evaluaatiotutkimusta <strong>ja</strong> ehkä hieman perinteisempää toimintatutkimustakin kritisoidaanjuuri siitä, että haluttu todellisuus – kuten ennalta asetettu tuloksellisuus- <strong>ja</strong>tavoiteindikaattori – tuottaa itsensä kaltaisia tuloksia. Siksi nämä tutkimussuunnateivät olisikaan oikeaa, tieteellistä tutkimusta. Näillä suunnilla on kuitenkin etunsaerityisesti lasten <strong>ja</strong> <strong>nuorten</strong> syrjäytymistä ehkäisevien projektien työskentelyssä,jossa oikeastaan pitääkin toimia sillä ra<strong>ja</strong>pinnalla, jossa tutkimusta <strong>ja</strong> käytännönkokemuksia yhdistetään.Mitkä sitten todella ovat lasten <strong>ja</strong> <strong>nuorten</strong> syrjäytymistä <strong>koskevan</strong> tutkimuksenmahdollisuudet? Yleisesti kyse on siitä, millä tavoin syrjäytymistä olisi hyvä tutkia:mitkä tutkimuksen lähestymistavat, metodologiat <strong>ja</strong> metodit ovat soveliaimpia tällaiseentutkimukseen. Pitäisikö lähteä liikkeelle kvantitatiivisesta, lasten <strong>ja</strong> <strong>nuorten</strong>näkemyksiä, elämäntilannetta, koulutusta <strong>ja</strong> työllistymistä yleisesti tarkastelevastatilastollisesta lähestymistavasta, vai olisiko sittenkin parempi kvalitatiivisen tutkimuksenkeinoin hakea ymmärrystä yksittäisten lapsen tai <strong>nuorten</strong> kokemuksista?Pitäisikö yrittää yhdistää nämä molemmat sekä rakenteellisesti että toiminnallisestiniin, että saataisiin mahdollisimman laa<strong>ja</strong>a mutta kuitenkin syvällistä tietoa nyky<strong>nuorten</strong>elämänmenosta <strong>ja</strong> syrjäytymisestä? Toisaalta kyse on myös siitä, mikäon tulosten merkitys käytännössä: kuka hyötyy tuloksista <strong>ja</strong> millä tavoin tutkimusvoi auttaa ratkaisemaan käytännön ongelmia? Esimerkiksi tutkimuksen eteneminen,valitut tutkimusmenetelmät, tutkiva kehittäminen <strong>ja</strong> käytännön toiminta syrjäytymistäehkäisevässä projektissa kietoutuvat toisiinsa, mutta millä tavoin: oh<strong>ja</strong>akoprojekti tutkimusta vai tutkimus projektia?Tässä julkaisussa – TUHTI-seminaarin työskentelyn tuloksena – esitellään seuraavatviisi näkökulmaa lasten <strong>ja</strong> <strong>nuorten</strong> syrjäytymistä <strong>koskevan</strong> tutkimuksenmahdollisuuksiin. Nämä näkökulmat kulkevat läpi koko julkaisun, vaikka työryhmäraporteissa<strong>ja</strong> artikkeleissa eri teemat painottuvatkin. (1) Tutkimus voi koota yhteentietoa, joka on yhteiskunnallisen toiminnan kentillä hajonnut niin, ettei sitä kukaanenää hallitse (mm. tilastojen <strong>ja</strong> arkistojen sisältämä tieto). Tämä teema on esilläAnna-Liisa Lämsän artikkelissa “Ihminen tarvitsee sitä, mitä ilman on paha olla“ –Tuhat tarinaa lasten <strong>ja</strong> <strong>nuorten</strong> syrjäytymisestä <strong>ja</strong> Reijo Viitasen artikkelissa Tiedontie syrjäytymisen kokemisesta päätöksenteon perustaksi. (2) Tutkimus voi tuodanäkyväksi esimerkiksi koulutusjärjestelmämme tai yleensä yhteiskuntamme taustallavaikuttavia toiminnan <strong>ja</strong> ymmärtämisen tapo<strong>ja</strong>, <strong>ja</strong> niihin liittyviä uskomuksia. Tämäteema on esillä Anita Rubinin <strong>ja</strong> Mar<strong>ja</strong> Pirin raportissa Tulevaisuuteen suuntautuminen.