tuloksesta, onnistumisen kokemuksesta <strong>ja</strong> myönteisestä suhtautumisesta tulevaisuuteen.Samalla nuoren orastavalle vastuuntunnolle annetaan kehittymisen mahdollisuus.Tuomontuvassa on myös kehitelty vaihtoehtoinen ammatillinen koulutusmalliyhdessä Merikosken Ammatillisen koulutuskeskuksen kanssa. Opiskelijoina ovatnormaalin ammattikoulutuksen keskeyttäneet nuoret, AKVA-koulutuksen suorittaneettai Tuomontuvassa peruskoulun yhdeksännellä luokalla opiskelevat. He suorittavattyöpainotteisen opetussuunnitelman mukaisesti puualan tai ompelualan 80opintoviikon pituisen ammatillisen tutkinnon. Koulutukseen voidaan sitoa myösOulussa toimivat <strong>nuorten</strong> työpa<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> niiden mahdollisuus toimia osana ammatillistakoulutusta.Nuoren ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksia laajennetaan myös käyttämällä<strong>ja</strong> kehittämällä tehostettu<strong>ja</strong> oppisopimusmalle<strong>ja</strong>. Näitä malle<strong>ja</strong> toteutetaanlaa<strong>ja</strong>n yhteistyöverkon avulla. Mukana ovat Tuomontuvan lisäksi mm. sosiaalitoimi,eri yritykset, oppilaitokset <strong>ja</strong> Oulun oppisopimustoimisto. Uudet oppisopimusmallitkeskittyvät työpaikoilla tapahtuvan oppimisen kehittämiseen nuorelle sopivammaksi.Käytännössä sillä tarkoitetaan esimerkiksi tuettua oh<strong>ja</strong>usta työpaikoilla <strong>ja</strong> tukihenkilöyhteistyöverkostossa,työpaikkakoulutta<strong>ja</strong>koulutuksen kehittämistä sekänuoren yksilöllisten oppisopimuspolkujen rakentamista hänen työllistymisensä takaamiseksi.Taloudellisina resursseina käytetään erillisrahoitusta <strong>ja</strong> osasuoritusratkaisu<strong>ja</strong>.Tuomontuvassa kehitetään reaalipedagogista työelämään kuntouttavaa menetelmää.Vilppolan (1996) mukaan reaalipedagogiikka on oppimista <strong>ja</strong> kasvatustatosiolojen poh<strong>ja</strong>lta niin, että nuorelle asetetaan vain hänelle saavutettavissa oleviaoppimääriä, jotka ovat nuoren elämänhallinnan kannalta elintärkeitä. Menetelmäperustuu erilaisten toimintaympäristöjen käyttöön nuoren motivoimisessa ottamaanvastuuta omasta elämästään. Niihin kuuluvat mm. pysäytys, ratkaisukeskeisyys,holistisuus, opetta<strong>ja</strong>n persoonallisuus <strong>ja</strong> supportiot, konstruktiivinen oppiminen,työn avulla oppiminen, yhteistyön <strong>ja</strong> vertaisryhmän apu, epäviralliset vuorovaikutustilanteetsekä järeät interventiomahdollisuudet. (ks. Vilppola 1997, 222— 227.)Vuosina 1996— 1997 on Tuomontuvassa kehitelty kuntoutuksellista ammatillisenOmauran mallia, joka on yksi Nuori-Youth -projektin uusista syrjäytyneiden <strong>nuorten</strong>psykososiaalisista kuntoutusmalleista.Yrittäjäyhteistyön vahvistaminen on osa reaalipedagogista toimintaa. Tarkoituksenaon löytää myös uusia keino<strong>ja</strong> vapaaehtoisten kansalaisjärjestöjen voimavarojenkäyttöön ongelma<strong>nuorten</strong> kohtaamisessa. Yksi tällainen yritys on Europlushanke,jonka Mannerheimin <strong>Lasten</strong>suojeluliitto <strong>ja</strong> Suomen Mielenterveysseura ovatkäynnistäneet <strong>ja</strong> joka kuuluu Employment Youthstart -ohjelmaan vuosille 1998—1999. Kokeiluun kuuluu neljä paikkakuntaa. Pohjois-Suomesta on projektiin valittuTuomontupa <strong>ja</strong> sen ympärillä jo toimiva yhteistyöverkko. Muut paikkakunnat ovatPirkanmaa (Nokia/Tampere), Pyhäselkä <strong>ja</strong> Saarijärvi. Projektin kohderyhmänä ovathenkilöt, joilla on erityisiä vaikeuksia työmarkkinoilla. Ohjelman yksi osa-alue onYouthstart, jonka tarkoituksena on edistää alle 20-vuotiaiden sijoittumista työmarkkinoille.Ohjelma on suunnattu erityisesti nuorille, joilla ei ole ammattipätevyyttä taikoulutusta. Toisena kohderyhmänä ovat työpajojen työntekijät, mentorit, vertaisoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>tsekä