1976-3

se tuttu turkulainen 

J0SEFIINA 

-Valiojäätelökakku 

suklaan, mansikan 

ja vaniljan ystäville. 

WIKLUND 

KAUPPATORIN VARRELLA 

kantakrouvi 

Humalistonkatu 18, puh. 24118 

olavin krouvi 

Hämeenkatu 30, puh. 23135 

J O S E F IIN A o n 

3 -k e rro sk a k k u 

k ä te v ä ssä kote lo ssa . 

A lin n a su k la a -, » k 

k esk e llä m a n s ik k a - f | 

j a p ä ä llim m ä is e n ä 

v a n iljajäätelö ä. 

K o ris te ttu 

k ro k i'n tilla . 

VALIO 

keittiö 76 

19- 23. 11. 

Turun Konserttitalo 

ENTISTÄJÄT JA 

UUDEN RAKENTAJAT 

asa euroline 

Säle- ja rullakaihtim 

ia 

Kestävä ja kaunis 

takuutuote 

Keittiöön liittyvien tuotteiden ja 

palvelusten erikoisnäyttely. 

Runsaasti havaintoesityksiä. 

Järjestäjä: 

Osuuskunta Turun Messut 

Puolalankatu 1 

20100 Turku 

S U U N N ITE LEM M E 

JA VALM ISTAM M E 

K A IT E IT A - PO RTTEJA - V E R Ä JIÄ - 

T A K A N R A K E N N E O S IA - JA TA R V IK K E IT A 

ER IKO ISVALA ISIM IA - KODINSISUSTE- 

T A O K S IÀ - M U R TO S U O JÄ IM IÄ KODEILLE 

JA LIIKKEILLE 

TAITAMO 

KAARNINGONKATU 19, 

20720 TURKU 72, 

wmEWKOMOPJOHONEN KY PUH. 921-360993. 

16” väritelevisio 

Suomalainen Asa Euroline 

Mittaus ja asennuspalvelu 

K oti-K aihdin 

Voimakatu 16, puh. 370 566

OMA 

PUHELIN ON 

MUKAVA! 

PUHELINLIITTYM ÄLAJIT: 

— VUOKRALIITTYM Ä 

— O STO LIITTYM Ä 

— TILAPÄISLIITTYM Ä 

(Rakennustyömaat) 

□ Sillä käy asioiminen nopeasti ja vaivattomasti 

□ Se luo turvallisuutta □ Se tuo 

ystävät lähelle □ Sillä saatte vaikka aamuherätyksen 

□ Se palvelee Teitä vielä 

m onella muullakin tavalla ympäri vuorokauden. 

Olli K estilä 

N:o 3 - 1976 

J u lk a is ija — U tg iv a re : 

T u rk u -s e u ra , Å b o -s a m fu n d e t r.y . 

Ottakaa yhteyttä, palvelemme Teitä 

kaikissa puhelinasioissa m ielellämme! 

Kuulemiin. 

Arkkitehti 

OLLI KESTILÄ: 

Turun Kuupungin Puhelinlaitos 

Linnankatu 4, Puh. 21 021 

Ajatuksia kaupunkikuvastamme 

M ITÄ voisim m e tehdä kaupunkim m e ka unistam ise ksi? Kysym ys on tie 

tysti liian epäm ääräinen, koska ensin pitäisi m ä äritellä, m ikä on kaunis. 

M akuasioista ei pidä kiiste llä . S ananlasku sanoo: T oinen p itä ä äidistä, 

toinen tyttärestä. 

RA KENNUSTOIM ISTO 

A . PUOLIMATKA OY 

TURKU 

EERIKINKATU 6 b 

PUHELIN ★ 335111 

union 

ON 

POIKAA 

HUOLTOASEMA 

ALLAN ITÄMERI 

L inja-autoasem a 

P u helin 10 302 

ERÄÄSSÄ m aalaiskunnassa te h tiin ta annoin hyvää ta rk o itta v a a lo ite : 

"T ä stä lähtien m eidän pitäjään saa te h d ä vain ka u n iita ta lo ja ” . M utta kun 

rakennu slautakunn an p iti ratka ista, m illa in e n on kaunis talo, syn tyikin 

e rim ielisyyttä. Eri ih m isillä h ä n on erila in e n näkem ys asioista. 

El ole pelkästään nykyajan ilm iö, e ttä kasvavassa kaupungissa k iis 

tellään, m itä pitä isi säilyttää , m itä purkaa. E riko ise sti s illo in , kun kyseessä 

on m eidän oloissam m e vanha asuin p a ikka kuten Turku, nousevat e tu 

a lalle eri tyylisu u n tie n arvostukset. M e illä on nähtävissä v u o sisata iste n 

m uistom erkkien, linnan ja tu o m io k irk o n , lisäksi u u skla s s is is tis ia ra k e n 

nuksia viim e vuosisadan alusta, kansa invälistä uusrenessanssia e d u stavia 

ta lo ja sam an vuosisadan lo p p u puole lta , kansa llisro m a n ttisia , n.k. Ju g e n d - 

tyylisiä ta lo ja täm än vuosisadan alusta ja vih d o in 1900-luvun e ri v u o s i 

kym m enien te o llisem paa rakennustuotanto a ain a fu n k is -ty y lis tä p a ljo n 

p a rja ttu u n b e to n ia rk k ite h tu u riin asti. K u nkin aikakauden ih m is illä ovat 

om at m ieltym yksensä taiteeseen ja asum iseen, sam o in kuin ru o k iin , va a t 

te isiin ja harrastu ksiin . Parhaat jä ä vä t jä lje lle , k o k e ilu t vie vät kyllä e teenpäin, 

m utta epä o n n istu m iset tuom itsee viim e istä ä n jä lk ip o lv i. 