(3) Tutkimus voi tuoda esille erilaisten toimintamuotojen koettu<strong>ja</strong> etu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>heikkouksia sekä niiden historiallisia juuria, <strong>ja</strong> näin hahmottaa uusia näkökulmialasten <strong>ja</strong> <strong>nuorten</strong> elämään. Tämä teema on esillä Seppo Karppisen <strong>ja</strong> Juha Vallanraportissa Koulu(tus)maailman rakentuminen sekä Lea Veivon <strong>ja</strong> Tuomo Vilppolanraportissa Työllistymisen <strong>ja</strong> työelämän rakentuminen. (4) Tutkimuksen <strong>ja</strong> käytännönsuhde on hedelmällisimmillään silloin, kun toimintaprojektissa toteutetaan <strong>ja</strong>kehitetään johdonmukaisesti tutkimuksen tarjoamia näkökulmia tutkijoiden <strong>ja</strong> projektitoimijoidentiiviinä yhteistyönä. Tämä teema on esillä Markku Jahnukaisenraportissa Nuorisoprojektien kehittäminen – Tutkimuksen <strong>ja</strong> moniammatillisen yhteistyönuhat <strong>ja</strong> mahdollisuudet. (5) Tutkimuksen avaamia näkökulmia voidaanhyödyntää esimerkiksi poliittisessa päätöksenteossa <strong>ja</strong> kehitettäessä viranomaiskäytäntöjäyhteiskunnan eri toimintalohkoilla. Projekteissa <strong>ja</strong> tutkimuksissa kehitellytmallit eivät välttämättä sellaisenaan sovellu viranomaisten työtapojen malleiksi,mutta antavat virikkeitä toiminnan kehittämiseen <strong>ja</strong> uudelleen suuntaamiseen. Tämäteema on esillä Mir<strong>ja</strong> Ka<strong>ja</strong>van <strong>ja</strong> Anna-Liisa Lämsän raportissa Näkökulmiaosallisuuden <strong>ja</strong> kansalaisuuden rakentumiseen.Jos syrjäytymistä koskevalla tutkimuksella on mahdollisuuksia, niin minkälainensuhde voisi olla tutkimuksen <strong>ja</strong> käytännön projektitoiminnan rakenteen, sisällön <strong>ja</strong>välineiden välillä? Tapa selventää tätä kysymystä on kysyä hieman toisella tavalla:6
mistä projektia koskeva tutkimustulos tai projektiraportti kertoo? Viittaavatko netodellisiin, koettuihin <strong>ja</strong> jollakin tapaa aineistonsa kautta suoraan projektille mahdollisiinasiaintiloihin, vai johonkin haluttuun “kuinka hyvin meni“ -todellisuuteen, jotaprojekti haluaa, voi tai saa edustaa?Tieteellisen tutkimuksen periaatteellisen eron suhteessa muuhun selvittelytyöhön<strong>ja</strong> käytännön toimintaan voi hahmottaa olemisen <strong>ja</strong> pitämisen välisenä erona.Tieteellisessä tutkimuksessa tavoitteena on (projektin toiminnassa) havaittujenasiaintilojen <strong>ja</strong> niihin mahdollisesti liittyvän muutoksen kuvaus. Kyse on siis olemisenkuvauksesta, jossa ei oteta poliittisesti kantaa siihen, mitä tämän kuvauksenperusteella pitäisi tehdä. Projektin hyväksi tehtävässä selvittelytyössä – josta ontuloksena projektiraportti – <strong>ja</strong> itse projektityöskentelyssä puolestaan on aina tavoitteenaasiaintilojen muuttaminen. Tämän hengen mukaisesti projektiraportissa voidaanpyrkiä kuvaamaan todellista muutosta, mutta sen lisäksi raportointi suuntautuuhelpottamaan poliittista päätöksentekoa. Raportissa toisin sanoen kuvataantoimintaa <strong>ja</strong> havaittu<strong>ja</strong> asiaintilo<strong>ja</strong>, sekä otetaan kantaa siihen, mitä näiden havaintojenperusteella pitäisi tehdä. Projektiraportissa kyse on siis poliittisesti rehellisen“pitää olla“ -päätöksenteon