Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan visio 2020 raportissa merkittävinä muu<strong>to</strong>ksina varhaiskasvatuksenkannalta nähdään Lapsiperheiden elämäntilanteiden monimuo<strong>to</strong>istuminen,vanhempien työhön liittyvät muu<strong>to</strong>kset (matkatyö, pätkätyö, etätyö), paikallisen vastuun korostuminen,laadunhallinnan ja suunnittelun esille nouseminen, alueellisen yhteistyön lisääntyminen,tie<strong>to</strong>yhteiskunnan edistyminen, jatkuvan muu<strong>to</strong>ksen haasteet osaamiselle, oppimiskäsitystenmuuttuminen, syrjäytymisuhka ja tuloerojen sekä terveys- ja hyvinvointierojenkasvu, sosiaalisten ongelmien kasautuminen, kunta- ja palvelurakenneuudistus, monikulttuurisuudenlisääntyminen.Varhaiskasvatustyö on muuttunut rajoiltaan epämääräisemmäksi ja työn vaativuus lisääntynyt.Jatkuva muu<strong>to</strong>s haastaa osaamista. Tie<strong>to</strong> lapsista, perheistä ja yhteiskunnasta on pirstaleistaja tie<strong>to</strong> uusiutuu nopeasti, mikä haastaa alalla <strong>to</strong>imivien osaamista. Sosiaaliset ongelma<strong>to</strong>vat moninaistuneet. Perheiden kanssa tehtävän työn kehittäminen on ollut ongelmapainotteista.Varhaisen puuttumisen ja korjaavan työn kehittämiseen on ilmeinen tarve. Näiden rinnallatulisi kuitenkin entistä enemmän kehittää myös ennalta ehkäiseviä palveluja. Lapsiperheidentuki- ja palvelujärjestelmä ei voi pitkällä tähtäimellä <strong>to</strong>imia ja kehittyä ongelmakeskeisesti.Ongelmat tulee tunnistaa ja niitä tulee hoitaa, mutta inhimillisesti ja myös taloudellisestijärkevää on tähdätä niin hyvin <strong>to</strong>imivaan tuki- ja palvelukokonaisuuteen, että mahdollisimmanvähän vakavia ongelmia syntyy.Pohjois-Pohjanmaa on lapsirikasta aluettaPohjois-Pohjanmaa tunnetaan Suomessa lapsirikkaana alueena. Syntyneiden enemmyys, 2000lasta vuodessa, on lähes kolmannes koko maan luvusta. Lasten ja nuorten suuri määrä on sekävoimavara että haaste maakunnalle 2 . Maakunnan asukkaista 9,5 % on 0–6-vuotiaita lapsia.Kokonaisuutena lasten määrän on ennakoitu kasvavan vuoteen 2020 saakka 3 . Yleiset yhteiskunnallisetkehitystrendit, varhaiskasvatuksen alaan kohdistuvat muu<strong>to</strong>kset sekä palveluidenkäyttäjien – lasten ja lapsiperheiden – elämäntilanteisiin liittyvät muu<strong>to</strong>kset näkyvät myöskuntien perhepalveluissa uudenlaisina kehittämishaasteina. Asiakasperheiden perherakenteiden,elämäntilanteiden sekä etnisten, kulttuuristen ja uskonnollisten taus<strong>to</strong>jen monimuo<strong>to</strong>istuessaon yhä enemmän tarpeellista suunnitella ja <strong>to</strong>teuttaa työskentelyä lapsi- ja perhelähtöisesti.Tämä edellyttää monialaista ja moniammatillista yhteistyötä.Moni-ilmeinen perhetyöPerheitten kanssa tehtävä työ on muuttunut rajoiltaan epämääräisemmäksi ja työn vaativuuslisääntynyt. Jatkuva muu<strong>to</strong>s haastaa osaamista. Tie<strong>to</strong> lapsista, perheistä ja yhteiskunnasta onpirstaleista ja tie<strong>to</strong> uusiutuu nopeasti, mikä haastaa alalla <strong>to</strong>imivien osaamista. Sosiaaliset ongelma<strong>to</strong>vat moninaistuneet. Perheiden ja lasten syrjäytymisen ehkäisy ja elämäntilanteidentukeminen edellyttääkin vanhemmuuden tukemista ja kasvatuskumppanuuden rakentamistakumppanuutta eri <strong>to</strong>imijoiden ja perheiden ja työntekijöiden välillä.Muuttuvat kuntarakenteetLasten ja perheiden palvelujen kehittämistyö liittyy kunnissa menneillään olevaan PARASuudistukseen sekä asettuu KASTE-ohjelman lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämisosioon.Mukana olevissa