NÄIN on kaupunkiku va kin a litu ise sti m uuttuva. Eri aikakausie n n ä kyvät 

m u isto m e rkit kerto vat om an a ikansa kauneudentaju sta . O sista m u o 

dostuu kokonaisuus. M eidän vuorom m e on vaalia om aa ka u p u n kiku va a m -

me, jotta se pysyisi elävänä ja voisimme viihtyä asuinpaikallamme. Odotamme 

jokaiselta uudisrakennukselta ennenkaikkea, että se sopii ympäristöönsä, 

täydentää tilatuntua ja vaikuttaa piristävästi oman alueensa 

esteettiseen ja henkiseen ilmapiiriin. Jos rakennus sen lisäksi on kaikkien 

mielestä kaunis, sitä onnellisempia saamme olla. 

YKSITYINEN rakennus ei siis tee kaupungista kaunista tai rumaa. Vaikuttaahan 

siihen maasto, maisemat, puut, torit, kadut, ihmiset, kulkuvälineet, 

ilmanala jne. Luonnostamme pyrimme tekemään mahdollisimman onnistuneita 

ratkaisuja, joihin olemme tyytyväisiä. Toisaalta meitä ärsyttävät 

hoitamattomat pihat, räikeät mainokset, ruuhkautuva liikenne, jonkin laitoksen 

sopimaton sijainti ym tämäntapaiset asiat, joiden parantamiseksi 

viranomaisten pitäisi koko ajan tehdä kaikkensa. Vaaditaan kuitenkin 

kaikilta kaupunkimme asukkailta enemmän määrätietoista tahtoa, parempaa 

makua, itsekritiikkiä ja toimintahalua, jotta helposti poistettavista 

kauneuspilkuista päästään. 

KUN puhutaan kaupungin kauneudesta, emme voi yleistää m ielipidettä 

koko kaupunkia koskevaksi. On tietysti aina sellaisia viehättäviä paikkoja, 

kuten Turussa esimerkiksi Aurajoen rannat, joiden kauneudesta 

olemme yhtä mieltä. Tietoisesti olemme pyrkineet istutuksin, monumentein 

ja jatkuvalla hoidolla vaalimaan tätä kaupunkimme selkärankaa. 

SEN sijaan linja-autoaseman ympäristö, joka kaupunkirakenteessa on 

tärkeä solmukohta, jossa liikkuu paljon enemmän ihmisiä kuin Aurajoen 

rantamilla, on varmasti kaikkien mielestä epäviihtyisä, keskeneräinen, 

ruma. Miksi meidän autoistunut vuosikymmenemme ei ole pystynyt antamaan 

sille aikamme arvon mukaista asua. Emmekö haluakaan. 

NÄYTTÄÄKIN usein siltä, että suurimmat vaikeudet kaupunkien kauneudenhoidossa 

ovat liikenteen ja rakentamisen saattaminen sopusointuun. 

Liikenneväylät suurpiirteisesti ratkaistuina, suojakaistoin, istutuksin ja valaistuksin, 

helpottavat kulkemisen suuntaa ja jakavat kaupungin sopiviin 

alueisiin, jotka asukkaat alkavat tuntea omikseen. Käsitykseni mukaan 

nk. Turpiinatie, ehkä jonkinverran tarkistettuna, olisi luonut kaupunkiimme 

uusia kauneusarvoja. 

SAMALLA olisi voitu tehokkaasti lisätä puuistutuksia keskikaupungin 

kaduilla. 

□ 

Turun kaupunginvaltuusto 

laajennettuihin tiloihin 

• K aupungintalon 2. kerroksen pohjapiirros. Tarkem pi selostus oheisessa 

kirjoituksessa. — V alok. Hede Foto. 

| Turun uusi kaupunginvaltuusto, 

joka valitaan tämän syksyn kunnallisvaaleissa, 

saa kaupungintalosta 

entistä laajem m at tilat. Opastukseksi 

tu rkula isille julkaistaan 

tässä piirros, joka esittää m itä 

hu oneita kaupungintalo n ja siihen 

liittyvän piharakennuksen toisessa 

kerroksessa sijaitsee. 

Suurin huone keskellä on valtuuston 

istuntosali, jo n ka oikeassa 

päässä pila rie n erottam ana on 

yleisötila. 

Istuntosalin vasemmassa 

kulm assa on oleskeluhuone, entinen 

m aistraatin istuntosali, joka oli 

jaettu seinällä kahteen osaan m utta 

nyt jälleen yhdistetty alkuperäiseen 

arvokkuuteensa. Huonetta 

tullaan käyttäm ään paitsi valtuuston 

kahviona myös kaupungin 

edustushuoneena. Sen vieressä on 

pieni keittiö tarjoiluvälikköineen. 

M uut lisätilat, sekä itse kaupungintalossa 

että oikealla olevassa, 

aiem m in rakennustarkastusviraston 

käytössä olleessa piharakennuksessa 

sijaitsevat huoneet, luovutetaan 

valtuustoryhm ien käyttöön 

niiden suuruuden m ukaisessa jä r 

jestyksessä. 

V arsinaisessa 

istuntosalissa, 

eteisessä ja porrashuoneessa ei 

tehdä tä llä erää näkyviä m uutoksia, 

sensijaan 

tarkastustoim iston 

m aistraatin ja rakennus- 

käytössä olleet 

tila t saavat täysin uuden ilm een. 

Toivoa sopii, 

että uusi, entistä 

parem m at olosuhteet luova huoneisto 

tekee valtuuston työskentelyn 

entistä tehokkaam m aksi ja 

kaikkia turkulaisia hyödyttäväksi 

sam alla kun se lähentää eri ryhm 

ät parem m in 

toisiaan ym m ärtäviksi. 

