Höömei 2007 - Suomen kurkkulaulajat ry

- 19 -Altai-teoriaatestaamassaTuva on turkinsukuinen kieli,jota puhuu runsaat 200 000ihmistä kurkkulaulumailla Tuvantasavallassa Venäjän federaationpuolella ja n. 20 000 rajan takanaLänsi-Mongoliassa sekä pari tuhattaKiinassa.Suomen kurkkulaulajat ry. järjesti tuvankielen peruskurssin Helsingissä tammihelmikuussa2006. Kurssin käytännön asiatorganisoi Outi Nummi ja opettajana toimiFM Sami Jansson Vaasasta, koulutukseltaanfilosofian, latinan ja biologian aineenopettaja,joka on kartuttanut tuvan ja kurkkulauluntaitojaan matkoillaan Tuvaan vuosina2000, 2001 ja 2004.Kurssia mainostettiin vetoamallakiisteltyyn suomen ja turkin kielen sukulaisuuttakannattavaan Altai-hypoteesiin:”Opiskele tuvan kieltä, testaa Altai-teoriaa!”– kävihän esim. M.A. Castrén lyhyesti Tuvassavuonna 1847, ja jouduttuaan palaamaanviisumiongelmien vuoksi hyvin pian silloinKiinaan kuuluneelta alueelta hän totesiodotustensa mukaisesti, että ”sojootit”(tuvalaiset) ”olivat kuin olivatkin perustaltaansamojedeja” (siis suomen kielisukulaisia).Nykyisin hypoteesi on hylätty, mutta tuvankielestä löytyy monta suomea muistuttavaasanaa, kuten sen (sinä) ja men (minä), jatietenkin taivutuspäätteet, lauseenvastikkeetja vokaalisointu.Kurssille ilmoittautui 18 opiskelijaa,joista 14 ilmaantui paikalle ja loppuunasti oli mukana kymmenisen henkeä.Oppikirjana käytettiin peruskoulun 3. luokanluonnontieteen oppikirjaa, muutamaaHuun-Huur-Tu -yhtyeen kurkkulauluhittiäja lisäksi Samin itse kirjoittamia lyhyitäkeskusteluita, joissa kurssilaiset ja tunnetuttuvalaiset tapasivat matkalla Tuvaan taiperillä pääkaupunki Kyzylissä. Parhaitenmieleenjäänyt kielenoppimistilanne olikuitenkin, kun Sami käski kurssilaistenkirjoittaa tekstiviestejä Moskovassa asuvalletuvalaiselle Shoraanalle tuvaksi.Kesällä seurasi sitten lisää käytännön kieliharjoittelua,kun kurssilla olleista yhteensä7 lähti matkalle Tuvaan. En tiedä, millaisiakokemuksia muilla kurssilaisilla oli tuvankielen käyttämisestä, mutta itse havaitsimmesaavamme uudenlaisen ja syvemmän kontaktinvanhoihinkin tuttaviin, kun saatoimmevenäjän sijasta käyttää tuvan kieltä.Kiinnostavin uusi tuttavuus oli CherligoolKuular, kirjallisuuslehti Ulug-Heminpäätoimittaja ja runoilija. Tosin kun häninnostui soittamaan munniharppua jaimprovisoimaan uusia humoristisia laulunsäkeitä,jotka selvästi kertoivat meistä,sisälläni kihisi turhautuneisuus vajavaisestakielitaidostani ja motivaatio oppia ymmärtämään,mitä nuo rivit tarkoittivat.Pipa PaljakkaSami Janssonin(edessä keskellä)verraton kielitaitoon sinikkään työntulosta. Tuvalaisetovat suhtautuneetopiskeluun ilollaja avuliaisuudella.Huun-Huur-Tu-yhtyeenAnatoli Kuularillakädessäänartikkelissa mainittuBoidus ertemi– luonnontieteenoppikirja. Muutkuvan henkilöt ovatAlexei Saryglar,Kaigal-ool Khovalig,Sauli Heikkilä,Eero Turkka jaSayan Baba.Tuvan kielen taustaaja muutama sanojaTuva on turkkilaisperäinen kieli, jonka sanavarastoa onvahvistettu lainoilla mongolinkielestä. Niinpä tuvalainenymmärtää jonkin verran mongolia ja turkkia. Myös mm.altai ja hakassi (nämä ovat tuvalaisten naapurikansoja)ovat tuvalle läheistä sukua. Altai muistuttaa hyvin paljontuvaa. Näiden kielten välinen ero on arviolta samaa luokkaakuin suomen ja viron.Tuvan kirjakieli on syntynyt vasta vuoden 1917jälkeen. Tuvassa riehui sisällissota vuosina 1917 - 1921.20-luvun alussa tilanne rauhoittui tilapäisesti ja Neuvostoliittotunnusti Tuvan itsenäisyyden vuonna 1921. Mongolihallinnonperintönä käytti sivistyneistö luostareissa ja hallinnossa kirjamongoliavuosina 1920 – 1930 toisena virallisena kielenä.Tämän seurauksena Tuvassa käytössä olevat hallintotermitovat mongolilainoja. Nykyisin mongoli on unohtunut keskivertotuvalaiseltaja kakkoskielenä käytetään venäjää.1930 - ja 1940-luku olivat poliittisesti epävakaataaikaa ja vuonna 1944 Tuva liittyi Neuvostoliittoon. Kirjatuvanaakkoset olivat aluksi latinalaispohjaisia ja niitä käytettiinvuosina 1930-1941, mutta vuodesta 1940 eteenpäinaakkosina ryhdyttiin käyttämään kyrillisiä aakkosia kutenvenäjässä. Joitakin merkkejä, kuten ö:tä ei venäjässä ole,mutta tuvassa (ja mongolissa) se on tarpeen, joten aakkosiaon hieman muutettu tarpeen mukaan.Ekii = Terve, päivääBajîrlig! = NäkemiinChok = EiIje= KylläChaa = Selvä, hyvä onChettirdim = KiitosAzhîrbas = Eipä kestä; Ole hyväKirip bolur be? = Saako tulla sisään?Ije, kiringer = Joo, astukaa sisäänMînaar ertinger = Siirtykääpä tänneOlurungar = IstukaaKajîîn keldinger? = Mistä päin olette?Tîvadan keldivis = Me tulemme TuvastaKazhan keldinger? = Milloin olette tulleet?Am chaa keldivis = Me tulimme aivan äskenDyyn keldim = Minä tulin eilenKadîîngar kandîg-dîr? = Kuinka voitte?Kadîîng kandîg-dîr?Eki-le-dir sen be? = Kuinka (sinä) voit?Chettirdim, eki-dir = Kiitos hyvinSolun chyy boop tur? = Mitä kuuluu?Onza chyve chogul = Ei mitään erityistäAzhîl-herek kandîg dîr? = Miten sujuu töissä?Eki-le chorup tur = Hyvin meneeKelgeninger deeš chettirdim = Kiitos, kun kävitteEki uduur sen = Nuku hyvinEki uduur siler = Nukkukaa hyvinSami Jansson