kunnissa tavoitellaan palvelurakenteen uudistamista siten, ettäpainopiste lasten ja perheiden palveluissa siirtyisi ennaltaehkäisevään puoleen. Mukana olevatkunnat si<strong>to</strong>utuvat <strong>to</strong>teuttamaan hankkeen tavoitteiden mukaisia <strong>to</strong>imintamalleja.2 Pohjois-Pohjanmaa – alueiden ja yhteistyön maakunta 20033 Kuntalii<strong>to</strong>n tilas<strong>to</strong>t: Pohjois-Pohjanmaan kunnissa 0-6 -vuotiaita lapsia oli vuonna 2004 35 677. Väestöennustevuodelle 2010 on 37 639 ja vuodelle 2020 37 637.42
Laaja-alainen ja pysyvä sosiaali- ja terveysalan kehittämis<strong>to</strong>iminta Pohjois-SuomeenPohjois-Suomen laaja-alainen sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisrakenne on elinkaarimallinmukainen kehittämis<strong>to</strong>imintaa suuntaava verkos<strong>to</strong>, jolla pyritään aikaansaamaan kokonaisvaltainenkehittämis<strong>to</strong>iminnan malli sosiaali- ja terveysalalle Pohjois-Suomeen. Lasten japerheiden palvelujen hanke on osa tätä Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisrakennettaja tuottaa siihen lasten ja perheiden palvelujen kehittämisen osion Pohjois-Pohjanmaalle varhaiskasvatuksen substanssista käsin.Pitkäjänteinen varhaiskasvatuksen kehittämistyö taustallaKASTE-ohjelmassa painotetaan sitä, että uusissa kehittämishankkeissa ja suunnitelmissahyödynnetään aiempi alueella tehty kehittämistyö, pyritään pitkäjänteisiin kehittämisen rakenteisiinsekä tavoitellaan laaja-alaista kumppanuuspohjaista kunnat, koulutus- ja tutkimuslai<strong>to</strong>ksetsekä järjestöt yhdistävää <strong>to</strong>imintamallia. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuson vahvalla varhaiskasvatuksen kehittämistyöllään löytänyt paikkansa merkittävänä varhaiskasvatuksenja lasten ja perheiden palvelujen kehittäjäorganisaationa Pohjois-Suomessa. Kehittämis<strong>to</strong>imintaon saanut pitkäjänteisempiä muo<strong>to</strong>ja kehittämisyksikkö Varhiksen 4 myötä.Varhiksessa rakennettiin Sosiaalialan kehittämishankkeen aikana varhaiskasvatuksen kehittämistyöllePohjois-Pohjanmaalle laaja-alaiset rakenteet, jotka mahdollistavat uusiin kehittämishaasteisiinpureutumisen nopealla aikataululla hankemuo<strong>to</strong>isesti myös jatkossa. Alueenkunnat ja muut yhteistyökumppanit ovat tunnistaneet ja olleet itse <strong>to</strong>imijoina Varhiksessatehdyssä työssä. Kehittämisyksikössä on luotu rakenne, johon jatkokehittämishaasteet voidaansi<strong>to</strong>a jatkossa. Tällöin säästytään normaaliin hankemaiseen työskentelyyn liittyvältä käynnistysvaiheelta,verkos<strong>to</strong>jen luomiselta ja kehittämisosaajien kouluttautumiselta.Taulukko 1. Pitkäjänteinen kehittämistyö PoskessaOhjausjärjestelmä2001–2005Laki osaamiskeskus<strong>to</strong>iminnasta2005–2008Sosiaalialan kehittämishanke2008–2011KASTEPohjois-Pohjanmaan vastaus yhteistyössäPosken kanssaOsaamiskeskukset käynnistyvät, Poskessavarhaiskasvatuksen kehittämistyökäynnistyy: Verkos<strong>to</strong>jen luominen, varhaiskasvatuksenlinjaukset Pohjois-Suomeen, useita laajoja kehittämishankkeita.Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikköpysyvät rakenteet kehittämistyölleKehittämistyön si<strong>to</strong>minen KASTEohjelmanmukaisesti edellisissä vaiheissaPoskessa rakennettuihin pysyviin kehittämisrakenteisiinsekälaaja-alaiseen, verkos<strong>to</strong>maiseen sosiaalialankehittämiskeskukseen.Lasten ja perheiden palvelujen kehittämisosio-Varhaiskasvatus hankehakemusSosiaali- ja terveysministeriöön 31.122008.4 Varhaiskasvatuksen kehittämistyksikkö-hanke Varhis 2006–2008.43