työpaikkakoordinaattorit, joiden valmiuksia <strong>nuorten</strong> oh<strong>ja</strong>uksessa <strong>ja</strong> kasvattamisessaparannetaan erikseen suunniteltujen koulutusohjelmien avulla. Kolmannenkohderyhmän muodostaa yhteistyöverkko, joka koostuu viranomaisista,järjestötoimijoista, koulutuslaitoksista, yrittäjistä, vapaaehtoisista nuorista <strong>ja</strong> muistayhteisön kehittämiseen osaa ottavista tahoista.Nuorten sijoittumista yhteiskuntaan <strong>ja</strong> työelämään on tarkoitus edistää mm. kehittämällämenetelmiä <strong>ja</strong> käytäntöjä, tässä tapauksessa erityisesti oh<strong>ja</strong>avaa koulutusta,oppisopimuskoulutusta niin, että <strong>nuorten</strong> omat innovaatiot <strong>ja</strong> voimavarat58
tulevat käyttöön urasuunnittelussa <strong>ja</strong> ammatinvalintatilanteissa. Tarkoituksena onmyös kehittää menetelmiä, joilla <strong>nuorten</strong> parissa työskentelevien tahojen välillesaadaan luotua toimivia verkosto<strong>ja</strong>. Tämä edellyttää viranomaisten, vapaaehtoisjärjestöjen<strong>ja</strong> -työntekijöiden <strong>ja</strong> muiden sidosryhmien kesken toteutettavaa verkostoitumiskoulutusta.7. LopuksiKeskusteltaessa erilaisista tulevaisuuden näkymistä on syytä muistaa se tosiasia,että talouden kasvu ei enää tänä päivänä takaa työllisyyden kasvua kuten viimevuosikymmenellä. Nuorten sijoittuminen työmarkkinoille on hieman parantunutmuihin ryhmiin verrattuna. Kuitenkin nuorisotyöttömyys on edelleen liian korkea <strong>ja</strong><strong>nuorten</strong> työhönotto valikoivaa. Välttyäksemme <strong>nuorten</strong> <strong>ja</strong>kautumiselta selviytyjiin <strong>ja</strong>häviäjiin tarvitaan yhteiskunnassamme uusia innovatiivisia toimintamuoto<strong>ja</strong>, jotkatulevat toimimaan ikään kuin siltoina <strong>ja</strong> toiminta-areenoina <strong>nuorten</strong> koulutuspolkujenvarsilla. Nuoret tarvitsevat tänä aikana entistä enemmän valmennusta <strong>ja</strong> vauhdinottopaikko<strong>ja</strong>selviytyäkseen elämässä.Työryhmämme alustuksissa <strong>ja</strong> pohdinnoissa tuli esille erityisesti nuoren tukemisen<strong>ja</strong> nuoren kanssa toimivien tahojen verkostoitumisen tarve. Kaikissa tutkimushankkeissaon havaittu niiden merkitys, <strong>ja</strong> tutkimusten valmistumisen jälkeen saadaanedelleen lisätietoa tuen tarpeesta <strong>ja</strong> muista tekijöistä, joiden avulla nuori selviytyysyrjäytymiskehityksestä. Käytännön projektien toiminta tähtää nuoren vahvuuksienlöytämiseen, välittämiseen <strong>ja</strong> aikuisten vastuunottoon nuoresta. Häntä eisiis pidetä enää heittopussina, vaan nuoresta ottaa vastuun aikuinen, joka auttaanuorta kokoamaan elämänsä uutta alkua varten.Syrjäytymisvaarassa olevan nuoren luottamus on voitettava <strong>ja</strong> hänet on saatavauskomaan omiin mahdollisuuksiinsa. Myönteisten voimavarojen avulla on edettävähitaasti kohti yksilöllistä, nuoresta lähtevää tulevaisuuden visiota. Räätälöidylläsuunnitelmalla saadaan nuori kiinnittymään aluksi lähitavoitteeseen, jonka saavuttamisenjälkeen pyritään varsinaiseen tavoitteeseen. Nuorelle on annettava aikaakasvaa <strong>ja</strong> mahdollisuus epäonnistumiseen välillä. Hänelle täytyy antaa palautetta,jossa on mukana aina toivoa. Myös aikuinen tarvitsee pitkäjännitteisyyttä yrittäessäänvaikuttaa tehokkaasti <strong>ja</strong> nopeasti syrjäytymiskehitykseen, joka on muodostunutvähitellen, useiden vuosien aikana.Nuori-Youth <strong>ja</strong> Europlus-hankkeet ovat hyvä esimerkki verkostoitumisen laajentumisestakoskemaan mahdollisimman useita taho<strong>ja</strong> yhteiskunnassa. Voimavarojen<strong>ja</strong> osaamisen yhdistämisellä päästään tehokkaammin tarttumaan ongelmiin.Elinkeinoelämällä on suuri merkitys harjoittelu-, oppisopimus- <strong>ja</strong> työpaikkojen