edesauttamisesta – tutkimusraportissa sen pois jättämisestä.Toisin sanoen, tieteellinen tutkimus <strong>ja</strong> käytännön projektitoiminta voivatolla rakenteensa (esim. toimintatutkimus) <strong>ja</strong> sisältönsä (esim. syrjäytymisteema)osalta yhteneviä. Ainoastaan väline – tapa ymmärtää toiminnan kohdetta <strong>ja</strong> kertoasiitä – poikkeaa, tai ainakin pitäisi poiketa näiden kahden osalta selvästi. Tutkimuspuhuu projektitoiminnassa olemisesta, projektitoiminta pitämisestä, toivottavasti.Mahdollisuudet alkavat vasta tästä; tämä julkaisu puhukoon puolestaan.Kiitän julkaisun kirjoittajien <strong>ja</strong> itseni puolesta seminaarin kaikkia osanottajia!Oulussa 23.3.1998Veli-Matti Ulvinen7
- Page 1 and 2: Veli-Matti Ulvinen (toim.)LASTEN JA
- Page 4 and 5: Anita Rubin & Marja PiriTULEVAISUUT
- Page 9 and 10: Anna-Liisa Lämsä”IHMINEN TARVIT
- Page 11 and 12: Jotta syrjäytymisen ongelma olisi
- Page 13 and 14: huostaanotetut (mm. Kajava 1997; M
- Page 16 and 17: kyse taloudellisen pääoman puutte
- Page 18 and 19: ahaa sitä saatuaan (=elämänhalli
- Page 20 and 21: vaan eikä työvoimaviranomaisten e
- Page 22 and 23: Asiakkaan faktuaalinentilanne ja to
- Page 25 and 26: Reijo ViitanenTIEDON TIE SYRJÄYTYM
- Page 27 and 28: den merkittävä aleneminen tyött
- Page 29 and 30: Yhteiskunnallisen päätöksenteon
- Page 31 and 32: kykenisi korjaamaan. Ellei tätä t
- Page 33 and 34: Seppo Karppinen & Juha ValtaKOULU(T
- Page 35 and 36: Näitä neljää sivilisaatiosairau
- Page 37 and 38: tään ja tekemistään ratkaisuist
- Page 39 and 40: KontaktiopetusMalli on siinä miele
- Page 41 and 42: Kokonaisvaltaisuus ja verkostoitumi
- Page 43 and 44: angaistuksia. Lisäksi halusin selv
- Page 45 and 46: Moni ujo ja hiljainen lapsi leimatt
- Page 47 and 48: Lea Veivo & Tuomo VilppolaTYÖLLIST
- Page 49 and 50: vaarassa on erilaisten arvioiden mu
- Page 51 and 52: 4. Seurauksena työmarkkinoilta syr
- Page 53 and 54: työllistymisen kautta yhteiskuntaa
- Page 55 and 56: kulttuurihistorialliseen koulukunta
- Page 57 and 58:
uusia ystäviä luokkatovereista, h
- Page 59 and 60:
tulevat käyttöön urasuunnittelus
- Page 61 and 62:
Mirja Kajava & Anna-Liisa LämsäN
- Page 63 and 64:
Ikä Sosiaaliturva Muita ikärajoja
- Page 65 and 66:
2. Lainrikkojat ja yhteiskuntaVaikk
- Page 67 and 68:
kaliin tai maskuliinisen tietoiseen
- Page 69 and 70:
Vehviläinen 1997). Koska nuoret ov
- Page 71 and 72:
sessa osoittautui, että huostaanot
- Page 73 and 74:
taaminen ei ole vain erilaisuuden t
- Page 75 and 76:
Kuvio 3. Toimintaprojekti, osallisu
- Page 77 and 78:
Vahva itsehallinta ja koulumyöntei
- Page 79 and 80:
parhaiten ne oppilaat, jotka alun a
- Page 81 and 82:
Anita Rubin & Marja PiriTULEVAISUUT
- Page 83 and 84:
timestarit, siivoojat, talonmies, k
- Page 85 and 86:
Yhteenvetona keskustelusta voidaan
- Page 87 and 88:
Seuraavaksi työryhmä keskusteli n
- Page 89 and 90:
Markku JahnukainenNUORISOPROJEKTIEN
- Page 91 and 92:
aa, vaan toiminnan jatkoa tulisi vo
- Page 93:
On kuitenkin todennäköistä, ett
- Page 96 and 97:
Husén, T (1995) Skola och universi
- Page 98 and 99:
Lindblom, M (1990) Lasten ja nuorte
- Page 100 and 101:
Ritakallio, V-M (1991) Köyhyys ei
- Page 102 and 103:
102
- Page 104 and 105:
Petri LempiäinenKM Projektisihteer
Change language