- 28 -KurkkulauluasuomalaisittainTeimme juhlalehteä varten kyselyn kartoittaaksemme, kuinka paljon löytyysuomalaisia esiintyjiä ja yhtyeitä, jotka käyttävät edes jossakin määrinkurkkulaulua musiikissaan. Vaikka joukosta puuttuu Wimme ja Kimmo Pohjonen,joiden esityksissä voi kurkkulauluisia sävyjä kuulla, yllätti tulos. Ohessa kymmenenkurkkulaulavaa karjua ja kokoonpanoa aakkosjärjestyksessä!AaltoAalto on etnomusikologinen yhteenliittymä.Aalto on sanana omanopoeettinen, aalnouseepehmeästi kuin laine mutta iskee lujaa rantakivikkoon-to. Aalto voi olla hyväilevä ääniaaltotai suuri apokalyptinen hyökyaalto. Musiikkimmeon perussävelessä ratsastavaa etnofuusiota. Se eiole itsetarkoituksellista maailmanmusiikkisekoitteluatai eksotiikan tavoittelua vaan instrumentitlöysivät toisensa eikä sen jälkeen niiden keskinäisessämielekkyydessä ole ollut epäilyn sijaa.Laaja perkussiotausta syntyy kehärummuista jacajonista sekä monenmoisista eri mantereiltakootuista höysteistä.Monilla yhtyeemme jäsenillä on pitempimuusikkotausta ja monialaisuutta. Ammennammejossain määrin Tuvalaisesta kansanmusiikkiperinteestäeli osa kappaleiden melodioista ja sanoistaon sieltä. Kurkkulaulua kuuluu kaikissa biiseissämissä ei ole didgeridoota koska sama henkilöhoitaa molemmat, tosin perkussionistimme onkehittymässä oleva kurkkulaulaja.Keikoilla voi kuulla höömeitä, kargyraata,sygytiä, Sampo osaa kohtalaisesti tuvalaiset perustyylitja Mikael örisee kargyraata pohjalle. Myspacesivuilta löydymme etnoaalto-nimellä josta löytyymusiikkinäytteitä. Sampo Salonen tekee myös sooloesityksiäparin tuvalaisen kappaleen voimin ja asuupirkanmaalla eli Tampereen vaikutuspiirissä.Keikat: Sampo Salonen 050 552 6453,sampo.salonen@gmail.com.Antero MentuPanu UkkonenMikael HeikkiläJohanna RossiSampo Salonensitar ja kitaraklarinettiperkussiotlauluhöömei, didgeridooCedip TurCedip Tur on tuvan kieltä ja tarkoittaa suurinpiirtein: Mikäpäs tässä. Yhtyeellä on tuvankielinennimi, koska se soittaa pääsääntöisestituvalaista kansanmusiikkia. Koska yhtyeestä puoleton ammattimuusikoita ja mukana useissa kokoonpanoissaja neljännes asuu Vaasassa, keikkailemmeharvakseltaan ja toiminta on projektiluonteista.Mutta aina pyritään lähtemään, kun pyydetään.Cedip Tur on ollut olemassa jo ennen vuosituhannenvaihtumista ja sitä ennenkin senurosjäsenet keikkailivat kurkkulauluisissa merkeissä.Taitoja on koeteltu aina Tuvaa myöten,jossa on konsertoitu kahdesti vuosina 2001 ja2006. Cedip Turin <strong>kurkkulaulajat</strong> höömeilevättarvittaessa yksinäänkin ja Veera on perehtynytmuihin etnisiin ääntelytapoihin ja opettaa niitäantaumuksella.Keikat: pienihuone@kolumbus.fitaiSauli, puh. 045 671 1868Eero, puh. 044 538 3920Sami, puh. 050 561 0616www.cediptur.comwww.myspace.com/eeroturkkaSauli HeikkiläSami JanssonEero TurkkaVeera Voimalaulu, chanzy, perkussiotlaulu, igil, doshpulur,morin huurlaulu, igil, doshpulur,perkussiotlaulu, huilu, perkussiot,Reiskan soittimia.Korpivaaran DiscoMusiikkimme