Lasten ja nuorten syrjäytymistä koskevan ... - Opetusministeriö

asiakas voi paremmin ottaa etäisyyttä tekemisiinsä ja päätyä sitten ehkä omanharkintansa kautta uusiin ratkaisuihin.Kuure tarkastelikin esityksessään myös onnistumisen konstruoimista, lainrikkojienuusina ratkaisuina. Keskeisiä tekijöitä asiakkaan onnistumisen konstruoinnissaovat Kuureen mukaan lainrikkojan henkilökohtaiset ominaisuudet: halu yrittää,raittius ja pitkäjänteisyys. Toisaalta uusien urien löytäminen on yhteydessä kunnonnaiselta tai kavereilta ja ystäviltä saatuun tukeen. Kolmanneksi uusille urille siirtymisenja raiteilla pysymisen edellytyksenä on välimatkan tekeminen rikolliseenkulttuuriin: vanhojen kavereiden välttely, irtaantuminen rikoksista sekä alkoholinkäytönhallinta. Onnistumisen konstruoinnissa kehitys kulkee usein kaveripiiristäparisuhteeseen ja parisuhteesta vanhemmuuteen. Perhe on myös lainrikkojillavahvasti yhteiskuntaan integroiva instituutio (vrt. Sipilä 1985, 72— 73).3. Osallisuutta nuorille Foyer-asumisjärjestelyilläMonista asuntopoliittisista toimenpiteistä huolimatta Suomessa vallitsee jatkuvapula vuokra-asunnoista. Tämä koskettaa erityisesti niitä, joiden taloudelliset taimuut voimavarat eivät luo edellytyksiä asunnon hankkimiselle vapailta asuntomarkkinoilta.Nuorisoasuntoliitto ry on kehittänyt Suomessa yhtenä ratkaisukeinonatähän erityisesti nuoria koskettavaan ongelmaan eurooppalaista Foyernuorisoasumisenmallia. Toimintaa esitteli alustuksessaan Marko Raitanen.Nuorisoasuntoliitto ry on vuonna 1971 perustettu, nuoria edustava valtakunnallinenyhdistys, jolla on yli 1000 asuntopaikkaa 12 paikkakunnalla eri puolilla Suomea.Liiton ensisijaisena tehtävänä on toimia itsenäistymisiässä olevien nuortenedunvalvojana asumiskysymyksissä. Foyer-nuorisoasumisen malli tarjoaa pääasiassa18— 25-vuotiaille, hakuhetkellä ei-opiskeleville nuorille välivaiheen asunnonheidän muuttaessaan pois kotoa. Vuokrasopimukset tehdään määräaikaisiksi,enintään viideksi vuodeksi. Ehtona asunnon saamiselle on, että nuori sitoutuu aktiivisestietsimään itselleen työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikkaa.Kaikille ei riitä edullinen vuokra-asunto, vaan itsenäistymiskehityksen jatkuvuudenturvaaminen vaatii itsetunnon palauttavaa tukea, mikäli kaikki ei sujukaan toivotullatavalla. Foyer-nuorisoasumisen malli tarjoaakin nuorille määräaikaisenvuokra-asunnon ohella monipuolisia palveluja urasuunnittelun, koulutuksen ja työllistymisentukemiseksi. Toimintamallissa tarjotaan nuorten omista tarpeista lähtevääyksilöllistä tukea eristyneisyyden tunteen voittamiseksi avustamalla opiskelu- jatyöpaikan sekä vakituisen asunnon hankkimisessa, jakamalla tietoa harrastus- jaterveydenhuoltomahdollisuuksista sekä opastamalla raha-asioissa.Foyer-mallin toteutukseen ei kuulu toimia moniongelmaisten nuorten keräyspisteenä,vaan kohdejoukkona ovat pikemminkin syrjäytymisvaarassa olevat nuoret.Nuorten syrjäytymisuhka on yhteydessä syrjäytymisen rakennemuutokseen 1990-luvulla. Nuorten työllisyystilanteen parantuntumisesta huolimatta liittyy työttömyyteenvakavia yhteiskunnallisia ongelmia. Jo nuorten keskuudessa on pitkäaikaistyöttömiä.Ilmiön ongelmana on, että pitkäaikaistyöttömille muodostuu ajan mittaanoma elämäntapansa (Hänninen 1991). Kun kuilu hyväosaisten ja huono-osaistenvälillä kasvaa, kasvavat samalla myös elämäntapaan ja arvoihin liittyvät erot. Työttömyydenvakiintuessa vallitsevaksi olotilaksi valtaavat pessimismi ja katkeruusalaa tavalla, jossa yhteiskuntaa ruvetaan hahmottamaan epäreiluna ja jo ennestäänhyväosaisia suosivana (Nyyssölä 1994; Vähätalo 1996). Toisaalta kysymys ontyöttömyyden leimaavuudesta. Laskusuhdanteen aikana työvoimatoimiston asiakaskuntamuuttui, jolloin tuli vallitsevaksi näkemys, että kuka tahansa voi joutuatyöttömäksi. Kun työllisyys on parantunut, on vaarana, että työmarkkinoille pääsemisessäepäonnistuminen personoidaan jälleen yksilön kyvyttömyydeksi (Aho &68