rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus - Invalidiliitto.fi

OSA B TILAAJAN OHJE2 Esteettömyyskartoituksen sisältö jalaajuusEsteettömyyskartoitus suositellaan tehtäväksi ainarakennuksen kaikista tiloista ja kaikkien käyttäjäryhmiennäkökulmasta. Tämä tarkoittaa niin asukkaidenja asiakkaiden kuin henkilökunnankin käytössä olevientilojen kartoittamista. Katu- ja viheralueilla kartoitettavienalueiden ja reittien valinta perustuu tarvepohjaiseenpriorisointiin (ks. kohta 3 Kartoitettavien kohteidenmäärittely).Esteettömyyskartoitus voi käsittäämuun muassa seuraavat asiat:• erikois- ja perustason alueet, reitit ja kohteetkatu- ja viheralueilla• kulkuyhteydet kohteen lähimmiltä julkisenliikenteen pysäkeiltä ja/tai terminaaleista• piha-alue• sisäänkäynti• kulkuyhteydet rakennuksessa• esteettömät wc-tilat• asiakaspalvelutilat ja henkilökunnan tilat• opastus• valaistus ja kontrastit• akustiikka ja kuunteluolosuhteet3 Kartoitettavien kohteiden määrittely3.1 Kartoituksen ajankohtaSuomen rakennuskanta uudistuu hitaasti, arviolta 1,5–2 %vuodessa ja rakentamisesta yhä suurempi osa kohdistuuolemassa olevien rakennusten peruskorjaamiseen.Rakennusten peruskorjausta edeltävien kuntoarvioidenosana tulisi aina tehdä myös esteettömyyskartoitus,jotta korjaukset tehtäisiin oikein ja suunnitelmallisestimyös esteettömyysnäkökulmasta.Esteettömyyden parantuminen on kustannussyistäusein asteittaista. Pieniä korjauksia ja toimenpiteitävoidaan tehdä huolto- ja kunnossapitotöinä. Suurempienmuutostöiden kohdalla voidaan joutua odottamaanesimerkiksi tulevaa peruskorjaushanketta. Rakentamismääräystenmukaan rakennuslupaa vaativassa peruskorjaushankkeessaon otettava huomioon esteettömyysmääräykset.Esteettömyyskartoituksen avulla korjaushankkeessavoidaan huomioida esteettömyys myösrakennusmääräyskokoelman vaatimuksia laajemmin,ottamalla huomioon mm. näkemiseen ja kuulemiseenliittyvät seikat, joita määräyksissä ei ohjeisteta tarkasti.Esteettömyystavoitteita ei kuitenkaan voi saavuttaatoteuttamalla parannustoimenpiteitä ainoastaan silloin,kun ne kytkeytyvät muista tarpeista käynnistyviin korjausrakentamishankkeisiin.Esteettömyyden tulee sitenolla yksi kriteeri jo korjaushankkeiden tarveselvitysvaiheessa.Tämän lisäksi tulee tarvittaessa tehdä erilliskorjauksia.3.2 Pohjana esteettömyyssuunnitelmaEsteettömyys kartoitetaan mittaamalla, havainnoimallaja osittain myös arvioimalla ympäristön esteettömyydennykytilanne. Erityisesti aistiympäristön kartoittaminenedellyttää joiltakin osin arviointia. Tarkemmatmittaukset, kuten esimerkiksi valaistuksen luminanssimittauksettai äänitason (dB) mittaukset eivät sisällyesteettömyyskartoitukseen. Tarkempien lisäselvitystenja mittausten havaittu tarve ilmoitetaan esteettömyyskartoitusraportissa.Niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin esteettömyystyönpohjaksi on hyvä laatia kattava esteettömyyssuunnitelmatai -strategia. Suunnitelmassa määritelläänesteettömyyden edistämisen tavoitteet, keinot ja seurantasuhteessa organisaation toimintaan. EsimerkiksiVaasan yliopisto on laatinut esteettömyyssuunnitelman 2ja Senaatti-kiinteistöt valmistelee parhaillaan omaaesteettömyysstrategiaansa 3 . Strategian toteuttamisenja toimenpiteiden priorisoinnin yhtenä välineenä käytetäänesteettömyyskartoitusta.12