Höömei 2007 - Suomen kurkkulaulajat ry

- 11 -Tervehdys TuvastaOn mahdollista selvittää, millaisiakansoja maan päällä on asunut,tutkimalla sekä kansojen historiaaja saavutuksia että nykyisin elävien kansojenulkonaisia eroavaisuuksia ja maan erityispiirteitä.Niinpä kansojen luonteesta onkinvoitu oppia paljon juuri tutustumalla niidenkulttuuriin.1800-luvun loppupuolella tutkijat jamatkaajat alkoivat kiinnostua Aasian mantereenmaantieteellisestä keskipisteestä, jossaTuva sijaitsee. On ilmeistä, että vuoristoisenalueemme ennallaan säilyneet perinteet jauskonto, luonnon kauneus ja rikas kulttuurinperusta ovat innoittaneet sekä ammattimaisiaetnografeja että harrastelijoita.Nykyään maailmalla on alettu tietääTuvan seudusta, tuvalaisten kotimaasta jaTuvan kansasta meidän harvinaisen aarteemme,höömein ansiosta. Jo 1980-luvunloppupuolella Tuvan rikkaat harmoniatalkoivat tulla tunnetuiksi eri puolilla maailmaaja sittemmin asiat ovat menneet suurestieteenpäin. Ei liene liioittelua, etteimaailmalla ennen voitu kuulla tuvalaisenhöömei-sygytin eikä monien erilaistentuvalaisten laulutyylien kauneutta eikätuvalaisten instrumenttien kaihoisaa sointia.Tuvalainen ihminen on ihmeellisellääänellään jättänyt jälkensä Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan, Afrikkaan sekä Australiaan jajopa Madagaskarin saarelle. Ensimmäistenjoukossa oli Tyva ensemble -orkesteri jaTuvan kansan maineikkaat lapset, höömeilaulajatGennadi Chash ja GennadiTumat, sekä tuvalaisten nykyinen ylpeydenaihe, Kaigal-ool Khovalygin johtamaja maailmalla suurta mainetta niittänytHuun-Huur-Tu -yhtye, Genghis Blues-elokuvassa historiaan ikuistettu KonggaroolOndar, tuvalaisen rockmusiikin kärkinimetAlbert Küvezin ja Aldyn-ool Seveksekä tutkijamme Zoja Kyrgys ja ValentinaSüzükei, joiden kaikkien vaikutus on ollutvarsin merkittävä. Omalla panoksellaanjälkeään maailmaan ovat jättämässä myösnuoret mutta jo nimekkäät yhtyeet Chirgilchin,Alash ja Tyva kyzy, jotka työllääntekevät Tuvan maata tunnetuksi.Tuvan maa ei kuitenkaan ole tulluttutuksi eri maiden ihmisille ainoastaantuvalaisten höömeilaulajien ja tuvalaistenmuusikoiden toimesta, vaanmyös Tuvaan saapuvien ja tuvalaistamusiikkia ihailevien ihmisten ansiosta.Vaikka Aasian kansojen kulttuureissatunnetaan tuvalaisten kurkkulaulutyylienlisäksi monia muita jopa erittäinrikkaita ja kauniita kurkkulaulutyylejä,silti tuvalainen höömei – esittipä sitä miestai nainen – on aivan erilaista kuin mikäänmuu nykyinen kurkkulaulu.Tämän eroavaisuuden osoittaa se yksityiskohta,että tuvalaista höömeitä esitettäessäon perinteisesti tapana laulaa ”shu-de”, ”ooi”,”uvai-ooi” tai ”uvai-yngai-ooi”, toisin sanoenlaulajan laulun sanallisen osuuden peräänesitetyn yläsävelmelodian päättää erityinentuvalaisen höömeikoulukunnan mukainenmelodia ja fraseeraus. Tällaista erityistä fraseeraustaovat nykyään alkaneet käyttää sekäulkomailta Tuvaan saapuneet höömein opiskelijatettä muut aasialaiset kurkkulaulajat.Mikä tämän osoittaa? Se, että viimeisten neljäntai viiden vuoden kuluessa tuvalaista fraseeraustaon alkanut ilmetä niin mongolialaisten,burjatialaisten, kalmukialaisten, altailaistenkuin hakassialaisten kurkkulaulusolistien jayhtyeiden esityksissä, kuten voimme todetaheidän CD-levytyksistään. Ei liene väärintodeta, että he ovat nykyään omaksuneetmonia piirteitä tuvalaisesta höömeistä jarikastuttaneet omaa musiikkikulttuuriaankäyttämällä tuvalaista höömeiperinnettäapunaan.Tuvalaisesta höömeistä kiinnostuneilleja tuvalaisten muusikoiden laulusta vaikutteitaottaville eri maista kotoisin olevilleulkomaisille höömeilaulajille, joidenlaulussa hehkuu puhaltamattakin aivanoikeantyyppinen kipinä, toivotan ilomielinmenestystä jo siksikin, että he siten tekevättuvalaista kulttuuria tunnetuksi. Näihinlukeutuvat etenkin suomalainen Cedip Tur-yhtye ja Imre Peemot. Niinpä toivon, että hekehittävät edelleen jo nyt oikeaan suuntaanharjoitettua ääntään, jossa kuuluu pilaamatonja laimentamaton tuvalainen sointi, jaettä he tuvaksi laulamisen lisäksi pyrkisivätmyös ymmärtämään ja puhumaan tuvaa.Annan myös siunaukseni kaikkien erilaistenfestivaalien toiminnalle, jotta nemenestyisivät tehdessään tunnetuksi erikansojen kurkkulaulutyylejä ja myös jatkaisivattoimintaansa. Itse olen aikaisemminosallistunut Saksassa, Japanissa ja Suomessakinjärjestetyille festivaaleille esiintyenhöömeilaulajana ja muusikkona, ja niistätapahtumista minulle on jäänyt paljon muistoja.Eivätkä ne ole pelkkiä muistoja, vaanne ovat myös antaneet minulle ideoita,joista on ollut minulle myöhemmin paljonhyötyä opettaessani nuorelle tuvalaisellesukupolvelle oikeaa tekniikkaa. Tuvankansan täytyy mielestäni tällä tavallavarjella rikasta musiikkiaan.Tuvassa suunnitellaan maailmanlaajuistahöömeisymposiumia vuoden2008 elokuulle, jolloin tuvalaisellaesiintymislavalla on mahdollistanähdä lukemattomia esiintyjiä laulamassatätä arvoituksellista kurkkulaulua,höömeitä. Tulevaa vuotta2008 mainostetaan Tuvassa höömeinvuotena, ja niinpä kutsun kaikkituvalaisesta kulttuurista ja tuvalaisenkoulukunnan höömeistä kiinnostuneetihmiset saapumaan tännevaaleansinisten vuorten, jokien, järvienja ihmeellisen höömein kotimaahan.Sauli HeikkiläChoduraa TumatTyva kyzy -yhtyeen höömeilaulaja,Tuvan valtion yliopistonopettajankoulutuslaitoksenmusiikinopettajaKäänsi tuvan kielestä:Sami JanssonChoduraan takana AzimaaKüzhüget (vas.), ShoraanaKuular ja Ailangmaa Tamyrang.Tuva Kyzy -yhtyeestä.