★ 

On syytä tässä yhteydessä lyhyesti 

selostaa näiden rakennusten 

aikaisem pia vaiheita. K aupungintalohan 

on alunperin suunniteltu 

S eurahuoneeksi, siis eräänlaiseksi 

juhlahuoneistoksi. 

Se rakennettiin 

vv. 1812— 16 arkkite h ti Charles 

Bassin piirustusten mukaan uusklassiseen 

tyyliin. S iis huom 

attavasti yksinkertaisem m in ju lk i- 

sivukäsittelyin kuin m itä ta lo lla on 

nykyään. 

Turun palossa rakennus 

säilyi kutakuinkin vahingoittum attom 

ana. 

T o n tilla o li aikaisem m in sekä 

A urakadun va rre lla että 

sitä vastaisella 

to isella p itk ä llä to n tin - 

rajalla puiset talousrakennukset. 

Vv. 1843— 45 rakennettiin lisäksi 

Linnankadun va rre lle puura kente i 

nen hotelliasuntola , jo n ka m uistam 

me vielä toistakym m entä vuotta 

sitten toim ineen k a u p u n g in h a llitu k 

sen tiloina. Täm ä rakennus p u re t 

tiin 1960-luvun lopulla. 

Kuvassa oikealla näkyvä, 

kaksikerroksinen 

kivirakennus, jonka 

toinen kerros nyt liitetään kaupung 

invaltuuston huoneistoon pienen 

välikön avulla, on rakennettu n. v. 

1860, sam anaikaisesti kuin vie re i 

nen, kaupunginvoudin konttori. 

Turun kaupungin 

haltuun nämä 

kaikki rakennukset tu livat kuitenkin 

vasta v. 1878, s iis lähes sata vuotta 

sitten. Kun kaupunki hankki 

tontin om istukseensa, h a rkittiin 

aluksi uuden rakennuksen pystyttäm 

istä tontin keskiosaan, m issä nyt 

on puisto. O nneksi näin ei ku ite n 

kaan tapahtunut, vaan p äätettiin 

perusteellisesti korjata vanha Seurahuone. 

A rkkite h ti Fr. A. S jöström 

H elsingistä sai tehtäväkseen laatia 

m uutospiirustukset ja ta lo sai uus- 

renesanssijulkisivut. S isäpuoli koki 

m yös täydellisen uudistuksen. M uutostyö 

tehtiin vv. 1884— 85. 

P ienem piä parannuksia te h tiin 

senjälkeen 

kaupungintalo ssa mm. 

v. 1905 ja 1910 arkkite h ti H inders- 

sonin jo h d o lla . Viim eksi valtuuston 

istuntosali kunnostettiin ja kaluste 

ttiin uudelleen v. 1964— 65. S illo in 

korja ttiin mm. läm m itys- ja ilm an- 

vaihtolaitteet. Rakennus sai 

nykyiset 

julkisivuvärinsä, punaisen ja 

keltaisen. 

TURUN kaupungin h a llitu kse n istuntosalissa 

p a lja ste ttiin ke skiviikkona 

23. 7. 1976 ta ite lija Leo J o k i 

sen edesm enneestä apula iskaupungin 

jo h ta ja Lauri O re llista m aalaama 

ja ta ite ilija V u o kko K im ari- 

Erm alan a p u la iskaupungin jo h ta ja 

Uuti Palajasta m aalaam a m uotokuva. 

Tilaisuudessa puhui kaupungin 

jo h ta ja V äinö J. Leino. K iitoksen 

esittivät rouva Elli O rell ja a p u la iskaupungin 

jo h ta ja U uti Palaja. 

★ 

PO HJO ISM AINEN Lastenlääkäriyhdistys 

päätti yleiskokouksessaan 

Ä rhusissa kutsua dose n tti S iin to 

Jäykän Turusta yhdistyksen kunniajäseneksi. 

D osentti Jäykän ansioina 

pidetään hänen tu tk im u k 

siaan lapsen ensim m äisestä hengenvedosta. 

□

Arkkitehti 

RISTO TILUS: 

Portsan nykyinen miljöö 

pyritään säilyttämään 

Kuva esittää yhtä Port Arthurin korttelia, jota vanhojen rakennusten u usim 

isen lisäksi on tä ydennetty sam anhenkisillä lisärakennuksilla. Korttelin keskellä 

olevat ta lou srakennukset on nykyaikaistettu. N iissä on asukkaitten 

yhteiskäyttö ön tarkoitettuja saunoja, pesutupia, askartelu- ja kokoustiloja. 

Puu ta rha kadulle on ehdotettu puuistutuksia. — V alok. H ede Foto. 

TURUN V III kaupunginosassa, 

Kakolanm äen pohjoispuolella sija itseva 

Port A rth u r "P o rts a " on kaupungin 

suurin yhtenäinen säilynyt 

puutaloalue. Portsa rakennettiin 

pääosiltaan tämän vuosisadan alkuvuosikym 

m eninä noudattaen paljossa 

n iitä periaatteita, jo tk a arkkite 

h ti C. L. Engel esitti lähes sata 

vuotta aikaisem m in laatim assaan 

Turun palon jälkeisessä asem akaavassa. 

A suinrakennukset sijaitsevat 

katujen varsilla ja ulkorakennukset 

naapurin tontin vastaisella rajalla. 

