Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

VESIHUOLTOPäijänne-tunnelin peruskorjaus valmistuiVANTAA PALASI pääkaupunkiseudunhanoista uomaansaMaailman pisimmän kalliotunnelineteläosan peruskorjausvalmistui joulukuussa. Kahdeksankuukauden remontinajan pääkaupunkiseudun talousvedestäpääosa valmistettiinVantaanjoen raakavedestä.Pääkaupunkiseudun VesiOy:n teettämä peruskorjausmaksoi 18 miljoonaa euroa.Työmaalla työskenteli enimmillään130 työntekijää.● Paavo Taipale Vuonna 1982 valmistuneentunnelin pohjoisosa peruskorjattiinseitsemän vuotta sitten, jotennyt koko 120 kilometrin mittainentunneli on hyvässä kunnossavuosikymmeniksi. Korjaustyötolivat suurimmaksi osaksikallioseinämien vahvistustaruiskubetonoinnilla. Samaan aikaan(touko-syyskuussa) peruskorjattiinHelsingissä myös Pitkäkoskenja Vanhankaupunginvälinen raakavesitunneli. Laadukastoteutussuunnittelu ja myöstyönaikaisen asiakasviestinnänhuolellinen valmistelu ja toteutusperuskorjauksen aikana joh-Päijänne-tunnelin ruiskubetonointia Viinikkalassa viime toukokuussa.tivat hyvään lopputulokseen arvioidussaaikataulussa.■ Jo pari vuotta tiiviisti valmisteltuHelsingin, Espoon, Vantaanja Kauniaisten kaupunkien vesihuoltolaitostenyhdistäminenvarmistui, kun Espoon kaupunginvaltuustohyväksyi yhdistämisesityksen19.1.Asia käsiteltiin jo edellistenvaltuustojen kokouksissa joulukuussa.Helsingissä, Vantaalla jaKauniaisissa yhdistäminen hyväksyttiin,mutta Espoossa asia jäivielä pöydälle ja näin ollen uuden,lokakuussa valitun valtuustonratkaistavaksi.Valtuustojen päätösten mukaisestineljän kaupungin vesihuoltolaitoksetyhdistetään pääkaupunkiseudunyhteistyövaltuuskuntaYTV:n alaisuuteen yhdeksivesihuoltolaitokseksi. Järjestelyedellyttää YTV:stä säädetynlain muuttamista. Tavoitteena onsaada lakimuutos voimaan ja senmyötä myös yhteinen vesihuoltolaitostoimintaan jo 2010 alusta.YTV:stä siirtyy samassa yhteydessäerilliseen kuntayhtymäänpääkaupunkiseudun joukkoliikenteensuunnittelu- ja tilaajatoiminnot.Näin ollen työnimellä”Pääkaupunkiseudun ympäristöpalvelut”toimivaan kuntayhtymäänjäisi vesihuollon lisäksi jätehuoltotehtävätsekä seutu- jaympäristötietopalvelut.Jäsenkunnat siirtävät kaikenvesihuoltotoimintaansa liittyvänomaisuuden maaomaisuuttaja joitakin erikseen sovittaviaPääkaupunkiseudun vesihuoltolaitokset yhteenPääkaupunkiseudun Vesi OyVirheetöntä, vaikkalämmintä vettäKuluttajien kannalta työ onnistuisuunnitellusti, eikä talousvedenlaadussa ollut moitteen sijaa.Merkittävimpänä käyttäjällenäkyvänä muutoksena oli talousvedenhuomattava lämpötilaero:Vantaanjoen vesi oli enimmilläänlähes 10 astetta lämpimämpääkuin Päijänteestä 22metrin syvyydestä normaalistiotettava raakavesi. Vesihuollonhäiriöiden muualla Suomessasaama julkisuus johti kuitenkinkuluttajien yhteydenottojenlisääntymiseen, osin jo ennenraakavesilähteen vaihtumista,vaikka talousveden laadussa eivirheitä ollutkaan.Peruskorjaushankkeen aikanaHelsingin Veden vedenpuhdistuslaitostenprosessia tehostettiin,koska siirryttiin Päijänteenerinomaisesta raakavedestäVantaanjoen välttävään veteen.Esimerkiksi saostuskemikaalinakäytetyn ferrisulfaatin kulutusoli yli kaksinkertainen tavanomaiseenverrattuna.KäyttökustannuksetnousivatVedenpuhdistuslaitoksella tehtiinlisä- ja ylitöitä yli 30 prosenttiatavanomaista enemmän,ja lietemäärä oli 20 prosenttia tavanomaistasuurempi. Vesilaboratoriossapuolestaan tehtiin tavanomaiseenvuoteen verrattunakaksinkertainen määrä analyyseja.Kaikki tämä näkyi käyttökustannuksissa,joiden oli jo talousarviotalaadittaessa ennakoitunousevan noin 25 prosenttia,ja kutakuinkin tällaisena kustannusnousumyös toteutui.Talousveden lämpötilavaihtelutlisäävät ajoittain myös vuotojaverkostossa. Helsingin Vedenverkoston katujohtovuotojenmäärä lisääntyi marras-joulukuussa50 prosenttia, mutta siihenasti vuotojen määrä oli pysynyttavanomaisella tasolla talousvedenlämpötilavaihteluistahuolimatta. omaisuuseriä lukuun ottamattaYTV:lle. Samoin siirretään niidenosuudet Pääkaupunkiseudun VesiOy:stä ja Vantaan oikeudet javelvoitteet Keski-Uudenmaan vesiensuojelunkuntayhtymästä.Omaisuuden ja osuuksien sekäoikeuksien ja velvoitteiden arvoton määritelty kaikkien kuntienosalta yhtenäisin perustein. Siirtyvänomaisuuden arvoksi 2008lopussa on määritelty noin 1,6miljardia euroa. Jäsenkunnat siirtävätYTV:n peruspääomaan kukinapporttina 30 prosenttia vesihuolto-omaisuutensaarvosta, jaloppuosa jää kuntayhtymän lainaksikaupungeilta.YTV:n ylintä päätösvaltaa käyttäävaltuustojen hyväksymän sopimusluonnoksenmukaan seutukokous,jossa jokaisella jäsenkunnallaolisi yksi edustaja. Äänivaltajaetaan kuntien asukasluvunmukaisessa suhteessa kuitenkinniin, että yhdellä kunnallaei voi olla yli 50 prosenttia äänivallasta.Vesihuollon käyttömaksut yhteisessävesihuoltolaitoksessa yhtenäistetään2012 loppuun mennessä.Järjestely merkitsee käyttömaksujennousua Helsingissäja alenemista Espoossa. Kaupunkienvesihuoltolaitosten palveluksessaoleva henkilöstö siirtyyns. vanhoina työntekijöinä YTV:npalvelukseen. Siirtyvän henkilöstönmäärä on noin 570.58 Kuntatekniikka 1/2009