Höömei 2007 - Suomen kurkkulaulajat ry

- 10 -vastainen asenne. He eivät halunneet ihmistenlaulavan höömeitä, koska he näkivät senliian maalliseksi perinteeksi.Tuona jaksona höömei-perinteeseenvaikuttivat kaikkein voimakkaimmin Mongolianasuinseuduille asettuneet tuvalaisethöömein mestarit. Jotkut mongolinkielisetheimot jäljittelivät suoraan kuulemiaantuvalaisten laulajien esityksiä. Eräät mongolialaisetamatöörilaulajat olivat oppineethöömeitä kuuntelemalla Tuvan radiota.Mutta jo aikaisemmin kurkkulaulu oliollut hyvin suosittua Länsi-Mongolian turkkilais-mongolinkieliselläalueella. Tämänkielellisesti sekoittuneen alueen höömei-laulajateivät ainoastaan esittäneet kurkkulaulua,vaan myös kehittivät sen eri tyylejä.Mongoliassa uskotaan, että mongolialainenhöömei on syntynyt Tšandmaninalueella Länsi-Mongoliassa ja se onkin Mongolianhöömein uuden nousun alue, jossase kehittyi taidemuodoksi.Sana ”höömii” on muuten mongolinkieltä, ei alunperin tuvaa, ja se tarkoittaakurkunpäätä. Tuvalaiset eivät itse edes tunnutietävän tätä.Höömeileer, hörekteer vai kailaar?Saparo suoraksi(Höömeitä laulava Büdükpen (tallentanut A. D. Araptšor,tuvan kielestä suomentanut S. Jansson)Tuvan kielessä ei ole enää nykyisin sanaakailaar, joka Tuvan lähialueilla, kutenAltain tasavallassa ja Hakassiassa tarkoittaakurkkulaulua. Näillä seuduilla kai onsamanlaista kuin tuvalainen kargyraa. Tätäääntä käytetään, kun esitetään eeppistämateriaalia jonkin soittimen säetyksellä.Hakassian kansanperinteen mukaan kai eezi(kurkkulaulun henki) saapui HakassiaanTuvasta. Hakassiassa nimi sojan khai ontarkoittanut tuvalaista kurkkulaulua, johonliittyy viheltävä ääni.Mongoliassa kurkkulaulun yleisnimityson höömii. Mongolin kielen terminologiassaerilaiset laulutyylit määritelläänanalyyttisesti eli lisätään jokin määritelmäsanaan höömii. Mongolilaulaja D. Sunduiluettelee viisi erilaista tekniikkaa: xarkiraaxöömii (muriseva höömii), xamriin xöömii(nenähöömii), bagalzuuriin xöömii (kurkkuhöömii),tseeznii höömii (rintahöömii)ja kevliin höömii (vatsahöömii). Nimitysxarkiraa on ilmeisesti lainattu mongolinkieleen Tuvasta.Tuvassa kurkkulaulun yleisnimitys onhöömei. Tutkijoiden näkemykset siitä, milloinse tuli käyttöön, vaihtelevat laajasti1800-luvun lopusta aina 1980-luvulle asti.Tutkijat erottelevat myös toisistaan poikkeavastihöömeityylejä. Vakiintunut käytäntötuntuu kuitenkin olevan, että perustyylejä onkolme: höömei, kargyraa ja sygyt. Päätyylitjakaantuvat vielä alalajeihin ja lisäksi onlueteltavissa nippu koristeltuja ja sekoitettujatyylejä, kuten ezenggileer, borbangnadyr,tšylandyk. Toisinaan nimitykset borbangnadyrja höömei sekoittuvat Tuvassa keskenäänja tänäkin päivänä eri kurkkulaulajilla saattaaolla erilaisia nimityksiä tekniikoille.Sanaa hörekteer on Tuvassa ryhdyttykäyttämään kurkkulaulun yleisnimityksenävasta 2000-luvulla. Tähän on luultavasti syynäse, että Tuvassa on haluttu erotella höömeija borbangnadyr toisistaan erillisinä tekniikkoina.Hörekteer (”huutaa”, ”kajauttaarinnasta”) kurkkulaulun yleisnimityksenä saatukea tuvalaisten laulajien tavasta kiinnittäähuomiota rintaan. Rintaan liittyy tuvalaisessakansanperinteessä sekä tunne ettävoima. Läheskään kaikki eivät ole uudistustaTannun Mežegeissä asusti