tulee syvältä pohjolan metsistämutta mukavasti svengaten, aivan kuinkuuntelija olisi Korpivaaran Discossa... moderniabakkanaalia kymmenillä eri instrumenteilla, normaalillalaululla ja kurkkulaululla varustettuna..levyä ollaan juuri tekemässä !Kurkkulaulu on mukana kaikissa kappaleissamutta mukana on myös normaalia laulua, ähinääja muita outoja ääniä. Kurkkulaulu on useimmitenkargyraa mutta myös höömiä ja sygytiä.Petri Räisänen (Rähjä) kurkkulaulu ja äänetTimo Kiiskinen laulu ja äänetSami KuoppamäkiKari Reiman (Reiska)lyömäsoittimetsuurin osainstrumenteistaKeikoista saa soitella Rähjälle 040 5725 113.
Janne LemettinenEsiinnyn ihan omalla nimelläni, ohjelmassa onTuvalaisiin teksteihin perustuvia kappaleita,osa perinteisillä sävelillä, osa omia sovituksia.Kurkkulaulu on tärkein puoli esiintymisessävaikka käytän myös tavallista laulua joissain kappaleissaluomaan dynamiikkaa kappaleeseen.Kurkkulaulu on lähinnä höömeitä ja sygyttiäjossain kappaleissa tai vapaissa improvisaatioissaon muitakin tekniikoita kuten kargyraata.Tällä hetkellä kyseessä ei siis ole konserttivaan enemmänkin muutamista kappaleista koostuvaesitys siitä miltä kurkkulaulu kuulostaa.Konsepti näyttää toimivan hyvin kun on maxkolme kappaletta setissä niin ihmiset jaksavatkuunnella.Keikat: janne.lemettinen@gmail.com,puh. 040 772 7409- 29 -Morten improvisoi altailaisesta tyylistä vaikutteitasaanutta saippuasarjaviihdettä. Pipa laulaa myösyhtyeissä Inehmo ja Ehivaija.Keikat: moldurga@kolumbus.fitai puh. (Pipa) 041 510 1610.Morten AbildsnesPipa PaljakkaPasi Mäkelä ja LäskiLäski soittaa kokeellista, psykedeelistä rockiaja raakaa arkaaista taidemusiikkia.Suurin osa laulusta on kurkkulaulua. Yhtyeessäon kaksi kurkkulaulajaa. Laulussa voi kuullavaikutteita korealaisesta, japanilaisesta ja tuvalaisestaperinteestä liitettynä omaan ilmaisuun.Enimmäkseen kuitenkin kargyraa-pohjaista.Keikat: pasoliini@gmail.comtai puh. 040 728 8183laulu, doshpuluur, homuslaulu ja igilhttp://profile.myspace.com/index.cfm?fuseaction=user.viewprofile&friendid=175867568(poo-rong-in-roo on hyvä esimerkki)nettä, vaan yhdistelee erilaisia musiikkielementtejäympäri maailman. Keskeisiä elementtejä ovatkeskittynyt läsnäolo, rentoutuminen ja antautuminenäänen kannattamana.Laulun lisäksi luomme tunnelmia soittimillarakennetulla äänimaailmalla, mutta kyllä(kurkku)laulu on ominta alaamme.Äänen tuottaminen ei nojaa suoraan yhteenkäänperinteiseen laulutraditioon. Vaikutteita onsaatu mm. Himalajan Buddhalaisesta seremonialaulusta,jossa käytetään paljon hyvin matalaa jasyvää ääntä. Lisäksi länsimainen ylä-äänilaulu sekäTuvan ja Mongolian eri tyylit ovat olleet innoituksena.Olemme myös saaneet oppia mongolialaiseltaHosoolta, mikä kuuluu laulutekniikoissa.Matala kargyraa saattaa hetkittäin kuulostaahämmästyttävän paljon didgeridoolta, joka onmyös vaikuttanut laulutyyleihimme.Keikat: jari.ilmonen@saunalahti.fiJari IlmonenIlmo MikkolaJussi Karvonenlaulu, morin