T oinen naapurin vastainen raja 

jä te ttiin vapaaksi ja istutettiin lehtipuilla 

tu lip a lo je n leviäm isen estäm i 

seksi. T uli tavaksi 

rakentaa tontit 

m yös tiiviim m in siten, että asuinrakennuksia 

s ijo ite ttiin tontin sisäo 

siin kiin lähelle naapurin rajaa. 

KOSKA to n tit olivat varsin suuria, 

rakennettiin uudet rakennukset osakeyhtiöperiaatteella. 

Rakennuksiin 

tuli useita huoneistoja ja tyypillistä 

oli, että samassa työpaikassa käyvät 

henkilöt tulivat asumaan samaan 

asunto-osakeyhtiöön. Näin 

syntyi tuo nykyajankin ihm istä vie 

hättävä, lehtevien pihojen rivita lo 

alue. 

K A U P U N KIKUVAN ja asumisy 

m p ä ristö n laadun tu ltu a viim e vuosin 

a yhä suurem m an kiinnostuksen 

ko h te iksi, on m yös Port Arthurin 

arvostus noussut. Tämän merkkinä 

on alueesta laadittu tutkielmia 

mm. T u ru n kaupungin historiallisen 

m useon toim esta. V iim eisim m ät ansio 

kka a t tu tk im u k s e t ovat arkkitehtie 

n S im o ja R itva Paavilaisen diplom 

ityöt, jo tk a T urun kaupunki on 

lunasta n u t suunnitteluaineistokseen. 

S IM O Paavilaisen työ on Port 

A rth u rin asem akaavaluonnos. Ritva 

P aavilaisen työ taas käsittelee yksityiskohta 

isem m in Portsan uudis- 

rakentam ism ahdollisuu ksia. 

Siinä 

on e ts itty kein o ja , m illä alueen 

luonne v o ita is iin säilyttää yksittäisten 

rakennusten uusiutumisesta 

h uolim atta. 

PORTSAN 

rakennuksista muutam 

at ovat, kuten tunnettua, siinä 

kunnossa, että niiden korjaus tai 

kunnostam inen ei ju u ri tule kysym 

ykseen, vaan ne on korvattava 

uusilla. A iko je n kuluessa joutuu 

yhä useam pi rakennus saman kohtalon 

alaiseksi. Täm än takia on 

arkkite h ti S im o Paavilainen esittänyt 

työssään, e ttä tulevaisuudessa 

p yrittä isiin noudattam aan mahdollisim 

m an ta rkkaan n iitä rakentamisperiaatteita, 

m itä Portsan syntya 

ikoinakin. U udet rakennukset vastaisivat 

lu o n n o llise sti laatutasoltaan 

nykyajan vaatim uksia. Rakennukset 

ovat suunnitelm an m ukaan kaksike 

rro ksisia keskim ääräisen tonttite 

h o kkuuden ollessa noin 0.7. 

ASEM AKAAVALUONNOKSESSA 

on ra kennusalojen rajat suunnite 

ltu siten, 

e ttä ne sisältävät nykyiset 

rakennukset ja antavat sam 

alla m a h d ollisuuden sijoittaa 

u u d israkennukset entistä edullisem 

Arkkitehti Ritva Paavilainen on d ip lo m ityö ssä än tu tkinut, m illaiselta Port 

Arthurin uusien rakennusten pitäisi näyttää, jo tta va nhan P ortsa n henki säilyisi. 

Hän suosittelee, että jo kaiseen a su n too n , m yö s 2. kerrokseen, johtaa 

oma u lko -ovi pihalta. — V alo k. H ede Foto . 

Turun kauppahallissa 

korjaustyöt aloitettu 

Turun kauppahallin valmistumisesta tulee lokakuussa kuluneeksi 

80 vuotta. Piirustukset oli laatinut helsinkiläinen arkkitehti 

Gustaf Nyström. Vuosikausia on keskusteltu siitä, rakennetaanko 

Turkuun uusi kauppahalli tai suoritetaanko nykyisessä 

kauppahallissa korjaukset ja uudistukset, joilla hallin 

toim inta saadaan terveydenhoitolain ja työsuojelumääräysten 

asettamien vaatimusten tasolle. Ratkaisu on nyt tehty: kauppahalli 

saneerataan perusteellisesti ja rakennetaan uusi huoltorakennus. 

m in ja huom ioon ottaen rakennuslain 

vaatim ukset. 

UUSIEN rakennusten rakentam ista 

säätelisivät sam anluonteiset m ääräykset 

kuin aikanaan nykyistenkin 

rakennusten pystyttäm istä. Ju lkisivujen 

pintam ateriaalin tu lisi luonnoksen 

mukaan olla höylättyä ja 

m aalattua lautaa, korkeim m issa rakennuksissa 

ensim m äisen kerroksen 

osalta tiiltä . Katon tulee ehdotuksen 

m ukaan o lla harja- tai aum a 

katto. Näin pyrittä isiin säilyttäm ään 

tuntum a nykyiseen Portsan m iljö ö 

seen. 

ARKKITEHTI Sim o Paavilaisen 

työhön kuuluu suunnitelm a nykyisten 

rakennusten parantam iseksi ja 

laajentam iseksi 

huoneistoja yhdistäm 

ällä ja rakentam alla u llakkohuoneita. 

K ella rit v o ita isiin käyttää saunoiksi, 

varastoiksi ym . huoltotiloiksi. 

M yös liikennettä on tässä yhteydessä 

käsitelty. A u to t säilytettäisiin 

pääasiassa kaduilta o soitetuilla 

p ysäköintipaikoilla. Liikenteen läpikulku 

ehdotetaan näissäkin suunnitelm 

issa siirrettäväksi Port A rthurin 

ulkopuolelle. 