kerranmies, jota sanottiin höömeitä laulavaksiBüdükpeniksi. Hän oli tavallinenköyhä paimen, mutta hänen veroistaanhöömei-laulajaa ei tunnettu sen enempääTannu-Oola vuorten pohjoispuolellakuin etelässäkään, Övürin suunnalla. KokoTannu-Tuvaa hallitseva Ambyn-nojannoudatti hänet vuorten ylitse laulamaanhöömeitä. Kun etelästä, Kiinasta ja Mongoliasta,tuli suuria herroja, Tannu-Tuvankaikkien kožuunien paikalliset johtajat kutsuttiinkoolle, ja silloin lähetettiin kiireenvilkkaa kuriiri noutamaan Büdükpeniälaulamaan näille.Büdükpenin mukana lähti myös virkamiehiäMežegeistä. Oli määrä kulkeaTšagatai-järven kautta ja Tannu-Oola vuortenylitse Samagaltaihin. Vaikka oli kesä,Büdükpen kulki virttyneessä kauriinnahkatakissa.Hän otti mukaan itse veistämänsädošpuluurin ja nousi halpaan satulaanhevosensa selkään. ”Istu lujasti satulassa!”,hänelle huudettiin. Kaksi virkamiestä, jotkaolivat pukeutuneet hienoon kiinalaiseensilkkiin, kiinnitti Büdükpenin ratsun suitsetmolemmilta puolilta satuloihinsa jayllytti hevoset raviin. Büdükpen itse käärihihansa ja virkamiehiä päätä pidempänäistuen lähti matkaan došpuluuriaan tuontuostakin soittaen, höömeitä ja sygytiälaulaen. Höömein innoittamina hevosetravasivat aron poikki yhtä jalkaa askeltaen.Büdükpenin molemmilla puolilla olevatvirkamiehet, näiden seuralaiset ja palvelijatlakkasivat hälisemästä ja ratsastivat vaitonaisinapyyhkäisten silloin tällöin silmiääntakkiensa pitkiin hihoihin. He matkasivateteenpäin ajattelematta sitä, miten pitkä javaivalloinen matka oli. Kun Büdükpeninhöömei-sygyt kaikui metsäisillä rinteillä,laumoittain metsän eläimiä kerääntyi tienlaitaan ihastellen kuuntelemaan. Kun hesaapuivat Samagaltaihin, he menivät esittäytymäänAmbyn-nojanille. Nojan kutsuiväkensä koolle ja käski Büdükpeniä: ”Laulahanhöömeitä, poika!”Büdükpen lauloi kuulemma silloinniin kovaa, että hänen niskapalmikkonsatörrötti suoraan taaksepäin. Kun Ambynnojanoli sinä päivänä puhjennut kolmannenkerran kyyneliin, Büdükpen oliviimein tyytyväinen. Saltšakin kožuuninnojan halusi kuulla lisää Büdükpeninhöömeitä, joten hän ilmoitti, että tämäntäytyy myöhemmin tulla usein käymäänKaa-Hemissä. Büdükpen tuli murheelliseksi,ja kun hän jatkoi höömei-lauluaan,hänen hevosensa silmistä valui kyyneliä jahänen koiransa ulvoi.Tangdy = vuoristometsä (tuv.); uul = vuori (mong.)Övür = alue Etelä-Tuvassa, kansanperinteessä se viittaaylimalkaisesti etelään.Ambyn-nojan = Kiinan Tšing-dynastian aikainen mongolivasalli,joka oli Ulko-Mongolian Uliasutaista käsinhallinnoivan kiinalaisen kuvernöörin alaisuudessa. NykyinenTuvan alue oli Ambyn-nojanien aikoihin nimeltäänTangdy Urianghai. Koska tarinassa Büdükpenistä puhutaanTannu-Tuvasta, on syytä epäillä, että tarina on sepitettyvuoden 1921 jälkeen, vaikka siinä viitataan alueellisiinruhtinaisiin, Daa-nojaneihin ja Ambyn-nojaniin – siisvuotta 1911 edeltävään hallintojärjestelmään.Kožuun = Tangdy Uriankhain hallinnollinen alue, joitaoli yhdeksän.Vuodesta 1921 vuoteen 1944 entinen Uriankhai-alue oliitsenäinen tasavalta, Tannu-Tuva.hyväksyneet ja ehkä on parasta pysyä höömiissä/höömeissätullakseen ymmärretyksiniin Mongoliassa kuin Tuvassakin.Sami Janssonin kirjoittaman historiikinpohjalta toimittanut ja täydentänytSauli Heikkilä