Työvoiman vähentä- minen - Stora Enso
Työvoiman vähentä- minen - Stora Enso
Työvoiman vähentä- minen - Stora Enso
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
dittavilla alueellisilla toimintasuunnitelmilla,<br />
joita tukevat tehtaiden omat energiansäästösitoumukset<br />
sekä Suomen ja<br />
Alankomaiden kansalliset ohjelmat.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> liittyi Suomen vapaaehtoiseen<br />
energiansäästöohjelmaan vuonna<br />
1997. Nyttemmin ohjelmaa noudatetaan<br />
jo kaikkiaan 22 tehtaalla. Suomen tehtaat<br />
vähensivät sähkönkulutustaan vuonna<br />
2003 noin 1,8 %:lla eli yhteensä 145 700<br />
MWh:lla. Lämpöenergian kulutuksessa<br />
säästöä kertyi 4,1 % eli 850 000 MWh.<br />
Säästöt tuovat myös lisäarvoa tehtaiden<br />
tuotteisiin.<br />
Pohjois-Amerikassa on perustettu<br />
koko tulosryhmän laajuinen energiaprojektiryhmä<br />
varmistamaan, että säästötavoitteet<br />
saavutetaan. Vuonna 2003 tavoitteena<br />
oli 2 %:n vähennys ominaisenergiankulutuksessa,<br />
ja vuoden 2004<br />
tavoitteeksi asetettiin 5 %.<br />
Merkittäviä saavutuksia<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on pyrkinyt toimimaan ennakoivasti<br />
parantaessaan energiatehokkuuttaan<br />
ja tasapainottaessaan energianlähteiden<br />
käyttöä biopolttoaineita suosivammaksi.<br />
Lähestymistapa juontaa osittain<br />
juurensa 1970-luvun öljykriisiin, mutta<br />
oma vaikutuksensa asiaan on myös yksikkökoon<br />
kasvulla ja teknologisilla innovaatioilla.<br />
Veitsiluodon tehtaat, jotka<br />
käsittävät sekä sahan, sellutehtaan että<br />
paperitehtaan, on edustava esimerkki erittäin<br />
energiatehokkaasta tehdasintegraatista.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yksiköt etsivät jatkuvasti<br />
uusia ja entistä tehokkaampia keinoja tuotantotähteiden<br />
ja sivutuotteiden hyödyntämiseksi<br />
sekä energiatehokkuuden parantamiseksi.<br />
Seuraavassa luetellaan esimerkkejä<br />
merkittävistä tehdyistä tai aloitetuista<br />
parannuksista tilikauden 2003 aikana:<br />
Kabelin tehtailla aloitettiin biopolttoainekattilan<br />
rakenta<strong>minen</strong> yhteistyössä<br />
energiayhtiö Mark E:n kanssa. Valmistuttuaan<br />
kattila tuottaa Kabelin tehtaille höyryä<br />
25 t/h ja 20 MW uusiutuvista energianlähteistä<br />
kehitettävää paikallisverkkoon<br />
johdettavaa sähköä. Käyttöönotto<br />
on suunniteltu vuoden 2004 loppuun.<br />
Kvarnsvedenin tehtailla on investoitu<br />
uuteen monipolttoainekattilaan, jolla korvataan<br />
tehtaan vanha kattila. Investointi<br />
lisää biopolttoaineiden käyttöä ja parantaa<br />
energiatehokkuutta.<br />
Enocellin tehtaalla on kokeiltu lietteen<br />
kuivausta auringon ja tuulen avulla ennen<br />
lietteen polttamista tehtaan kuorikattilassa.<br />
(Vastaavanlaista menetelmää on käytetty<br />
myös Norrsundetin, Nymöllan,<br />
Skutskärin, Celbin, Imatran ja Skoghallin<br />
tehtailla).<br />
Hylten tehtaiden kattilaan on asennettu<br />
uusi savukaasulauhdutin. Nyt kun<br />
vettä ei enää tarvitse lämmittää höyryllä<br />
vaan voidaan hyödyntää savukaasuihin<br />
sitoutunutta lämpöä, tehtaat säästävät yli<br />
8 000 kuutiota raskasta polttoöljyä vastaavan<br />
määrän maakaasua.<br />
Nymöllan tehtaiden uudistettu sekundäärilämpöjärjestelmä<br />
otettiin käyttöön<br />
tammikuussa 2004.<br />
Hylten tehtaiden kuorikattilaan asennetaan<br />
savukaasupesuri sähkönkulutuksen<br />
alentamiseksi.<br />
Imatran tehtaiden kaatopaikan metaanikaasuista<br />
on ryhdytty kehittämään sähköä.<br />
Langerbruggen tehtaiden bioenergiaa<br />
hyödyntävä voimalaitos on muutettu<br />
siistauslietteen käyttöön sopivaksi.<br />
Sachsenin tehtaiden sähkömoottorikäytöt<br />
on muutettu taajuusmuuttajakäyttöisiksi<br />
sähkönkulutuksen <strong>vähentä</strong>miseksi.<br />
Summan tehtaiden uusi maakaasu-<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tärkeimmät bioenergian<br />
lähteet ovat sellunkeitosta saatava<br />
mustalipeä sekä hakkuutähteet ja kuori.<br />
käyttöinen varakattila korvaa entisen<br />
hiili- ja öljykäyttöisen kattilan sekä sähkökattilan.<br />
Kiteen sahalla parannettiin savukaasujen<br />
lämmön talteenottoa, minkä ansiosta<br />
lämpöenergiaa säästettiin 2 MW.<br />
Varkauden sahalla siirrettiin tukkien varastointi<br />
vedestä maalle, mikä on johtanut<br />
huomattaviin energiansäästöihin sahatavaran<br />
kuivauksessa.<br />
Lue lisää verkkovuosikertomuksesta<br />
Polttoaineiden kokonaiskulutus<br />
energiantuotannossa 2003, TJ<br />
Biopolttoaineet 61%<br />
Kaasu 20%<br />
Kivihiili 9%<br />
Öljy 6%<br />
Turve 4%<br />
Yht. 214 500 TJ<br />
Biopolttoaineiden osuus <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n vuotuisesta<br />
214 500 TJ:n polttoainekulutuksesta<br />
on noin 61 %. Kombivoimalat kattavat 35 %<br />
konsernin koko sähkönkulutuksesta, joka on<br />
yhteensä 23,0 TWh.<br />
YRITYSVASTUU 2003 27
Change language