ARKKITEHDIT Sim o ja R itva Paavilainen 

ovat paneutuneet h u o le llisesti 

työhönsä. Sim o Paavilainen on 

tu tk in u t Port A rth u ria jo aikaisem 

m in kin ja työn tulo kset on julkaistu 

lehtem m e num erossa 2/1972. Toivottavasti 

Turun kaupungin suunnittelusta 

vastaavat luottam us- ja virkam 

iehet voivat positiivise lla tavalla 

käyttää hyväkseen näiden nuorten 

arkkitehtien m äärätietoisen työn 

tulokset. 

□ 

K orjaustyöt on aloitettu ja suunnitelm 

ien mukaan uusittu halli on 

valm iina kesällä 1978. H allin to i 

m inta oli keskeytyksissä vain parin 

viikon ajan, sillä korjaustyöt suoritetaan 

vaiheittain, jo llo in toim inta 

voi väliaikaisjärjestelyin jatkua koko 

korjaustyön ajan. 

K orjaustyöt alo ite ttiin Linnankadun 

puoleisesta osasta s iirtä 

m ällä sieltä myym älät aluksi Eerikinkadun 

puoleiseen osaan sekä 

huoltorakennuksesta. H allin perinteinen 

m iljö ö pyritään säilyttäm ään 

ennallaan, katufasaadit mm. jä te 

tään paikoilleen ja kunnostetaan. 

Vanha piharakennus puretaan kaikkien 

rakennustöiden valm istuttua 

ja hallille rakennetaan uusi huolto 

rakennus nykyisen hallin siiveksi. 

H allin olem ukseen ei siipirakennus 

vaikuta, sillä se vedetään katutasosta 

hieman irti. Parannuksia 

ovat myös kylm iöt osaan myymälöistä, 

uudet varastot ja h enkilökunnan 

sosiaalitilat. 

Rakennushanke käsittää vanhan 

hallirakennuksen 2 700 kuutiom etrin 

ja 16 444 neliöm etrin peruskorjauksen 

sekä uuden huoltorakennuksen 

1 071 kuutiom etrin ja 

3 480 neliöm etrin rakentam isen. 

Nykyisessä hallissa on 155 myymälää 

ja uusitussa hallissa 75 myym 

älöiden koon kasvaessa. 

K orjauskustannuksiksi on hyväksytty 

6,95 m ilj. markkaa, m utta jo 

nyt arvellaan, että lo p u lliset kustannukset 

saattavat kohota 9— 10 

m ilj. m arkkaan. Kaupunginvaltuusto 

on päättänyt asettaa luottam usm 

iestoim ikunnan seuraam aan korjaustöiden 

edistym istä ja kustannusarvion 

toteutum ista. 

☆ 

Turku-seuran vuonna 1973 T urun 

kaupunginhallitukselle jättäm ässä 

kirjelm ässä e sitettiin mm., ettei 

kauppahallin ulkonäköön m ahdollisten 

korjaus- ja uudistustöiden 

aikana tu lisi tehdä m uutoksia, koska 

kauppahallin kiin te istö on rakennustaiteellise 

sti arvokas ja hyvin 

om aleim ainen. Lisäksi Turkuseura 

toivoi, että kauppahallin perinteinen 

e rikoisleim a voitaisiin sisustuksenkin 

osalta säilyttää m ahdollisim 

m an tarkasti ennallaan, ja 

Kuvateos 

puutalojen 

Turusta 

T u ru sta o n ju lka istu kuva 

te o s P uu ta loje n T u rk u — 

T rä h u ssta d e n Å b o , jo nka 

ovat tehneet K a le rvo V a lli, 

H arri Kava nterä ja H ans O th - 

man. T e o k se lla a n tekijä t p y r 

kivät o soittam aan, että T u 

russa o n vielä run sa asti kauniita 

pu u taloja , jotka tu lisi 

säilyttää. 

K avanterä kertoo: 

"K u n ajoim m e m yöhem m in ohi 

erään purettavana olleen renessanssityylisen 

puutalon, vieraam m e 

peitti silm änsä. Se m ikä om asta 

m ielestäm m e on hävettävää ja m itä 

nopeim m in pois purettavaa, oli 

laajasti sivistyneen m aailm ankansalaisen 

silm issä a inutlaatuista kauneutta.” 

Othman kertoo: 

"M en utveckling betyder inte 

alltid att vi gör vår om givning 

bättre, sundare och m änsligare. 

All utveckling innebär o ckså a tt vi 

m er än vi vinner. Varje släktled har 

do ck rätt att få läm na sitt vitnesbörd 

om vad det har tä n k t och 

skapat. Vi kan inte bara riva ut 

hela blad ur histo rie n s b ok som 

om de aldrig hade b liv it skriva .” □ 

TY:n 55. lu k u 

vuosi alkoi 

Turun ylio p isto n 55. 

lukuvuoden 

avajaisissa m aanantaina 6. 9. 1976 

piti avajaispuheen rehtori O sm o 

Ikola. H a llin to jo h ta ja Esko V älim äki 

e sitti hallinnon tie d o tu kset ja y lioppilaskunnan 

puheenvuoron käytti 

ylioppilaskunnan hallitu ksen puh 

eenjohtaja, oik.yo. Rauno H e ikko 

nen. 

Juhlajum alanpalveluksessa 

T uom iokirkossa saarnasi professori 

Jukka Thuren. 

parannukset ja ko rja u kset te h tä i 

siin sisäm iljö ö tä m uuttam atta. 

K orjaus- ja u udistustyösuunnitelm 

ien tu ltu a hyväksytyksi, on to 

dettavissa, että T u rku-seuran esittäm 

ät to ivom ukset on ote ttu huom 

ioon. 

