Lasten ja nuorten syrjäytymistä koskevan ... - Opetusministeriö

huostaanotetut (mm. Kajava 1997; Mäenpää & Törrönen 1996) tai nuoret toimeentulotukiasiakkaat(mm. Pohjola 1994).Tutkimusaineiston alustava kvantitatiivinen analyysi ja kohdejoukon tarkasteluhallinnonrajojen mukaan rajautuvina tyyppeinä nosti esiin monia jo aikaisemmintiedossa olleita piirteitä ja ainakin osin stereotyyppisiksikin muodostuneita käsityksiäsiitä, millaisia sosiaalihuollon tietyn toiminta-alan asiakkaat ovat. Asiakkaitaerottelevia tekijöitä olivat ikä, ongelmien luonne ja annettu tuki, kuten aikaisempientutkimusten perusteella oli jo tiedossa. Hallinnonalojen mukainen tarkastelu ei tuottanutjuurikaan uutta tietoa alle 25-vuotiaiden sosiaalihuollon asiakkaiden elämäntilanteestaja elinolosuhteista, ja samalla siinä menetettiin aineiston moninaisuutta.Jatkaessani tutkimusmatkaani etsinkin polkuja, joilla voisin irrottautua hallinnonrajoistaja stereotypioista. Seuraava etappini oli aineistosta nousevien teemojenetsiminen koko aineiston tasolta. Kun syrjäytyminen on kokoava käsite erilaisilleongelmille, ei ehkä olekaan olennaista, miten eri hallinnonalojen asiakkaat eroavattoisistaan, vaan mitä heillä on yhteistä. Mitkä ovat keskeisiä sosiaalihuollon asiakkainaolevien lasten ja nuorten elämäntilannetta ja elämänkulkua jäsentäviä teemoja?Löysin aineistosta viisi teemaa: isien näkymättömyys, historiattomuus, intimiteetti,kynnykset ja pakot, joista kolme viimeistä pelkistyi analyysin edetessä sekundaarisentuen ongelmaksi.Eri teemat nousivat esille jo aineiston keruuvaiheessa, syöttäessäni tietoja koneelleja tehdessäni aineiston alustavaa kvantitatiivista analyysia. Alkuun oli kyseyksittäistapauksia kuvaavista huomiota herättävistä piirteistä, joiden relevanssikoko aineistoa ja yleisemminkin lasten ja nuorten syrjäytymistä kuvaavina teemoinavahvistui analyysin edetessä. Eri teemoissa oli kyse erityisesti liikkumisestaintimiteetin ja pakkojen välisellä ulottuvuudella. Analyysin tässä vaiheessa aineistostanousseet teemat lähestyivätkin tutkimuksen teoreettista taustaa intimiteetin japakkojen välisen ulottuvuuden vastatessa elämänhallinnan ja syrjäytymisen välistäulottuvuutta. (Kuvio 3.) Kun yksilö tai perhe hallitsee elämäänsä ei kenenkään tarvitsepuuttua siihen (=intimiteetti). Elämänhallinnan menetykseen liittyvät erilaisetpakot ja yksilön kyvyttömyys säädellä omaan elämäänsä vaikuttavia voimia. Intimiteetinja pakkojen välisen ulottuvuuden löytäminen merkitsikin siirtymistä seuraavalleanalyysitasolle, syrjäytymisen portaisiin.ElämänhallintaIntimiteettiSyrjäytyminenPakotKuvio 3. Intimiteetti ja pakot osana elämänhallintaa tai syrjäytymistä.3. Syrjäytymisen portaatHänninen (1991, 64) on todennut, etteivät kaikki syrjäytyneet ole samalla tavalla taisamassa määrin syrjäytyneitä. Tämä pätee myös lasten ja nuorten syrjäytymiseen.Kun kohdejoukkona olivat 0— 25-vuotiaat sosiaalihuollon asiakkaat, ei syrjäytymisvaarassaolevasta lapsesta tai nuoresta voinut luoda yhtä ainoaa muotokuvaa.Eroja tutkimuksessa mukana olleiden lasten ja nuorten syrjäytymisen laadussamäärittivät erityisesti ongelmat ja annettu tuki. Asiakkaat jakaantuivat ongelmien13