Höömei 2007 - Suomen kurkkulaulajat ry

- 22 -Kielet ja sointiKaiken yllä kuvatun vaivannäön jälkeenhavaitsin, että kielet ovat jouhisoittimessalähes tärkein osa. Minulla oli nippu ystävänihevosilta ”Huima” ja ”Sävel” saatuja häntäjouhia,joista osa oli juuri ja juuri riittävän pitkiäkieliksi (n. 1 m). Keitin kielet kolmesti vettävaihtaen rasvan poistamiseksi - tässä työvaiheessasaa koko kämppään kotoisan hevosenhajun! Tärkeintä kielten valmistamisessaon se, että kaikki säikeet tallojen välillä ovatyhdensuuntaisia ja samassa jännityksessä, ristikkäisettai epätasaisesti jännittyneet säikeettuovat sointiin soraääniä. Liukkaiden jouhienkanssa päiden sitominen kiinteiksi ja pysyviksion haasteellista, mutta palmikoimalla säikeitämuutaman sentin matkalta kielet pysyväthyvin kasassa. Päät voi vielä varmistaa esim.liimalla, lakalla tai vastaavalla.Kokeilin myös kielten valmistamistanailonista, toisin sanoen kalastussiimasta.Japanilainen 0.20 mm paksuinen ”KineticSuper Strong” osoittautui melko hyväksivalinnaksi. Siima kestää jouhta paremminkosteuden ja lämpötilan vaihteluja, mikäon esiintymisolosuhteissa useimmiten erinomainenominaisuus. Siimakielen sointi onjouhta terävämpi ja joustavampana siimakielissäon myös laajemmat mahdollisuudetvirittää samat kielet eri vireisiin. Jouhiensointi on pehmeämpi ja tukevampi. Imreltäsaamani vihjeen mukaan kokeilin myös Jigilinbassokielenä jouhta ja yläkielenä siimaa,mikä toimii hyvin. Tällöin korkeammankielen melodiat korostuvat ja bassokielensointi on toisaalta tukevampi.JousiPerinteinen jouhikon ja igilin jousi on kaarevanpuuvarren varaan viritetty nippu jouhia.Katkaisin peukalonpaksuisen pihlajanvesan,jonka kuorin ja veistin 10 cm tyveä lukuunottamatta litteäksi. Viritin jousen kaareksinarun avulla ja kuivasin muutaman viikon.Näkemissäni tuvalaisissa jousissa jouhet ovatyleensä löysä nippu, minkä havaitsin olevansoinnin kannalta tärkeää. Omassa jousessanijouhet olivat aluksi liian tiukalla, mikä vaatiisoittajalta enemmän ja tuottaa helpomminei-toivottuja ääniä.LopuksiKirjoitin tämän tarinan pelastaakseni jonkunsoittimen rakentamista harkitsevan muutamiltaylimääräisiltä työtunneilta, joita kokeellisessarakennustavassani väistämättä kului.Ihan kaikkia vaiheita en tässä kuvannut.Soitinten rakentaminen kiireettömästi oliloppujen lopuksi palkitsevaa, molemmistasoittopeleistä sain ulos melko lailla sellaisensoinnin kuin halusinkin.Jari IlmonenOppiiko kukatahansa laulamaan?Otsikon kysymys on esitetty minulle usein tehtyäni väitöskirjan”Laulutaidottomasta kehittyväksi laulajaksi. Tutkimus aikuisen laulutaidonlukoista ja niiden aukaisemisesta”. Kysymys on hyvä, mutta erinomaisenvaikea vastata. Vastaus riippuu nimittäin siitä, mitä laulamisellatarkoitetaan, onko ihminen kiinnostunut laulamisesta, saako hän opastustalaulamiseen jne., luetteloa voisi jatkaa pitkään.No mutta oppiiko, tivaa peräänantamatonkysyjä. Sekä tutkijana ettäkäytännön laulunopettajana vastaan:Lähtötasosta riippumatta jokainenpystyy kehittämään laulamistaan. Useimmillaihmisillä laulamisongelmat liittyvätuskomuksiin omasta laulutaidottomuudestaja/tai lauluäänen- käytön ongelmiin.Esimerkiksi koulun laulamistilanteissa onvoitu saada niin lannistavia kommentteja,että ihminen on lakannut tyystin laulamasta.Ymmärtämättömät kommentit ovat siis johtaneetitseään toteuttavaan ennusteeseen.Jos kuitenkin yrittää laulaa, on aikatavallista, että se tuntuu pahalta kurkussatai vähänkään korkeammalle on hankalalaulaa. Lauluääni voi siis ruostua, jos sitäei käytä. Toisten on myös vaikea hahmottaalauluäänenkorkeuksia, ei oikein tiedä,laulaako oikein vai väärin. Mutta on huomionarvoista,että ns. nuottikorva ja laulaminenovat yhteydessä toisiinsa. Ei siis olevälttämättä niin, että voidakseen laulaa,on oltava valmiina hyvä nuottikorva, vaanlaulamisen harjoittelu harjoittaa samallamyös nuottikorvaa.Siis hyvät uutiset pähkinänkuoressa:Laulamaan oppii laulamalla! Lisäksi kaikenlaisetrennot ja hauskat ääniharjoituksetauttavat kurkunpään lihaksiston toimintaa.Myös puheäänen kestävyys ja ilmaisukykykasvavat tällaisista harjoitteista. Laulaminenon hauskaa, ilahduttavaa ja elähdyttävääja laulaminen kuuluu kaikille.Uskomukset ”laulutaidottomuudesta”ihmisen pysyvänä ominaisuutenaistuvat kuitenkin lujassa. Aikausein satunnainen keskustelukumppaninikommentoi tyyliin ”Kuulisitpa mun laulavan!Mä olen täysin toivoton tapaus”. Tähän sittensanon, että lähdepä kokeilemaan. Ja nyt tuleetärkeä mainos: Tarjoamme laulunopetustanimenomaan niille, jotka haluaisivat laulaa jaoppia laulamaan, mutta eivät oikein uskallatai osaa. Tarkat tausta- ja kurssitiedot löytyvätsivulta www.lauluavain.fi. Käypä katsomassaja saa kertoa kavereillekin!Ava NumminenAva Numminen luennoi ja vastaa kysymyksiinÄänen päivänä 10.11. Kirjasto 10, Elielinaukio2 G.Tilaisuus alkaa klo 14.