rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus - Invalidiliitto.fi

OSA B TILAAJAN OHJEKunnan esteettömyystyön pohjaksi suositellaan laadittavaksikoko kunnan kattava esteettömyysohjelma tai-suunnitelma, jossa on määritelty ne alueet, reitit ja tilat,joissa esteettömyyttä tulevaisuudessa kehitetään sekäne tahot, jotka työn tekevät. Esimerkiksi Helsingissä,Turussa, Espoossa ja Kouvolassa on tehty kunnan omaesteettömyysohjelma 4 .Esteettömyyssuunnitelman alueiden, reittien ja tilojenluokittelun tulee perustua tarvepohjaiseen priorisointiin,sillä esteettömyystyön keskeisenä periaatteena onkäyttäjälähtöisyys. Suunnitelmat tehdään ensin sinne,missä esteettömyyttä tarvitaan eniten. Kiireellisimpiäovat alueet, joissa asuu paljon vanhuksia, joissa asioirunsaasti ihmisiä ja joissa on paljon vanhus- ja/tai vammaispalveluita.Suunnitelmat tulee tehdä yhteistyössäpaikallisten asukkaiden, vanhus- ja vammaisjärjestöjen,seurakuntien, kauppojen ja yritysten, kiinteistönomistajiensekä alueella toimivien kaupungin virastojenkanssa.Tarvepohjaiseen priorisointiinvaikuttavat seuraavat tekijät:• alueiden priorisointi (käyttäjämäärät, julkisten jayksityisten palvelujen merkittävyys ja määräalueella, yli 65-vuotiaiden asukkaiden määrä)• kohteiden priorisointi toiminnan ja palvelujentärkeyden mukaan (esteettömyyden erikois- japerustason ympäristöt, ks. 3.3 Esteettömyydentavoitetasot)• alueiden ja kohteiden priorisointi kuntalais- jasidosryhmäpalautteen pohjalta3.3 Esteettömyyden tavoitetasotKuuden kaupungin (Espoo, Helsinki, Joensuu, Tampere,Turku ja Vantaa) yhteistyönä toteutettiin vuosina2003–2005 SuRaKu-projekti (Esteettömien julkistenalueiden suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidonohjeistaminen katu-, viher- ja piha-alueilla). Projektissatuotettiin kriteeristö, jonka avulla julkisten ulkotilojenesteettömyyttä voidaan ohjeistaa sekä kahdeksanulkoalueiden mallisuunnitelmiin perustuvaa ohjekorttia.Kriteerien ja ohjekorttien tarkoituksena on turvatajulkisten katu-, viher- ja piha-alueiden esteettömyys.SuRaKu-projektissa asetettiin julkisille ulkoalueillekaksi esteettömyyden tavoitetasoa: erikoistaso ja perustaso.Perustaso edustaa erittäin hyvää esteettömyydentasoa. Perustaso mahdollistaa pääosin kaikkien käyttäjäryhmienesteettömän liikkumisen ja toimimisenrakennetussa ympäristössä. Erikoistason alueet määritelläänpalvelutarjonnan ja käytön mukaan. Ne ovatalueita, reittejä tai kohteita, joilta vaaditaan tavallistasuurempaa esteettömyyttä. Erikoistasolla on esimerkiksiperustasoa tiukemmat vaatimukset valaistusvoimakkuussuositustensuhteen. Lisäksi näkövammaistenkulunohjaukseen tarkoitettuja opaslaattoja käytetäänvain erikoistason alueilla, joille on asennettu sulanapitojärjestelmä.Perustason kohteet:• koulujen ja oppilaitosten ympäristöt• päiväkotien ympäristöt• kirjastojen ja museoiden ympäristöt• kirkkojen ja seurakuntatilojen ympäristöt• uimahallien ympäristöt• muiden julkisten ja yksityisten palveluidenympäristötErikoistason kohteet:• kävelykatuympäristöt• keskusta-alueet, joilla on paljon julkisiapalveluja• palvelukeskusten ja -talojen ympäristöt• sairaaloiden ja terveysasemien ympäristöt• muut vanhus- ja vammaispalveluidentoimipaikkojen ympäristöt• julkisen liikenteen terminaali- japysäkkialueet• liikunta- ja leikkipaikat, joissa on kiinnitettyerityisesti huomiota niiden soveltuvuuteenlaajalle käyttäjäryhmälle• erityiset esteettömät reitit esimerkiksivirkistysalueilla13