huur, jigillaulu, igil, perkussiotlaulu, didgeridoo, <strong>ry</strong>tmitMoldurgaMoldurga-yhtye syntyi Tuvassa Üstüü Hüree-festivaalilla vuonna 2003.Nimi Moldurga on tuvan kieltä ja tarkoittaa1-2 -vuotiasta mullikkaa. Nimi viittaa kurkkulaulunsyntyyn: Tuvalaisen kulttuurin tutkijanKenin-Lopsanin mukaan kurkkulaulu on syntynytorvoille vasikoille ja adoptiolehmille laulettavistalauluista.Meillä on laaja ohjelmisto tuvalaisia kappaleista,joista esitämme omia tulkintojammeja sovituksiamme. Etsimme ohjelmistoommemyös sellaisia tuvalaisia kappaleita, joita emmeole kuulleet kenenkään toisen esittävän. Joskusyhdistelemme löytämiämme tuvalaisia tekstejä jamelodioita uudella tavalla.Kurkkulaulua kuulee joka keikallamme,mutta sitä ei ole joka kappaleessa. Se ilmeneesekä kerrontaa värittävänä äänensävynä että soolomelodioissa.Kullakin keikalla on esillä vähintäänkolme perustyyliä: höömei, sygyt, kargyraa. Niidenlisäksi mahdollisesti borbangnadyr. ToisinaanOngodOngod on mongoliaa ja tarkoittaa shamanistisissarituaaleissa avuksi kutsuttavia esiisienhenkiä. Ilmo&Ilmonen duon muututtuatrioksi haimme kokoonpanolle jotakin lyhyttäja ytimekästä, merkitykseltään sopivan lokeroimatontanimeä.Kurkkuääni ja Didgeridoon tasainen droneovat kuin kauan kadoksissa olleet kaksoset jotkatoisensa löydettyään luotsaavat ääntä ennen kokemattomallatavalla.Ongod voisi olla shamanistista transsia jaritualistisia elementtejä kosiskeleva fiilistelyprojekti.Emme kuitenkaan harjoita shamanismia taiuskonnollisia rituaaleja, vaan kyse on enemmänsisäisestä tuntemuksesta ja musiikin avulla hurmioitumisesta(mikä tosin on esim. suufilaisenmusiikkiperinteen metodi). Musiikki perustuupitkälti improvisaatioon. Musiikkimme ei edustasuoraan mitään erityistä tyyliä tai kansallista perin-Sean Quirk (ylh. vas.), Mao Terada, ZhenyaSa<strong>ry</strong>glar ja Imre Peemot.Imre Peemot jaTyva InternationalImre Peemot on kurkkulaulanut vuodesta 2001.Tehnyt tuvalaista kurkkulaulumusiikkia soolonaja vaikuttanut reilut 3 vuotta Cedip Tur yhtyeessä.Asuu nykyisin suurimmalta osin tuvassa. Perustituvassa uuden yhtyeen, Tyva Internationalin jonkatyöstämistä jatketaan keväällä 2008. Siinä jäseniäovat Mao Terada (Japani), Sean Quirk (USA),Zhenya Sa<strong>ry</strong>glar (Tuva) ja Imre Peemot (Eesti/Suomi). Tuvalaisella Zhenyalla on takana pitkätuvalaisen kansanmusiikin historia ja loput jäsenistäovat vuosituhannen vaihteessa alasta innostuneitaja lopulta tuvaan muuttaneita. Tämänyhtyeen musiikki tulee olemaan 100% kehittyväätuvalaista kansanmusiikkia. Yhtyeen nimen taustaatuskin tarvitsee enempää selvitellä.Imren varsinainen soolopääprojekti on tällähetkellä tuvalais/intialais/mongolialais/suomalaisugrilais/elektroninenfuusio yhdessä konemusiikinmaestron LBJ;n, eli Jonas Verwijsen kanssa ja julkaisuajankohtaon noin vuoden- puolentoista päästä.Siinä kurkkulaulu ja tuvalainen musiikki on 1/4osaa. Nimi paljastuu silloin, kun tuotantokin.Keikat: imrepeemot@musician.orgwww.imrepeemot.org