1976-3

L ä äket. ja kir.tri
K A L E V I N IE M IN E V A :
Piirteitä lääkkeistä
Turussa 1850-luvulla
MEIDÄN aikanam m e on kaikkialla
m aailm assa erilaisten lääkkeitten
m äärä suorastaan valtavasti
runsautunut. Tämä johtunee lähinnä
siitä, että "apteekkien hylly
ille ” on tu llu t lukuisia tehokkaita
lääkkeitä sellaisiinkin sairauksiin,
jo iia ei ennen o llu t m ahdollista
hoitaa m enestyksellisesti. Tämä
ruuhkautum inen on pakottanut
m eidänkin maassam m e lääkintöviranom
aisten huom attavalla tavalla
koventam aan otteitansa nim enom
aan särkyä ja herm ostoa tai ehkäpä
vain herm ostuneisuutta vastaan
luotuihin lääkkeisiin nähden.
T äm änkaltaisista seikoista johtuen
lääkkeet ja lääkitys sinänsä m eidän
päivinäm m e on yksi keskeisistä
aiheista lehdistössä ja ennenkaikkea
ihm isten välisissä keskusteluissa
ja kanssakäym isessä. Turun
a sukkaille on varmaan om a
m ielenkiintonsa saada hivenen tietää
m inkäkaltaisia lääkkeitä käytettiin
isoisänisoisän aikoihin. Tällöin
tulee lähinnä m ieleeni Kupittaan
terveyskylpylä, jo lta kaudelta on
käytettävissäm m e täysin luotettavaa,
lä äketieteellistä tietoutta lääkityksestä
1850-luvulla.
HALUAISIN taustaksi tuoda kaikkia
turkula isia kiinnostavan tiedon,
jo ka varm aankin on monen lukijan
tiedossa, n im ittäin että Turun kaup
ungin vanhin apteekki on Kaupp
atorin apteekki, perustettu v. 1689
e li aikana, jo llo in Ruotsi-Suom essa,
kuten Turussakin, ele ttiin voim
akasta taloudellisen nousun kautta
K aarle XI hallitessa maata. Seuraavana
oli Lindem anin apteekki
eli nykyinen Joutsen apteekki (pe-
K a le vi Niem ineva
rustettu v. 1815). Senjälkeen olivat
vuorossa T uom iokirkkoapteekki eli
A rw idsonin apteekki (1837) Ja Keskusapteekki
(1857). Turun viehättävassä
apteekkim useossa on ta ltio i-
t u n a kaikkien nähtävinä lääkemääräyksiä
kaikista näistä apteeke.sta,
sekä myös myöhem m in perustetuista.
Turkulaisia lukijo ita kiinnostanevat
tietenkin eniten tuon ns. Kupittaan
loistokauden (1853— 1865)
lääkitys ja lääkkeet, jo tka liittyivät
terveyskylpylässä saatuihin m o­
nenlaisiin e riluonteisiin kylpyihin
suihkuihin, kääreisiin jne. M eidänkin
polvem m e jokaista turkulaista
varm asti kiin n o sta a että tuona aikana
käytiin tieteellisessäkin kirja
llisuudessa voim akasta mielip
ite itte n vaihtoa puhtaan, yksinom
aisen vesihoidon ja toisaalta
vastaavanlaisen hoidon kanssa,
m utta jo h o n hoito o n liittyi olennaisesti
lääkärin valvonnan alaisena
aih e e lliste n lääkkeitten käyttö niiden
p o tila id e n kohdalla, joiden
katsottiin terveyslähteen veden lisäksi
tarvitsevan lisäksi lähinnä
sisällisesti saatavaa lääkettä. Tulisim
m in sanan m iekkaa käyttelivät
Turun p u olesta K upittaan terveyslähteen
lääkärit, m yöhem m ät arkk
ia trit E. J. B o n sdorff ja Otto E. A.
