Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

■■ – Uimahallissa on erillinenvirkistysallasosasto, monitoimiallasosasto,johon on omat pukuhuoneensa.Siellä on erityisryhmille– kuten liikuntarajoitteisille– erilliset pukuhuoneet, hallinsuunnittelija, arkkitehti MarjattaHara-Pietilä kertoo.Hallin isoon altaaseen johtaaloiva luiska, jota pitkin uimaanpääsee pyörätuolilla. Monitoimialtaanreunalle asennetaan myösinvanostin.– Hallissa on myös melko palkävijäänvuodessa – hallin laajentamistakaivattaisiin.Tiloja moneen käyttöönKilpailukäytössä olevissa uimahalleissaon oltava paljon ylimääräisiätiloja esimerkiksi ajanottoaja doping-testejä varten.– Mäkelänrinteen uintikeskussijaitsee urheilulukion kyljessä,joten uimahallin yhteydessä oniso, täysimittainen tuhannen neliönliikuntahalli. Siellä pidetäänmyös koulun ylioppilaskirjoitukset.Erillisiä ryhmäpukuhuoneitavoidaan käyttää uimahallinkilpailutilanteissa joukkueidenpukutiloina, Hara-Pietilä kertoohallin erikoisuuksista.Ylhäällä on erillinen tilaussaunaosasto,missä on kokoustilat jamuutama neuvottelutila. Hallinkellari on täynnä tekniikkaa. Sinneon sijoitettu allastekniset tilat,sähkökeskukset, lämmönjakohuoneetja suodattimet.Urheiluhallit Oy:n kiinteistöpäällikönVeikko Kuurneenmukaan vesi johdetaan suodattimienalaosasta käsittelyryhmittäinpumpuille, joilla se pumpataanedelleen kiertoihin. Suodattimienhuuhteluvesi otetaan uintialtaidenvesikierrosta ja se kulkeutuulämmönvaihtimen kauttajäähdytettynä huuhteluvesialtaaseen.Altaiden jäähdytykseenkäytetään lisävettä, joka tulee kylmävesialtaidenkautta ja samallalämpenee.– Vesien kierrätys altaisiin jakäsittelyyn on toteutettu siten ettäsamalla voidaan tasoittaa kuormituksia.Uinti- ja hyppyaltaallaon yhteinen vesien kierto, jossapääosa uintialtaalta tulevasta vedestäjohdetaan hyppyaltaalle japäinvastoin, Kuurne täsmentää.Hyvä laatu onhintansa väärttiMäkelänrinteen uintikeskuksenrakentamiskustannukset olivatnoin sata miljoonaa markkaa (17miljoonaa euroa).– Jokaisessa projektissa taloudellisetraamit ovat ratkaisevassaosassa. Nyt alkaa olla tiukkaa rahankanssa. On entistä tärkeämpää,että ei tuoteta hukkaneliöitäja tilat toimivat monipuolisestieri käyttötarkoituksissa, Hara-Pietilä sanoo.Budjetti määrittelee pitkältisen, millainen kohteesta tulee.– Kun eurot pannaan riviinheti alussa, niin luodaan puitteetsille, mitä saadaan. Silloin arkkitehdinja pääsuunnittelijan velvollisuuskinon joskus pudottaarakennuttaja maan pinnalle ja sanoa,että kaikkea toiveiden tynnyristäei voida ammentaa juuritähän kohteeseen. Epäoleellisetseikat jätetään optioiksi ja ne toteutetaan,jos on rahaa. Tällaistarajankäyntiä joudutaan käymäänkoko ajan, Hara-Pietilä kertoo.– Aika paljon joudutaan miettimäänmateriaalivalintoja, muttaaltaiden perusyksiköt – keraaminenlaatta tai teräs – varmasti pysyvät.Niistä ei voi tinkiä. Niidentäytyy olla hyvän laatuisia, työntäytyy olla hyvää.– Altaan materiaalivalinta onpaljolti makuasia. Itse olen keraamisenteräsbetonialtaan kannalla.Mäkelänrinteen lasten altaassa on hiiren muotoinen suihkulähde.Vastaavanlainen ratkaisu on tulossa myös Kangasalan uimahalliin.Pro-Ark Oy on suunnitellut myösteräsaltaita, muun muassa Tuusulaan.Teräsallas voi olla vähänsynkkä ja vie valoa. Tuntuu kuinuisi jossain laitoksessa. Niissä ontunnepuolella eroa.Tavoitteena pitkä elinkaariTiukka rakentamisbudjetti voikuitenkin soveltua yhteen elinkaariajattelunkanssa.– Kyllä ratkaisuja löytyy, kunniitä oikein huolellisesti harkitaan.Ne eivät välttämättä maksakovin paljon, Hara-Pietilä vakuuttaa.– Koko ajan markkinoille tuleekokeilunarvoisia ratkaisuja,joita ehkä uimahalleissakin voitaisiinkäyttää. Uimahalleissa –jos missä – tulee pyrkiä siihen,että rakennuksen elinkaari olisimahdollisimman pitkä.– Arkkitehtinä joskus jarruttelenhirveän pitkien liukumäkienja muiden laitteiden rakentamista.Sanon, että ne ovat aika kalliitajuttuja. Toisaalta 1960- ja 1970-luvun uimahallit eivät enää nykyajanihmisiä kiehdo. Kun niihintehdään peruskorjaus, niinsamalla niitä hieman laajennetaanja luodaan uusia asioita,joista nykypäivän ihminen nauttii.Rakennetaan esimerkiksi lämminvesialtaita.RakennuspaikkalähtökohtanaSuunnittelutyön keskeisenä lähtökohtanaon Hara-Pietilän mielestärakennuspaikka.– Ensin katsotaan tontti jasitten aletaan miettiä, mikä olisisille parhaiten soveltuva ratkaisu.Onko kyseessä rinne- vai tasamaatontti,mitkä ovat lähestymissuunnatja pääkulkureitit. Senjälkeen idea alkaa kypsyä pikkuhiljaa. Sitten ehdotusta aletaanesitellä rakennuttajalle ja myöhemminpäättäjille. Jos he ovatsamaa mieltä, niin hyvä. Jos ei,niin sitten täytyy perustella ratkaisunlähtökohtia hyvin.– Yleensä käsitykset ovat sopineetaika hyvin yhteen. Kun ehdotanjotakin, niin toiset innostuvat,että noinhan sen voisikin tehdä.Sillä tavalla on mukava työskennellä.■11,3 miljoonanliikuntakeidasvalmistuu vapuksiKangasala saa uudenuimahallin. Vapuksi valmistuvaahallia on odotettu25 vuotta. Keskeisensijaintinsa takiauimahallista on tulossapaikkakunnan uusimaamerkki.TEKSTI: Merja Kihl ja Ari MononenKUVAT: Ari Mononen44 Kuntatekniikka 1/2009