□ 

□

L ä äket. ja kir.tri 

K A L E V I N IE M IN E V A : 

Piirteitä lääkkeistä 

Turussa 1850-luvulla 

MEIDÄN aikanam m e on kaikkialla 

m aailm assa erilaisten lääkkeitten 

m äärä suorastaan valtavasti 

runsautunut. Tämä johtunee lähinnä 

siitä, että "apteekkien hylly 

ille ” on tu llu t lukuisia tehokkaita 

lääkkeitä sellaisiinkin sairauksiin, 

jo iia ei ennen o llu t m ahdollista 

hoitaa m enestyksellisesti. Tämä 

ruuhkautum inen on pakottanut 

m eidänkin maassam m e lääkintöviranom 

aisten huom attavalla tavalla 

koventam aan otteitansa nim enom 

aan särkyä ja herm ostoa tai ehkäpä 

vain herm ostuneisuutta vastaan 

luotuihin lääkkeisiin nähden. 

T äm änkaltaisista seikoista johtuen 

lääkkeet ja lääkitys sinänsä m eidän 

päivinäm m e on yksi keskeisistä 

aiheista lehdistössä ja ennenkaikkea 

ihm isten välisissä keskusteluissa 

ja kanssakäym isessä. Turun 

a sukkaille on varmaan om a 

m ielenkiintonsa saada hivenen tietää 

m inkäkaltaisia lääkkeitä käytettiin 

isoisänisoisän aikoihin. Tällöin 

tulee lähinnä m ieleeni Kupittaan 

terveyskylpylä, jo lta kaudelta on 

käytettävissäm m e täysin luotettavaa, 

lä äketieteellistä tietoutta lääkityksestä 

1850-luvulla. 

HALUAISIN taustaksi tuoda kaikkia 

turkula isia kiinnostavan tiedon, 

jo ka varm aankin on monen lukijan 

tiedossa, n im ittäin että Turun kaup 

ungin vanhin apteekki on Kaupp 

atorin apteekki, perustettu v. 1689 

e li aikana, jo llo in Ruotsi-Suom essa, 

kuten Turussakin, ele ttiin voim 

akasta taloudellisen nousun kautta 

K aarle XI hallitessa maata. Seuraavana 

oli Lindem anin apteekki 

eli nykyinen Joutsen apteekki (pe- 

K a le vi Niem ineva 

rustettu v. 1815). Senjälkeen olivat 

vuorossa T uom iokirkkoapteekki eli 

A rw idsonin apteekki (1837) Ja Keskusapteekki 

(1857). Turun viehättävassä 

apteekkim useossa on ta ltio i- 

t u n a kaikkien nähtävinä lääkemääräyksiä 

kaikista näistä apteeke.sta, 

sekä myös myöhem m in perustetuista. 

Turkulaisia lukijo ita kiinnostanevat 

tietenkin eniten tuon ns. Kupittaan 

loistokauden (1853— 1865) 

lääkitys ja lääkkeet, jo tka liittyivät 

terveyskylpylässä saatuihin m o 

nenlaisiin e riluonteisiin kylpyihin 

suihkuihin, kääreisiin jne. M eidänkin 

polvem m e jokaista turkulaista 

varm asti kiin n o sta a että tuona aikana 

käytiin tieteellisessäkin kirja 

llisuudessa voim akasta mielip 

ite itte n vaihtoa puhtaan, yksinom 

aisen vesihoidon ja toisaalta 

vastaavanlaisen hoidon kanssa, 

m utta jo h o n hoito o n liittyi olennaisesti 

lääkärin valvonnan alaisena 

aih e e lliste n lääkkeitten käyttö niiden 

p o tila id e n kohdalla, joiden 

katsottiin terveyslähteen veden lisäksi 

tarvitsevan lisäksi lähinnä 

sisällisesti saatavaa lääkettä. Tulisim 

m in sanan m iekkaa käyttelivät 

Turun p u olesta K upittaan terveyslähteen 

lääkärit, m yöhem m ät arkk 

ia trit E. J. B o n sdorff ja Otto E. A. 

H jelt, sekä s illo in e n a rkkiatri. Päänäyttäm 

önä tu rk u la is ia näkökantoja 

esittävänä o li Suom en vanhin 

lä ä kä rile h ti "F in la n d s Läkare sällskapets 

H a n d lin g a r" (Suomen Lääk 

äriseuran toim ituksia). Ruotsissa 

tätä lääkkeettöm än vesihoidon puolesta 

käytävää m ielip id e ttä johdettiin 

yhdestä s illo is is ta Ruotsin kylpyläke 

skuksista Söderköpingistä, 

jo ka sija itsee N orrköpingistä länteen 

kohden V ettern-järveä. Lienee 

todettava, että Söderköping on 

nauttinut aikanaan kylpyläkaupunkina 

a inakin N aantalin veroista arvostusta, 

jo n n e m onet turkulaisetkin 

a s ia k irjo je n m ukaan matkasivat 

K upittaan erinom aisesta kylpylästä 

huolim atta. 

RUOTSIN p u o le lta o li etulinjassa 

to h to ri Lagberg, Sleesiassa (Kuulun 

P riessm itzin kotipaikalla) koulutuksensa 

saanut lääkäri ja luonnonparantaja. 

T urunpuolen hahm 

ot on jo edellä m ainittu. 

