- 18 -Teknillinen korkeakoulu (TKK), akustiikan jaäänenkäsittelytekniikan laboratorioPerinteisiä akustiikan osa-alueita ovat meluakustiikka, musiikkiakustiikka,sähköakustiikka sekä huone- ja rakennusakustiikka. Keskeinen osaalueon myös tekninen psykoakustiikka, joka perustuu kuulon toiminnanymmärtämiseen ja jonka tuntemusta tarvitaan äänitekniikan sovelluksissalaidasta laitaan. Näillä alueilla on tärkeää ymmärtää fysikaalisia ilmiöitäsekä sitä miten ihminen havaitsee ääntä.Nykyisin akustiikassa tarvitaan paljonsignaalinkäsittelyn taitoja. Puheenkäsittelyssäsignaalinkäsittelyäsovelletaan puheensiirtoon, puheentunnistukseen,puheensiistaukseen ja puhesynteesiin.Äänenkäsittelytekniikan opetuksessapainotetaan signaalinkäsittelyn yleisosaamista,signaaliprosessoreiden ohjelmointiaja signaalinkäsittelyalgoritmien hallintaa.Audiotekniikassa sovelletaan signaalinkäsittelyämm. äänentoistoon, audiokoodaukseen,musiikkiteknologiaan, aktiiviseenmeluntorjuntaan, multimediaan ja virtuaalitodellisuuteen.Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikansovelluksia ovat esimerkiksi matkapuhelintekniikka,puheen ja äänen siirto verkossa,tietokoneen äänikäyttöliittymät, kaiuttimienja äänentoistojärjestelmien sekä akustistentilojen suunnittelu, soittimiin ja musiikkiinliittyvät sovellukset, multimedia, meluntorjuntaja erilaiset akustiset mittaukset sekäihmisäänen ja kuulon toiminnan lääketieteellinentutkimus.TKK:n akustiikan ja äänenkäsittelytekniikanlaboratorion tutkimuksen merkittävimmätpainopistealueet ovat viimeaikoina olleet soittimien mallintaminen jaluonnonmukainen synteesi ja kuuloa mallintavasignaalinkäsittely, kolmiulotteinen jamonikanavainen äänentoisto, puheentunnistus,puheentuottamisen analyysi, puheenlaadun parantaminen matkapuhelimissa sekäpuheenkäsittelyn matemaattiset menetelmät.Laboratoriolla on käytössään monipuoliseterikoistilat, mm. suuri kaiuton huone sekäkuunteluhuone. Lisätietoa akustiikan jaäänenkäsittelytekniikan laboratoriosta saatverkkosivuiltamme:Vesa Välimäki, Martti Rahkila,Paavo Alku ja Matti Karjalainenwww.acoustics.hut.fiTeknillisen korkeakoulun akustiikanopiskelija Tuomo Raitio tulee mittaamaanihmisen äänen rajoja kirjastoKymppiin Helsingissä <strong>Suomen</strong><strong>kurkkulaulajat</strong> <strong>ry</strong>:n järjestämänäÄänen päivänä 10.11.<strong>2007</strong>. Samassatilaisuudessa luennoi ja vastaa yleisönkysymyksiin TF puheterapeutti LauraLehto, joka on väitellyt Teknillisessäkorkeakoulussa äänenkäytön koulutuksenvaikuttavuudesta <strong>ry</strong>hmässäpuhelintyöntekijöitä.Vasemmalla TKK:n akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorion kuunteluhuone ja oikealla monikanavaäänentoiston tutkimukseenvarattu kaiuton huone.
- 19 -Altai-teoriaatestaamassaTuva on turkinsukuinen kieli,jota puhuu runsaat 200 000ihmistä kurkkulaulumailla Tuvantasavallassa Venäjän federaationpuolella ja n. 20 000 rajan takanaLänsi-Mongoliassa sekä pari tuhattaKiinassa.<strong>Suomen</strong> <strong>kurkkulaulajat</strong> <strong>ry</strong>. järjesti tuvankielen peruskurssin Helsingissä tammihelmikuussa2006. Kurssin käytännön asiatorganisoi Outi Nummi ja opettajana toimiFM Sami Jansson Vaasasta, koulutukseltaanfilosofian, latinan ja biologian aineenopettaja,joka on kartuttanut tuvan ja kurkkulauluntaitojaan matkoillaan Tuvaan vuosina2000, 2001 ja 2004.Kurssia mainostettiin vetoamallakiisteltyyn suomen ja turkin kielen sukulaisuuttakannattavaan Altai-hypoteesiin:”Opiskele tuvan kieltä, testaa Altai-teoriaa!”