anta<strong>ja</strong>na.On tärkeää, että valtion <strong>ja</strong> kuntien eri viranomaistahot keskittävät palvelu<strong>ja</strong>anyksilöystävällisemmiksi, mutta taloudellisesti uusia resursse<strong>ja</strong> tuo yksityisen tahonmukaan saaminen. Yksityiseltä taholta voisi julkinen taho oppia myös sen, ettäsaamastaan hyödykkeestä joutuu maksamaan. On hämmästyttävää, että yhteiskunnallaon varaa maksaa korvausta siitä, ettei ole mitään tekemistä sen si<strong>ja</strong>an,että ihmistä tuettaisiin tekemään jotakin. Tekemistä riittää kyllä! Tässä toiminnassaon tärkeää myös mentorien tai vertaisoh<strong>ja</strong>ajien käyttö nuoren työhönperehdyttämisvaiheessa<strong>ja</strong> tarpeen mukaan myöhemminkin. Näin varmistetaan, että nuori eiluovuta ensimmäisten ongelmien myötä, vaan häntä oh<strong>ja</strong>taan <strong>ja</strong> tuetaan <strong>ja</strong>tkamaantyötä. Nuori saa tällöin kaipaamansa tuen <strong>ja</strong> kykenee ylittämään ne tilanteet, joissahän on aikaisemmin epäonnistuessaan luovuttanut. Epäonnistumiset voidaankääntää tuetusti onnistumisiksi.Koulutuksessa on merkittävää alkaa painottaa käytännössä osoitettavaa osaamista,kuten näyttökokeita <strong>ja</strong> oppisopimuskoulutusta teoreettisten opintojen vaihto-59
- Page 1 and 2:
Veli-Matti Ulvinen (toim.)LASTEN JA
- Page 4 and 5:
Anita Rubin & Marja PiriTULEVAISUUT
- Page 6 and 7:
evaluaatiotutkimusta ja ehkä hiema
- Page 9 and 10: Anna-Liisa Lämsä”IHMINEN TARVIT
- Page 11 and 12: Jotta syrjäytymisen ongelma olisi
- Page 13 and 14: huostaanotetut (mm. Kajava 1997; M
- Page 16 and 17: kyse taloudellisen pääoman puutte
- Page 18 and 19: ahaa sitä saatuaan (=elämänhalli
- Page 20 and 21: vaan eikä työvoimaviranomaisten e
- Page 22 and 23: Asiakkaan faktuaalinentilanne ja to
- Page 25 and 26: Reijo ViitanenTIEDON TIE SYRJÄYTYM
- Page 27 and 28: den merkittävä aleneminen tyött
- Page 29 and 30: Yhteiskunnallisen päätöksenteon
- Page 31 and 32: kykenisi korjaamaan. Ellei tätä t
- Page 33 and 34: Seppo Karppinen & Juha ValtaKOULU(T
- Page 35 and 36: Näitä neljää sivilisaatiosairau
- Page 37 and 38: tään ja tekemistään ratkaisuist
- Page 39 and 40: KontaktiopetusMalli on siinä miele
- Page 41 and 42: Kokonaisvaltaisuus ja verkostoitumi
- Page 43 and 44: angaistuksia. Lisäksi halusin selv
- Page 45 and 46: Moni ujo ja hiljainen lapsi leimatt
- Page 47 and 48: Lea Veivo & Tuomo VilppolaTYÖLLIST
- Page 49 and 50: vaarassa on erilaisten arvioiden mu
- Page 51 and 52: 4. Seurauksena työmarkkinoilta syr
- Page 53 and 54: työllistymisen kautta yhteiskuntaa
- Page 55 and 56: kulttuurihistorialliseen koulukunta
- Page 57: uusia ystäviä luokkatovereista, h
- Page 61 and 62: Mirja Kajava & Anna-Liisa LämsäN
- Page 63 and 64: Ikä Sosiaaliturva Muita ikärajoja
- Page 65 and 66: 2. Lainrikkojat ja yhteiskuntaVaikk
- Page 67 and 68: kaliin tai maskuliinisen tietoiseen
- Page 69 and 70: Vehviläinen 1997). Koska nuoret ov
- Page 71 and 72: sessa osoittautui, että huostaanot
- Page 73 and 74: taaminen ei ole vain erilaisuuden t
- Page 75 and 76: Kuvio 3. Toimintaprojekti, osallisu
- Page 77 and 78: Vahva itsehallinta ja koulumyöntei
- Page 79 and 80: parhaiten ne oppilaat, jotka alun a
- Page 81 and 82: Anita Rubin & Marja PiriTULEVAISUUT
- Page 83 and 84: timestarit, siivoojat, talonmies, k
- Page 85 and 86: Yhteenvetona keskustelusta voidaan
- Page 87 and 88: Seuraavaksi työryhmä keskusteli n
- Page 89 and 90: Markku JahnukainenNUORISOPROJEKTIEN
- Page 91 and 92: aa, vaan toiminnan jatkoa tulisi vo
- Page 93: On kuitenkin todennäköistä, ett
- Page 96 and 97: Husén, T (1995) Skola och universi
- Page 98 and 99: Lindblom, M (1990) Lasten ja nuorte
- Page 100 and 101: Ritakallio, V-M (1991) Köyhyys ei
- Page 102 and 103: 102
- Page 104 and 105: Petri LempiäinenKM Projektisihteer