R uotsalainen koulu sanoi: "Lääkkeet 

ovat m y rk k y jä ". Suomalaiset 

sanoivat la a jo ih in kokem uksiinsa 

n o ja te n : "K e h o n luonnollisin keinoin 

tapahtuvaa parantum ista on 

lä äkkein tuettava, m ikäli potilaan 

kunto ja tila sitä v a a tii". Menem 

ättä sen enem pää yksityiskohtiin 

h aluaisin vain m ainita, että Kupittaan 

terveyslähteen kylpylä, johon 

to d e n n ä köisesti tarkem m at tiedot 

"re s e p te is tä " tu o lta ajalta pohjautuvat, 

vastasi karkean vertauskuvan 

saam iseksi sen kokoista laitosta 

kuin vast ikään kaupunkiim m e perustettu 

R unosm äen vanhainkoti, 

m uuta yhtym äkohtaa ei tietenkään 

ole näiden välillä. Käsiteltävältä 

ajalta lienee arvokkaim pana pid e t 

tävä E. J. B onsdorffin lääkem 

ääräystä v :lta 1854. Täm ä lääkem 

ääräys on aikakauslehdessäm m e 

nähtävissä. 

TU RKULAISTEN kannalta harvinaisuutena 

pidettävä lääkem ääräys 

lienee aiheellista tuoda kaupunkilaistem 

m e tietoisuuteen kokonaisuudessaan. 

Lehden kuvassa näkyvä 

lääkem ääräys on nykyisen käytetyn 

n im istön ja painom ittojen mukaisena 

seuraava. 

(A pteekkari H eikki Haavisto) 

Rec. Ferros. sulf. cr. 

Kai. jod. aa 3,75 

Extr. S tryclin 

C hinin, sulf. aa 1,25 

Natr. bicarb 3,75 

A loes 1,875 

Fell. T auri inspiss. 

Res. gnajac 

M. f. I. a. pii aequal. 

pond 0,36 

lonsp. Pulv. cort. cennamomi 

(m assa 27,125) 

TÄSTÄ lääkem ääräyksestä näkee, 

m itä parhaim m in, kuinka vähän 

loppujen lopuksi lääkkeiden 

vaikuttavat aineet ovat m uuttuneet. 

Huom io kiin tyy lähinnä kaikkien 

m eidän tuntem iim m e lääkeaineisiin 

kuten edelläolevasta lääkem ääräyksestä 

on havaittavissa: Rauta, jodi, 

strychiin i ja kiniini. 

TÄM Ä m yöhem m än a rkkiatrin eli 

kuten lääkem ääräyksessä lukee: 

H erra, Professori, T ohtori ja Ritari 

B onsdorffin resepti osoittaa, kuten 

aikaisem m in kirjo itin , m itenkä 

vain suhteellisesti kehitys on itseasiassa 

m ennyt eteenpäin pois 

lukien kulkutaudit. Suuri on vahinko, 

ettei tiettävästi ole käytössäm 

me "re s e p te jä " 1600-luvun lopulta. 

TÄRKEÄMPÄÄ kuin tuo Turun 

Apteekkim useon harvinaisuus ovat 

E. J. Bonsdorffin julkaisussa o le 

viin potilaskertom uksiin sisältyvät 

lääkem ääräykset. Toistam atta tu r 

haan asioita, niin edellä selostettu 

lääkem ääräys sisältää huom attavan 

osan siitä lääkkeiden avulla 

annetusta lisähoidosta, m itä annettiin 

K upittaan k y lp y la ito k s e s s a . 

Tärkeim piä poikkeuksia olivat lähinnä 

opium -tipat, sekä eräät rauhattom 

ien potilaiden hoitoon käytettävät 

lääkkeet. Julkaistujen sairaskertom 

uksien perusteella käytettiin 

opium -tippoja erittäin harkiten 

lähinnä m itä erilaisim piin liittyvien 

sairaustilojen, kuten ripulin hoitoon. 

R auhoittavista lääkkeistä voi 

m ainita voim akkaim pana gutta- 

M agendie. K aikkien m eidänkin 

tuntem am m e gnajocol-siira p p i oli 

yleistä. Tätä varsin voim akasta 

lääkettä käytettiin sairaskertom uksien 

mukaan varsin harvoin. 

KAIKISTA näiden tietojen perusteella 

saatujen näkem ysten mukaan 

erilaiset yskää e li "k rö h ä ä " 

poistavat lääkkeet olivat ehkä eniten 

etualalla kuten saam ani kuvan 

mukaan ainakin n. kolm annes kylpylaitoksen 

p otilaista sai lim aa irro 

tta va a yskänlääkettä; m eidän on 

m uistettava, että tuona aikakautena 

katarrit ja tietenkin tuberkuloosi 

olivat levinneim piä sairauksia. 

Pieni oma m ielenkiintonsa lienee 

seikalla, että näillä yskänlääkkeillä 

ja kylpylähoidoilla uskottiin voitavan 

hoitaa esim. keuhkotautia — 

tuberkuloosia. Lääkkeiden tarkem 

pi lu e ttelointi on varm aan turhaa. 

AIKAKAUDEN apteekkilaitoksesta 

viim e vuosisadan 1850-luvulla Turussa 

antaa oikean ja h avainnollisen 

kuvan, että sillo in n. 20 000 

asukasta käsittävässä kaupungissa 

o li jo edelläm ainitsem ani neljä apteekkia, 

joiden arkistoista on varmaan 

poim ittavissa erittäin arvokkaita 

tie to ja m eidänkin aikaam m e 

ajatellen. 

□ 

TYKS:n A-sairaalan 

laajennustyöt 

alkaneet 

T u ru n y lio p is to llis e n k e s 

k u s s a ira a la n v a n h a n p ä ä 

ra k e n n u k s e n 

ns. A -s a ira a la n 

la a je n n u s - ja s a n e e ra u s tö i 

d en p ää v a ih e e n u ra k k a s o p i 

m u s o n a lle k irjo ite ttu . A lo i 

tetu t työ t ke s tä v ä t k e v ä ä 

se e n 1978 ja ty ö llis tä v ä t la a 

jim m illa a n n o in 80 h e n k e ä . 