– kävihän esim. M.A. Castrén lyhyesti Tuvassavuonna 1847, ja jouduttuaan palaamaanviisumiongelmien vuoksi hyvin pian silloinKiinaan kuuluneelta alueelta hän totesiodotustensa mukaisesti, että ”sojootit”(tuvalaiset) ”olivat kuin olivatkin perustaltaansamojedeja” (siis suomen kielisukulaisia).Nykyisin hypoteesi on hylätty, mutta tuvankielestä löytyy monta suomea muistuttavaasanaa, kuten sen (sinä) ja men (minä), jatietenkin taivutuspäätteet, lauseenvastikkeetja vokaalisointu.Kurssille ilmoittautui 18 opiskelijaa,joista 14 ilmaantui paikalle ja loppuunasti oli mukana kymmenisen henkeä.Oppikirjana käytettiin peruskoulun 3. luokanluonnontieteen oppikirjaa, muutamaaHuun-Huur-Tu -yhtyeen kurkkulauluhittiäja lisäksi Samin itse kirjoittamia lyhyitäkeskusteluita, joissa kurssilaiset ja tunnetuttuvalaiset tapasivat matkalla Tuvaan taiperillä pääkaupunki Kyzylissä. Parhaitenmieleenjäänyt kielenoppimistilanne olikuitenkin, kun Sami käski kurssilaistenkirjoittaa tekstiviestejä Moskovassa asuvalletuvalaiselle Shoraanalle tuvaksi.Kesällä seurasi sitten lisää käytännön kieliharjoittelua,kun kurssilla olleista yhteensä7 lähti matkalle Tuvaan. En tiedä, millaisiakokemuksia muilla kurssilaisilla oli tuvankielen käyttämisestä, mutta itse havaitsimmesaavamme uudenlaisen ja syvemmän kontaktinvanhoihinkin tuttaviin, kun saatoimmevenäjän sijasta käyttää tuvan kieltä.Kiinnostavin uusi tuttavuus oli CherligoolKuular, kirjallisuuslehti Ulug-Heminpäätoimittaja ja runoilija. Tosin kun häninnostui soittamaan munniharppua jaimprovisoimaan uusia humoristisia laulunsäkeitä,jotka selvästi kertoivat meistä,sisälläni kihisi turhautuneisuus vajavaisestakielitaidostani ja motivaatio oppia ymmärtämään,mitä nuo rivit tarkoittivat.Pipa PaljakkaSami Janssonin(edessä keskellä)verraton kielitaitoon sinikkään työntulosta. Tuvalaisetovat suhtautuneetopiskeluun ilollaja avuliaisuudella.Huun-Huur-Tu-yhtyeenAnatoli Kuularillakädessäänartikkelissa mainittuBoidus ertemi– luonnontieteenoppikirja. Muutkuvan henkilöt ovatAlexei Sa<strong>ry</strong>glar,Kaigal-ool Khovalig,Sauli Heikkilä,Eero Turkka jaSayan Baba.Tuvan kielen taustaaja muutama sanojaTuva on turkkilaisperäinen kieli, jonka sanavarastoa onvahvistettu lainoilla mongolinkielestä. Niinpä tuvalainenymmärtää jonkin verran mongolia ja turkkia. Myös mm.altai ja hakassi (nämä ovat tuvalaisten naapurikansoja)ovat tuvalle läheistä sukua. Altai muistuttaa hyvin paljontuvaa. Näiden kielten välinen ero on arviolta samaa luokkaakuin suomen ja viron.Tuvan kirjakieli on syntynyt vasta vuoden 1917jälkeen. Tuvassa riehui sisällissota vuosina 1917 - 1921.20-luvun alussa tilanne rauhoittui tilapäisesti ja Neuvostoliittotunnusti Tuvan itsenäisyyden vuonna 1921. Mongolihallinnonperintönä käytti sivistyneistö luostareissa ja hallinnossa kirjamongoliavuosina 1920 – 1930 toisena virallisena kielenä.Tämän seurauksena Tuvassa käytössä olevat hallintotermitovat mongolilainoja. Nykyisin mongoli on unohtunut keskivertotuvalaiseltaja kakkoskielenä käytetään venäjää.1930 - ja 1940-luku olivat poliittisesti epävakaataaikaa ja vuonna 1944 Tuva liittyi Neuvostoliittoon. Kirjatuvanaakkoset olivat aluksi latinalaispohjaisia ja niitä käytettiinvuosina 1930-1941, mutta vuodesta 1940 eteenpäinaakkosina <strong>ry</strong>hdyttiin käyttämään kyrillisiä aakkosia kutenvenäjässä. Joitakin merkkejä, kuten ö:tä ei venäjässä ole,mutta tuvassa (ja mongolissa) se on tarpeen, joten aakkosiaon hieman muutettu tarpeen mukaan.Ekii = Terve, päivääBajîrlig! = NäkemiinChok = EiIje= KylläChaa = Selvä, hyvä onChettirdim = KiitosAzhîrbas = Eipä kestä; Ole hyväKirip bolur be? = Saako tulla sisään?Ije, kiringer = Joo, astukaa sisäänMînaar ertinger = Siirtykääpä tänneOlurungar = IstukaaKajîîn keldinger? = Mistä päin olette?Tîvadan keldivis = Me tulemme TuvastaKazhan keldinger? = Milloin olette tulleet?Am chaa keldivis = Me tulimme aivan äskenDyyn keldim = Minä tulin eilenKadîîngar kandîg-dîr? = Kuinka voitte?Kadîîng kandîg-dîr?Eki-le-dir sen be? = Kuinka (sinä) voit?Chettirdim, eki-dir = Kiitos hyvinSolun chyy boop tur? = Mitä kuuluu?Onza chyve chogul = Ei mitään erityistäAzhîl-herek kandîg dîr? = Miten sujuu töissä?Eki-le chorup tur = Hyvin meneeKelgeninger deeš chettirdim = Kiitos, kun kävitteEki uduur sen = Nuku hyvinEki uduur siler = Nukkukaa hyvinSami Jansson
Change language