pääomalla ja lainarahoituksella.– Mitoitimme hallin 150 000vuosittaiselle kävijälle. Olemmekuitenkin varautuneet siihen, ettäensimmäisinä vuosina uimareitavoi olla yli 200 000, Nikkanensanoo.Lämpö pysyy hallin sisälläProjektivalvoja Juhani SaarinenRakennuttajatoimisto A-RakennuttajatOy:stä korostaa, että uimahallistaoli tehtävä tiivis.– Lasipinta on U-arvoltaaneli lämmönläpäisykertoimeltaanerilainen kuin jokin seinärakenne.Toisaalta uimahallin luonteeseenkuuluu, että ikkunapintaapitää olla.– Allashuoneiden lämpötilaon lähes +30 °C. Suhteellinenkosteus on silloin korkea. Rakennusteknisestion ollut tärkeää saadakiinteistö höyrytiiviiksi, jottarakenteet eivät kostu. Muutenhantämä lämpenee ilmalämmityksellä,Saarinen kertoo.– Tuloilman lämpötila uimahalleissaon melkoisen korkea.Täälläkin se on liki neljäkymmentäastetta. Ilman paineolosuhteet,kosteus ja rakenteisiinliittyvät asiat täytyy ottaa huomioontarkasti, LVI-asiantuntijaKari Äärinen A-RakennuttajatOy:stä lisää.Ilmanvaihtokonehuone onylimmässä kerroksessa. Siellä onmuun muassa taajuusmuuttajia,pumppuja ja lämmöntalteenottotekniikkaa.– Ilmanvaihdon poistoilmajohdetaan LTO-pattereihin, jotenenergiaa säästyy: yli 50 prosenttiakäytetystä energiasta saadaanpoistoilmasta lämmön talteentotonkautta käyttöön.– Automatiikka ohjaa ilmankosteutta, lämpötilaa ja puhtautta,Äärinen kertoo.Hiekkasuodatin onhelppo huoltaaKellaritiloissa puolestaan on allastekniikkaa.Sinne on sijoitettumuun muassa avoimet hiekkasuodattimet,tasausaltaat sekäerilaisia veden kemialliseen puhdistukseenliittyviä nestesäiliöitä.Kellarin huoltopihalle lämmönjakohuoneenja kemikaalivarastojenviereen johtaa ajoluiska.– Kangasalan hallissa vesisuodatetaan avonaisissa hiekkasuodattimissa.Se on hiukanerilainen ratkaisu kuin muualla.Monissa halleissa on painesuodatin,Nikkanen sanoo.Avonaista hiekkasuodatintapidettiin kuitenkin parempana,koska sitä on helpompi huoltaaja käyttää.– Karkea hiekkaerotin on tänäpäivänä jo monessa paikassakäytössä. Se on hyväksi todettu.Suodatuksen jälkeen vesi johdetaanotsonoitavaksi ja puhdistettavaksi,Äärinen selvittää.Nikkasen mukaan sisustukseenon haettu kylpylämäisiä elementtejä.– Esimerkiksi monitoimialtaanreunalle tulee useita vesihierontapisteitä.Emme halunneettehdä uimahallia tai kylpylää,vaan jotakin siltä väliltä.– Uimahallista on kaunis näkymäKirkkojärven suuntaan, jasekin vaikutti hallin sijaintipaikanvalinnassa. Valinta oli varmastioikea. Monet ohikulkijatovat jo nyt tulleet sanomaan, ettäolettepa rakentamassa hienoauimahallia, Nikkanen iloitsee. ■KANGASALANUIMAHALLI■ Rakennuttaja Kangasalan kunta/KangasalanUimahalli Oy■ Pää-/arkkitehtisuunnitteluPro-Ark Oy■ Rakennesuunnittelu Ramboll<strong>Fi</strong>nland Oy■ LVIA-suunnittelu ArkinsSuunnittelu Oy■ Sähkösuunnittelu SähköteknineninsinööritoimistoKarawatski Oy■ VedenkäsittelysuunnitteluAD Vesitekniikka Oy■ Tilavuus 29 300 m 3 , bruttoala5 330 m 2 , kerrosala 3 610 m 2 ,vesipinta-ala 677 m 2“Kokemukset rohkaisevat.Ensin valitsimme pellettilämmityksenTanhuanpihan uusiin rivitaloihin,sitten Kolmiopihan paritaloihin.Nyt suunnittelemme Lähdeniitynpientaloalueelle pellettiä käyttävääkaukolämpöverkkoa.”Pauli SalonenRakennusliike HALESA OY, NokiaAutomaattinen pellettilämmitys ja Vapon laadukkaat kotimaiset puupelletit.Puhdasta luonnonvoimaa kunnille ja taloyhtiöille, rakennuttajille ja rakennusliikkeille,uudiskohteisiin ja saneerauksiin – kaikille jotka osaavat katsoa tulevaisuuteen.Lähimmän pellettiasiantuntijasi löydät osoitteesta www.vapo.fi/pellettikontaktit46 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2009