H jelt, sekä s illo in e n a rkkiatri. Päänäyttäm
önä tu rk u la is ia näkökantoja
esittävänä o li Suom en vanhin
lä ä kä rile h ti "F in la n d s Läkare sällskapets
H a n d lin g a r" (Suomen Lääk
äriseuran toim ituksia). Ruotsissa
tätä lääkkeettöm än vesihoidon puolesta
käytävää m ielip id e ttä johdettiin
yhdestä s illo is is ta Ruotsin kylpyläke
skuksista Söderköpingistä,
jo ka sija itsee N orrköpingistä länteen
kohden V ettern-järveä. Lienee
todettava, että Söderköping on
nauttinut aikanaan kylpyläkaupunkina
a inakin N aantalin veroista arvostusta,
jo n n e m onet turkulaisetkin
a s ia k irjo je n m ukaan matkasivat
K upittaan erinom aisesta kylpylästä
huolim atta.
RUOTSIN p u o le lta o li etulinjassa
to h to ri Lagberg, Sleesiassa (Kuulun
P riessm itzin kotipaikalla) koulutuksensa
saanut lääkäri ja luonnonparantaja.
T urunpuolen hahm
ot on jo edellä m ainittu.
R uotsalainen koulu sanoi: "Lääkkeet
ovat m y rk k y jä ". Suomalaiset
sanoivat la a jo ih in kokem uksiinsa
n o ja te n : "K e h o n luonnollisin keinoin
tapahtuvaa parantum ista on
lä äkkein tuettava, m ikäli potilaan
kunto ja tila sitä v a a tii". Menem
ättä sen enem pää yksityiskohtiin
h aluaisin vain m ainita, että Kupittaan
terveyslähteen kylpylä, johon
to d e n n ä köisesti tarkem m at tiedot
"re s e p te is tä " tu o lta ajalta pohjautuvat,
vastasi karkean vertauskuvan
saam iseksi sen kokoista laitosta
kuin vast ikään kaupunkiim m e perustettu
R unosm äen vanhainkoti,
m uuta yhtym äkohtaa ei tietenkään
ole näiden välillä. Käsiteltävältä
ajalta lienee arvokkaim pana pid e t­
tävä E. J. B onsdorffin lääkem
ääräystä v :lta 1854. Täm ä lääkem
ääräys on aikakauslehdessäm m e
nähtävissä.
TU RKULAISTEN kannalta harvinaisuutena
pidettävä lääkem ääräys
lienee aiheellista tuoda kaupunkilaistem
m e tietoisuuteen kokonaisuudessaan.
Lehden kuvassa näkyvä
lääkem ääräys on nykyisen käytetyn
n im istön ja painom ittojen mukaisena
seuraava.
(A pteekkari H eikki Haavisto)
Rec. Ferros. sulf. cr.
Kai. jod. aa 3,75
Extr. S tryclin
C hinin, sulf. aa 1,25
Natr. bicarb 3,75
A loes 1,875
Fell. T auri inspiss.
Res. gnajac
M. f. I. a. pii aequal.
pond 0,36
lonsp. Pulv. cort. cennamomi
(m assa 27,125)
TÄSTÄ lääkem ääräyksestä näkee,
m itä parhaim m in, kuinka vähän
loppujen lopuksi lääkkeiden
vaikuttavat aineet ovat m uuttuneet.
Huom io kiin tyy lähinnä kaikkien
m eidän tuntem iim m e lääkeaineisiin
kuten edelläolevasta lääkem ääräyksestä
on havaittavissa: Rauta, jodi,
strychiin i ja kiniini.
TÄM Ä m yöhem m än a rkkiatrin eli
kuten lääkem ääräyksessä lukee:
H erra, Professori, T ohtori ja Ritari
B onsdorffin resepti osoittaa, kuten
aikaisem m in kirjo itin , m itenkä
vain suhteellisesti kehitys on itseasiassa
m ennyt eteenpäin pois
lukien kulkutaudit. Suuri on vahinko,
ettei tiettävästi ole käytössäm ­
me "re s e p te jä " 1600-luvun lopulta.
