Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

MÄKELÄN-RINTEENUINTIKESKUS■ Rakennuttaja MäkelänrinteenUintikeskus Oy■ Pää-/arkkitehtisuunnitteluPro-Ark Oy■ RakennesuunnitteluAaro Kohonen Oy■ LVISA-suunnittelu Instakon Oy■ VedenkäsittelysuunnitteluVesi-Hydro Oy■ Tilavuus 128 100 m 3■ Bruttoala 14 187 m 2■ Kerrosala 14 096 m 2■ Vesipinta-ala 2 023 m 2■ Palloiluhalli 989 m 2■ Kuntosali 195 m 2■ Peilisali 119 m 2■ Toimisto- ja kokoustilat138 m 2■ Tekniset tilat 1 910 m 2■ Pukukaappeja 500:lle■ Ryhmäpukutiloja 160:lle■ Katsomopaikkoja n. 4 000,joista kiinteitä 1 413.■ Vuosittainen kunnossapito- jakorjausbudjetti 300 000 –500 000 euroaMäkelänrinteen uintikeskuksen monitoimiallas soveltuu eri käyttötarkoituksiin, esimerkiksi kuviokellunnanharjoitteluun.– Hallin suunnittelussa onotettava eri ikä- ja käyttäjäryhmäthuomioon, erityisesti liikkumisesteiset.Hallit suunnitellaankautta linjan sellaisiksi, ettäjokaisella on pääsy jokaiseen tilaanja jokaiseen altaaseen.Turvallisuus keskeistäHara-Pietilän mukaan turvallisuusasiatovat keskeisiä tilasuunnittelustaalkaen. On tärkeää, ettäkulkureitit ja pinnat ovat selkeästihavaittavia ja pintamateriaalit onvalittu oikein.– Liukkaita lattioita ei saa olla.Pinnoissa täytyy olla riittävästikontrasteja, jotta näköesteisetkinhavaitsevat kaikki erilaiset paikat.Halleissa on oltava turvallisetkulkureitit altaisiin ja niistäpois. Lämminvesialtaaseen voidaansijoittaa invanostin, jonkaavulla myös pyörätuolia käyttävätpääsevät veteen, Hara-Pietiläluettelee.Turvatekniikan yleistyessävalvontakamerat ovat tulleet uimahalleihinkin.– Kameravalvonta on välttämätönkaikissa uimahalleissa,vaikka valvojat seuraavatkin kokoajan, ettei vaaratilanteita pääsesyntymään. Altaissa on vedenalaisiakameroita. Ne ovat paikoissa,joihin valvojat eivät helpostinäe.Valaistus luo tunnelmaaUimahallien valaistus on tärkeätekijä sekä turvallisuuden ettäviihtyisyyden kannalta.– Arkkitehti käy läpi tietyt periaatteetheti projektin alussa yhdessäsähkösuunnittelijan kanssa.Perusratkaisuhan on uimahallinsijainti, suuntautuminenilmansuuntiin nähden sekä hallinaukotus: miten se vastaanottaaluonnonvaloa, Hara-Pietiläkertoo.– Mäkelänrinteen uintikeskuksessaei ollut suotavaa, ettäaltaaseen tulisi suoraa auringonvaloa,koska se häiritsee kilpauintia.Joinakin vuodenaikoina Suomessaaurinko paistaa niin matalalta,että yläikkunoistakin altaaseentulee suoraa valoa.– Riippuu tontista, miten hallisijoitetaan ja mihin se suunnataan.Vappuna valmistuvassaKangasalan hallissa näkymä onsuoraan liikenteeseen päin: kuntullaan autolla Tampereen suunnasta,niin edessä on uimahallinsuuri lasiseinä. Uimarit näkevättulevan liikenteen ja autoilijatvoivat saada idean, että hei, taidanpamennä uimaan.Perusvalaistuksen lisäksi tehostettuavalaistusta käytetääntunnelman luomiseen ja altaidenvalaisemiseen.– Allasikkunoiden takanasaattaa olla valolähteitä. Tulossaovat myös erilaiset led-valaistusratkaisut.Olen itsekin niistä innostunutmuun muassa siksi, etteiled-valaisimien lamppuja tarvitsevaihtaa niin usein. Kangasallerakennettavassa uimahallissaled-valaisimia käytetään sekäjulkisivuissa että muualla.Energiaa säästetäänHyvästä valaistuksesta huolimattahalleissa ei haaskata energiaa.led-valaisimetkin kuluttavat vähemmänsähköä kuin perinteisetvalonlähteet.– Tila- ja rakenneratkaisujenon oltava sellaisia, etteivätne tuhlaa energia. Uimahalleissaenergiansäästö on erityisen tärkeäasia. Arkkitehti pohtii yh-42 Kuntatekniikka 1/2009