Menneistä ja tulevistaisoista ja pienistä asioistaVuoden vaihtumisen jälkeenon tapana luoda katsausmenneeseen ja pohtia, mitä hyvääja huonoa edellisessä vuodessaoli. Vuonna 2008 tapahtuiuseita pysäyttäviä ja traagisiakintapahtumia, kuten maailmantaloudenheikentyminen ja Gazansurullisen tilanteen räjähtäminen,Suomessa Kauhajoen koulusurmat.Ahdistavien maailmanpoliittistenja -taloudellisten tai hälyttävästäväkivallasta kertovien uutistenyhteydessä itselleni tuo lohtuasaksalaisen filosofin,Georg Wilhelm FriedrichHegelin (1770–1832) optimistinenidealismi: järki hallitsee maailmaa,ja maailmalla tapahtuneetja tapahtuvat traagisetkin asiatovat maailmanhengen kannaltajärkevää ja välttämätöntä kulkua.Maailma on matkalla parempaan,ja vapauden ja järjentoteutuminen muodostaa historianpäämäärän. Päämäärän, jokaoli piilevänä olemassa jo historianalussa, aivan kuten “idussa itsessäänon puun koko luonto, hedelmienmaku ja muoto”.● ● ●Muutaman nurkan yli hypänneestähegeliläisen historianfilosofiantulkinnastani voi olla montaamieltä. Senkin sivuuttaen lieneesilti totta, että useat uutiskynnyksenylittävistä asioista voivatyksittäisen ihmisen kannaltatuntua ylivoimaisilta. Yksilöllä ontoki voima vaikuttaa, mutta liianisot asiat lamauttavat ja masentavathelposti mielen. Siksi eräänävuoden 2008 viimeisistä päivistäinnostuinkin aamun radio-ohjelmasta:kyselivät nimittäin kuulijoilta,mitä kukin muuttaisi kuluneestavuodesta omassa elämässään.Itse olen aina pitänyt vuodenpäättymistä suunnattoman katharttisenakokemuksena, siis ihanhyvänkin vuoden. Uuden vuodenalussa ihminen saa ikään kuinmahdollisuuden aloittaa alusta,jättää edellisen vuoden painolastinvirallisesti taakseen, antaa ikävientapahtumien upota syväänveteen kuin kiven. Viisi, neljä,kolme, kaksi, yksi, nolla ja plums!Joten miksi kukaan vapaaehtoisestisukeltaisi edellisen vuodenupottaviin syövereihin muuttamaanelämäänsä?En ehtinyt kuunnella aamunradio-ohjelmaa loppuun, silläpiti kiirehtiä töihin. Työpaikkanirapussa minuun iski äkillinentarve kääntää mp3-soittimeninupit niin sanotusti kaakkoon,minkä seurauksena koin välttämättömäksimyös laulahdellaRammsteinin tahtiin ”Mein Herzbrennt”. Pari kertosäettä kiljahdeltuanihuomasin, että toisinkuin luulin, en ollutkaan rapussayksin. Lievä puna poskillani toivotinhyvät huomenet vieraahkolletyötoverilleni.Eikä kyseessä edes ollut ensimmäinenkerta vuonna 2008, kununohdin ulkomaailman hyvän biisinvuoksi. Edellisen kerran samaoli tapahtunut pari kuukauttaaiemmin taloyhtiöni porttikoodianaputellessani, kun keikuttelinlanteitani Melrosen Loverboykappaleentahtiin. Naapurin vanhaherra katsoo minua edelleenhieman oudosti.● ● ●Asiaa ajateltuani nousi vuodesta2008 mieleeni yksi jos toinenkinpieni nolouden hetki, myöstyöelämästä. Hyvä esimerkki tilanteesta,jonka olisin edelleenvalmis jättämään vuodessani väliin,oli eräs kevään projektikokous.Tai oikeastaan kokous sinänsäsujui hyvin. Pukiessani kokouksenpäätyttyä takkia päällenihuomasin kuitenkin, että jo valmiiksimelko antavan kauluspaitaniylin nappi oli auki. Kanssanikokouksessa oli ollut pelkkiä miehiä,joten ilmeisesti kukaan ei ollutuskaltanut huomauttaa asiasta.Sinä iltana kirjasin päiväkirjaanimuistiin: ”Älä esittele alusvaategarderobiatöihin liittyvissä tilaisuuksissa”.Toki vuodessa 2008 oli myösedellisiä tapahtumia enemmäntietoisesti ja itse aiheutettuja ikäviätilanteita, joissa näin etäisyyttäsaaneena toimisin nyt toisin.Päiväkirjassani lukee vuoden2008 osiossa myös ”Älä riitelesiskon kanssa verisesti etenkäänvuoden 1988 tapahtumista”,”Arvioidessasi työasioiden hoitamiseenkuluvaa aikaa kerro ensimmäinentulos vähintään puolellatoista”ja ”Älä teippaa ilmastointiteipillähousunlahkeita”.● ● ●Epäilemättä vuonna 2009 ehtiivielä tapahtua asioita, joitaenemmän tai vähemmän hetkellisestihäpeän, kadun tai harmittelen,niin työ- kuin siviilielämässä.Tammikuun puoleen väliinmennessä en kuitenkaan vieläole laulanut korkealta ja kovaatyöpaikalla tai esitellyt julkisestiyksiäkään rintaliivejäni, saati riitaantunutlähisukulaiseni kanssa.Housunlahkeenikin on ommeltu,ja ilmastointiteippi on säästynytmuiden pienten ihmeitten tekemiseen.Minulla onkin vankka tunnesiitä, että vuodesta 2009 tuleehyvä. Jos taas jossain vaiheessaepäonnistumiseni alkavat tuntuaylitsepääsemättömiltä, vilkaisuuutisiin auttaa laittamaan omat”ongelmani” perspektiiviin. Javaikkei auttaisikaan, niin vuodenpäästä vuosi 2009 on joka tapauksessataas jo taakse jäänyttäelämää. Mette Granbergon 32-vuotias liikennetekniikanDI, jokatyöskentelee Pääkaupunkiseudunyhteistyövaltuuskunnan(YTV)liikennesuunnittelijana.<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/200947