Terramare OyProsessistabilointi eteniSATAMANjalostuu maaTerramare kehitti ruoppausta varten ympäristökauhan, jonkaleikkauspinta-ala on 16,5 neliötä ja tilavuus 6,9 kuutiota.AURAJOKI■ Aurajoen virtaus kuljettaa sedimentoituvaamateriaalia jokisuistoon jopa100 000 m 3 vuodessa■ Pääuoman pituus 70 km■ Valuma-alueen pinta-ala 885 km 2■ Turun Sataman vesialueita madaltavatalusten potkurivirrat, alusten ja luonnonaiheuttama eroosio ja maan nousu■ Kunnossapitoruoppauksen tarve on60 000–100 000 irto-m 3 vuodessa52 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2009
YMPÄRISTÖTurussa kokeesta käytäntöönSAASTEnrakennusaineeksiTurun SatamaSataman suulta ruopattusaastunut lieju sekoitetaanuudella prosessistabilointitekniikallaniukkaliukoiseksimaanrakennusaineeksi.Sidosaineena kuluu entistävähemmän kallistasementtiä, jota on korvattulentotuhkalla.TEKSTI: Sari Järvinen■■ Joukko Lahden Massastabilointikonferenssinvieraita seisooPansion telakalla ja katsoo edessäänkorkealle nousevia vihreitäsiiloja ja suurta laatikkomaistasekoitinta. Kaivuri lappaa asemaanAurajoen pohjasta proomullakuljetettua pilaantunuttasedimenttiä. Se pyritään käsittelemäänasemalla eli prosessistabilointilaitteistollaympäristöllevaarattomaksi maanrakennusaineeksi.Kukaan vieraista ei ole aikaisemminnähnyt vastaavaa – eivätedes ulkomailta tulleet alan asiantuntijat.Biomaan kehittämälaitteisto on ensimmäinen laatuaanja sitä käytetään Turun Satamassa.– Viime vuoden helmikuussaasema oli vielä piirustuspöydälläni,ja nyt se on tuossa. Periaatteessasiinä ei ole mitään uutta,hain vain sekoitustekniikasta oppiaasfalttimiehiltä ja betoninvalmistajilta,Biomaan kehitysjohtajaVille Niutanen sanoo.Aseman idea on yksinkertainen.Siilot sisältävät sementtiä jamasuunikuonaa. Hihnaa pitkinasemaan kulkee Fortumin Naantalinvoimalaitoksen kostutettualentotuhkaa.Isot laippahakkurit sekoittavatainekset sedimentin kanssayhteen, jonka jälkeen seos kuljetetaankuorma-autolla viereiseenläjitysaltaaseen. Myöhemmin seuppovaletaan pohjaksi satamanvarastotiloille, sillä seos täyttääsatamakenttärakenteen teknisetvaatimukset.Perinteisessä massastabiloinnissasedimentti sekoitettaisiinvasta läjitysaltaassa. Prosessistabiloinnissapoikkeuksellista on,että sekoitus tehdään jo prosessinaikana.– Silloin lisäaineet sekoittuvattasaisesti. Massasta tulee homogeenistä,jolloin tarvitaan vähemmänsidosaineita. Vuosaarensatamassa käytettiin massastabilointiaja sidosaineena sementtiä,sillä heillä ei ollut ympäristölupaalentotuhkan käyttöön. Se tuli tosikalliiksi, Terramaren johtaja TapioLeinonen toteaa.Lentotuhka hyödyksiRambollin kehitysjohtaja PenttiLahtinen innostuu puhuessaanedullisen lentotuhkan käyttömahdollisuuksista.– Siinä on iso potentiaali. Suurinosa tuhkasta viedään nyt kaatopaikalle,mutta siitä saadaan oikeinsekoitettuna jopa kestävämpirakenne kuin sementillä. Haittapuolenaon ihmisten asenne,sillä tuhka sisältää pienen määränraskasmetallia. Se ei kuitenkaanliiku. Lusikassakin on samaaainetta, ja sitä pidetään turvallisena.Lahtinen puhuu voimalaitoksenlentotuhkasta, joka on syntynythiilen poltosta. Se on laadultaanparempaa kuin jätteenpolttolaitoksentuhka, jota ei stabiloinnissakäytetä.Ympäristöviranomaiset ovatluokitelleet lentotuhkan käytönympäristösyistä luvanvaraiseksi.Trans-Mond Environmentinekonomisti Pekka Hänninen jopaepäilee, että Ruotsissa vastaavallehankkeelle ei olisi saatu ympäristölupaa.Haastava, herkullinenAurajokiTurun Satamassa pyörivän hankkeennimi on ”MenetelmäkehitysTBT-saastuneiden sedimenttienruoppaukseen” eli lyhyemminSTABLE.Prosessistabiloinnin pilotointivaati paljon Turun Satamalta. Senjohtaja Matti J. Niemi on ollutmukana pohtimassa pilaantuneidensedimenttien käsittelyä ympäristöministeriönhankkeissa jaVTT:llä useita vuosia.Asiat olivat edenneet teoriassa,mutta käytännön kokemuspuuttui. Kun prosessistabilointiakäynnistettiin huhtikuussa 2006,ei voitu olla varmoja, että menetelmätoimii.– Matti J. Niemellä oli ratkaisevantärkeä rooli. Hän lähti rohkeastiviemään hanketta, joka tekiTurusta globaalin edelläkävijän,Lahtinen kertoo.Uudessa tekniikassa on useinomat kompastuskivensä ja niinoli prosessistabiloinnissakin. Kiviensijaan Aurajoen liete osoittautuihaasteeksi.– Se ei tahtonut millään lujittua.Kokeilimme kymmeniä erisekoitussuhteita ennen kuin oikealöytyi. Samalla se teki Aurajoestaherkullisen tutkimuskoh-<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/200953
Change language