to get the file - Sosiaalikollega

liittämään maakunnan voimavarat yhteen. Kehittämistoiminnan alueella on päästy kokeilemaansellaista uutta yhteistyötä, joka ei organisaatioiden tasolla ole lähtenyt lainkaan Lapissakäyntiin, koska PARAS- lainsäädäntö määrittelee lähes kaikki kunnat poikkeuskunniksi pitkienetäisyyksien periaatteella. Tätä laajapohjaista kehittämistyötä halutaan jatkaa, ja Lapinhankehakemukseen ovatkin sitoutuneet kaikki Lapin kunnat, Sosiaalialan osaamiskeskus,läänin molemmat sairaanhoitopiirit sekä erillisellä vetoomuksella kaikki Lapin alueen johtavatlääkärit (Liite 2). Koska sitoutuminen on näin laajaa, mukaan ovat lähteneet myös Pohjois-Suomenyliopistot ja muut oppilaitokset sekä järjestökenttä.Tässä hankkeessa on uutta se, että terveydenhuolto lähtee mukaan aikaisemmin vainsosiaalitoimen puolella toteutettuun Posken kehittämään kehittämisyksikkötoimintamalliinsiitä syystä, että kunnista saatu palaute on ollut poikkeuksellisen positiivista.Tavoitteena on luoda kuntiin hankkeen aikana pysyvät yhteiset moniammatilliset kehittämistiimit.Erityisesti tämä koskee sitä toimintaa, joka kohdentuu molempien sektoreidenyhteisille alueille. Hankkeen kaudella lähetään liikkeelle päivystys- ja vastaanottotoiminnasta,neuvolatyöstä ja sosiaalityön kehittämisestä valituissa pilottikunnissa. Terveyden edistäminensen sijaan jatkuu maakunnallisena ja siinä pyritään tuloksiin myös korkean riskin ja varhaisendiagnostiikan strategioissa, joissa ei vielä Terve Lappi hankkeen aikana ehditty edetä alkuapitemmälle.Hankkeesta on rajattu pois se kehittämistyö, jossa työstetään uutta teknologiaa hyödyntäviätoimintamalleja ja prosesseja, koska se tehtävä on jo käynnistynyt saman toimijajoukon UU-LA- hankkeessa EU-tuella (ks. edellä). Tämä hanke keskittyy sen sijaan enemmän toiminnansisältöihin, henkilöstön uuteen osaamiseen ja uudenlaisiin työnjakoihin ja yhteistyömalleihin.Hankkeen jalkautumisessa ja juurruttamisessa itse menetelmällä (kehittäjätiimi tekee osittainperustyötä kunnissa) on keskeinen merkitys. Sen lisäksi mm. laajan väestöpohjan kuntayhtymät,niihin perustettavat perusterveydenhuollon yksiköt ja Poske kantavat jatkossa vastuutatoiminnan jatkumisesta.2 Hankkeen tarve ja perustelut tilastojen valossa• Korkea sairastavuus• Terveystottumukset epäedulliset• Pitkäaikaisen toimeentulotuen tarve• Korkea työttömyys• Saamenkielisten ja -kulttuuriin pohjautuvien palveluiden tarveLapissa on aina ollut suhteellisen korkea sairastavuus. Finriski -tutkimusten ja KELA:n terveyspuntarinmukaan kansantaudit ovat yleisempiä Lapissa kuin muualla maassa. EsimerkiksiKELA:n kansantauti-indeksi on alle sata ainoastaan Keminmaassa. Kaikissa muissa Lapinkunnissa se on yli 100 ja korkeimmillaan Posiolla 178. Eri sosiaaliryhmien väliset terveyserotovat Lapissa suuremmat kuin muualla maassa keskimäärin ja ovat edelleen selvästi kasvamassa.Lisäksi terveystottumukset Lapissa ovat keskimäärin epäedulliset. Tupakointi on Lapissamaan keskitasoa yleisempää. Lappilaiset syövät vähemmän terveellisiä ruoka-aineitakuin muualla maassa syödään. Suun terveydestä huolehditaan huonommin kuin muuallamaassa, erityisesti lappilaiset miehet. Lapissa ylipainoa on erityisesti miehillä enemmän kuinmaassa keskimäärin ja nuorten ylipaino on lisääntymässä. Arkiliikunta on vähentynyt, ylipainolisääntynyt ja 2 tyypin diabetes lisääntynyt. Korkea sairastavuus ja suuret terveyserot Lapissaasettavat erityisen tarpeen hyvin toimivalle julkisen terveydenhuollon palvelujärjestelmälleja terveyden edistämistyölle11