TÄRKEÄMPÄÄ kuin tuo Turun
Apteekkim useon harvinaisuus ovat
E. J. Bonsdorffin julkaisussa o le ­
viin potilaskertom uksiin sisältyvät
lääkem ääräykset. Toistam atta tu r­
haan asioita, niin edellä selostettu
lääkem ääräys sisältää huom attavan
osan siitä lääkkeiden avulla
annetusta lisähoidosta, m itä annettiin
K upittaan k y lp y la ito k s e s s a .
Tärkeim piä poikkeuksia olivat lähinnä
opium -tipat, sekä eräät rauhattom
ien potilaiden hoitoon käytettävät
lääkkeet. Julkaistujen sairaskertom
uksien perusteella käytettiin
opium -tippoja erittäin harkiten
lähinnä m itä erilaisim piin liittyvien
sairaustilojen, kuten ripulin hoitoon.
R auhoittavista lääkkeistä voi
m ainita voim akkaim pana gutta-
M agendie. K aikkien m eidänkin
tuntem am m e gnajocol-siira p p i oli
yleistä. Tätä varsin voim akasta
lääkettä käytettiin sairaskertom uksien
mukaan varsin harvoin.
KAIKISTA näiden tietojen perusteella
saatujen näkem ysten mukaan
erilaiset yskää e li "k rö h ä ä "
poistavat lääkkeet olivat ehkä eniten
etualalla kuten saam ani kuvan
mukaan ainakin n. kolm annes kylpylaitoksen
p otilaista sai lim aa irro
tta va a yskänlääkettä; m eidän on
m uistettava, että tuona aikakautena
katarrit ja tietenkin tuberkuloosi
olivat levinneim piä sairauksia.
Pieni oma m ielenkiintonsa lienee
seikalla, että näillä yskänlääkkeillä
ja kylpylähoidoilla uskottiin voitavan
hoitaa esim. keuhkotautia —
tuberkuloosia. Lääkkeiden tarkem ­
pi lu e ttelointi on varm aan turhaa.
AIKAKAUDEN apteekkilaitoksesta
viim e vuosisadan 1850-luvulla Turussa
antaa oikean ja h avainnollisen
kuvan, että sillo in n. 20 000
asukasta käsittävässä kaupungissa
o li jo edelläm ainitsem ani neljä apteekkia,
joiden arkistoista on varmaan
poim ittavissa erittäin arvokkaita
tie to ja m eidänkin aikaam m e
ajatellen.
□
TYKS:n A-sairaalan
laajennustyöt
alkaneet
T u ru n y lio p is to llis e n k e s ­
k u s s a ira a la n v a n h a n p ä ä ­
ra k e n n u k s e n
ns. A -s a ira a la n
la a je n n u s - ja s a n e e ra u s tö i­
d en p ää v a ih e e n u ra k k a s o p i­
m u s o n a lle k irjo ite ttu . A lo i­
tetu t työ t ke s tä v ä t k e v ä ä ­
se e n 1978 ja ty ö llis tä v ä t la a ­
jim m illa a n n o in 80 h e n k e ä .
R a k e n n e tta v a n
lis äs iiv en tila
v u u d ek si tu le e n o in 24 000
k u u tio m e triä . K o k o n a is k u s ­
ta n n u k s e t k o je in e e n ja irta i­
m is to in e e n o vat n oin 4 0 m ilj.
m a rkk aa .
Nyt rakennettaviin tilo ih in s iirre ­
tään A-sairaalan palveleva le ikkaus-
ja röntgenosasto. Lisäksi
tehostettu hoito ja sydänvalvonta,
tila t sairauskertom us- ja röntgenarkisto
lle sekä jo n kin verran henkilökunnan
sosiaalisia tilo ja . V uod
epaikkojen m äärä ei lisäänny nykyisestä
1 071 paikasta, s illä to ­
teutettava lisärakennustyö on v ä lttäm
ätön välivaihe. T aloudellisten
m ahdollisuuksien parantuessa a lo i­
tetaan TYKS:n II rakennusvaiheen
työt, jo llo in hoito p a ikkoje n lu ku ­
määrä lisääntyy p e rustam iskirjan
edellyttäm ään 1 449 sairaansijaan.
□