karttoja onmahdollista tutkia myös Maanmittauslaitokseninternetsivuilta.www.karttakaaro.fi32 Kuntatekniikka 1/2009