rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus - Invalidiliitto.fi

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUS2 JohdantoTässä esteettömyyskartoitusraportissa tarkastellaankohteen tilojen toimivuutta ja korjaustarvetta. Raportissaesitetään lisäksi toimenpide-ehdotuksia havaittujenpuutteiden korjaamiseksi. Toimenpide-ehdotukset onluokiteltu puutteen aiheuttaman vaaran tai haitan sekätoimenpiteen toteuttamistavan mukaan. Vaaraa aiheuttavatpuutteet tulee korjata heti. Myös kulkua estäviintai vaikeuttaviin puutteisiin tulee reagoida mahdollisimmannopeasti ja sisällyttää ne olemassa oleviin korjausohjelmiintai toteuttaa erilliskorjauksina.Vaaraa aiheuttavien puutteiden lisäksi voidaan hetitoteuttaa myös helposti tehtävissä olevat muutokset eliyksinkertaisilla toimintatavan muutoksilla sekä huoltojakunnossapitotöinä järjestyvät asiat. Toimenpideehdotuksilleei raportissa esitetä kustannusarvioita.Käytetyt luokat ovat seuraavat:1 = Aiheuttaa vaaran2 = Estää kulun tai toiminnan3 = Vaikeuttaa kulkua tai toimintaaT = Toimintatavan muutoksella järjestyvät asiatH = Huolto- ja kunnossapitotehtävinä järjestyvätasiatS = Suunnittelua, investointeja tai rakenteellisiamuutoksia vaativat toimenpiteetToimenpide-ehdotukset on esitetty yhteenvetolaatikossakunkin kappaleen lopuksi. Toimenpide-ehdotuksissaviitataan mitoituksen osalta olemassa oleviin määräyksiin,ohjeisiin ja suosituksiin, joita tulee noudattaa.Mitoitusohjeet on koottu sivuille 132-136.Kartoitus suunniteltiin yhdessä kartoituksen tilaajankanssa. Kartoituksen pohjatietoina käytettiin henkilökunnanhaastattelua, aikaisempina vuosina opiskelijatyönätehtyjä esteettömyysarvioita ja rakennuksenpohjapiirroksia. Henkilökunnan edustaja oli mukanakartoituksessa varmistamassa pääsyn kartoitettaviintiloihin. Kartoitus aloitettiin saapumisesta kohteeseeneli kohteen lähimmiltä julkisen liikenteen pysäkeiltä japysäköintialueelta. Esimerkkikorkeakoulun tilat jaettiintoiminnallisiin kokonaisuuksiin (esim. auditorio, kahvila,opetustilat, kirjasto). Toiminnallisten kokonaisuuksienkartoittaminen aloitettiin pääsisäänkäynniltä. Kulkureittienkartoituksessa huomiota kiinnitettiin erityisestiyhtenäisen opastuksen toteutumiseen. Rakennuksessasijaitsevat hissit ja esteettömät wc-tilat kartoitettiinerikseen, sillä ne liittyivät useampaan toiminnalliseenkokonaisuuteen.Esteettömyyskartoituksen kriteereinä käytettiinESKEH-projektissa koottua kriteeristöä, jonka pohjanaovat olleet mm. Suomen rakentamismääräyskokoelma(osat F1, F2 ja G1), SuRaKu-projektissa 1 tuotetut ulkotilojenesteettömyyttä koskevat ohjekortit ja kriteeritaulukot,Rakennustietosäätiön ylläpitämä RT-kortisto 2sekä Esteetön rakennus ja ympäristö suunnitteluopas.3 Yhteenveto3.1 AsiakirjatilanneKohteesta olivat käytettävissä arkkitehdin työpiirustuksetvuodelta 2006 ja poistumistiekartat vuodelta2003.3.2 Käyttäjäkyselyn palauteEsteettömyyskartoitukseen sisältyi rakennuksen henkilökunnalletehty pienimuotoinen haastattelu. Vastauksistailmenivät mm. seuraavat havainnot:• pääsisäänkäynti ei ole esteetön• esteettömiä wc-tiloja on liian vähän,sijainti ja tarve eivät kohtaa• kulkureitit rakennuksen sisällä ovatpitkiä ja opastus on epäjohdonmukainen• käytävät ja porrastilat koetaan hämäriksi• käytävien ovet ovat raskaita avata jakynnykset korkeita1081SuRaKu -projekti 2004–2008 (Esteettömien julkisten alueiden suunnittelun,rakentamisen ja kunnossapidon ohjeistaminen katu-, viher- ja piha-alueilla).Helsinki, Espoo, Joensuu, Tampere, Turku ja Vantaa.