R a k e n n e tta v a n 

lis äs iiv en tila 

v u u d ek si tu le e n o in 24 000 

k u u tio m e triä . K o k o n a is k u s 

ta n n u k s e t k o je in e e n ja irta i 

m is to in e e n o vat n oin 4 0 m ilj. 

m a rkk aa . 

Nyt rakennettaviin tilo ih in s iirre 

tään A-sairaalan palveleva le ikkaus- 

ja röntgenosasto. Lisäksi 

tehostettu hoito ja sydänvalvonta, 

tila t sairauskertom us- ja röntgenarkisto 

lle sekä jo n kin verran henkilökunnan 

sosiaalisia tilo ja . V uod 

epaikkojen m äärä ei lisäänny nykyisestä 

1 071 paikasta, s illä to 

teutettava lisärakennustyö on v ä lttäm 

ätön välivaihe. T aloudellisten 

m ahdollisuuksien parantuessa a lo i 

tetaan TYKS:n II rakennusvaiheen 

työt, jo llo in hoito p a ikkoje n lu ku 

määrä lisääntyy p e rustam iskirjan 

edellyttäm ään 1 449 sairaansijaan. 

□

■ 

L a sten s u o jelu la u ta ku n n an 

ty ö s a ra lla on ku lu vanakin 

vuote n a ilm ennyt m onessa 

suhteessa varsin voim akasta 

k eh itystä, m utta m yös k eh ittä 

m isen ta rvetta. O sittain 

o vat o d o tu ks et to teu tu n ee t 

kin ja o sittain e ivät. S eu ra a - 

vassa on m ahdollisuus k e r 

to a vain e räis tä nykykuulu m i- 

sista. 

L A S T E N S U O J E L U V IR A S T O 

M U U T T A N U T 

LASTENSUOJELUVIRASTO, jo 

ka varsin pitkään joutui toim im aan 

epäkäytännöllisissä, ahtaissa ja 

useassa eri osoitteessa olleissa 

tiloissa, siirtyi kuluvan vuoden huhtikuussa 

Turun Työväen Säästöp 

ankilta vuokrattuihin ja lastensuojeluvirastoa 

varten kunnostettuihin 

tilo ih in Y liopistonkatu 29 c. 

Viraston käytössä on nykyisissä to i 

m itiloissa kolm essa kerroksessa 

yhteensä noin 1.645 m2. 

L A IN S Ä Ä D Ä N N Ö L L IS IÄ 

U U D IS T U K S IA 

KULUVANA vuotena on toteutettu 

ja myös vire illä eräitä lainsäädännöllisiä 

uudistuksia, jo tk a ovat 

lisänneet ja tulevat lisääm ään velv 

o tte ita ja työm äärää lastensuojelulautakunnan 

toim ialalla. Niistä 

m ainittakoon laki lapsen huoltoa 

tai tapaam isoikeutta koskevan tuom 

ion täytäntöönpanosta, isyyslaki, 

jo lla kum ottiin avio liito n ulkopuolella 

syntyneistä lapsista annettu 

laki sekä laki lapsen elatuksesta. 

V ire illä olevista suunnitelm ista 

m ainittakoon sosiaalihuoltolain valm 

istelu. 

KUNTALAISTEN palveluja todella 

myös käytännössä parantavat 

uudistukset ovat sinänsä periaatteessa 

kannatettavia. Kuitenkin 

tällaisen kireän talouden vallitessa 

tuntuu ehkä ris tiriita is e lta valtion 

taholta edelleen näköjään jatkuva 

kuntien m enoja kasvattava varsin 

voim akas uudistam iskiihkeys, kun 

valtiovalta toisaalta taas vaatii 

kuntia pohtim aan, m iten saada 

kuntien m enojen paisum ista ja rru 

tetuksi. U udistuksien toteuttam isessa 

tarvittavan h allinnollisen ja palvelutyövoim 

an sekä yleensä palveluedellytysten 

saam inen paikalliseen 

kuntaportaan talousarvioon 

tuntuu yhä vain vaikeam m alta paineen 

kasvaessa veroäyrin hintaa 

kohtaan. V oitaneen nykytilanteessa 

jo kysyä, m issä m äärin m onista 

sinänsä ehkä periaatteessa hyvistä 

uudistuksista koituu lopulta käytännössä 

hyötyä itse kuntalaisille 

yleensä ja m issä m äärin eri o ngelm 

issa elä ville erityisryh m ille ja 

y ksilö ille . 

L a sten suojelu jo h taja 

JA A K K O M IN K K IN E N : 

LASTENSU0JELULAUTAKUNNAN 

KUULUMISIA 

P Ä IV Ä H O IT O T IL A N N E 

TURKULAISIIN kohdistuvista 

keskeisistä palvelukysym yksistä 

voitaneen tässäkin yhteydessä kajota 

viim e vuosina aktiivista keskustelua 

herättäneeseen lasten 

päivähoitotilanteeseen. Turku on 

päivähoitopaikkoja lisääm ällä pyrkinyt 

kurom aan kiinni kasvavaa 

Jaak k o Minkkinen 

paikkatarvetta. Päivähoitosuunnitelm 

an edellyttäm iä p äiväkotipaikkoja 

(kaupungin ja yhteisöjen 

om istam ia) on Turussa 3.745, jo is 

ta kokopäiväpaikkoja 2.109 ja 

puolipäiväpaikkoja 1.636. K unnallisia 

perhepäivähoitajan toim ia on 

76, mutta niistä on saatu täytetyksi 

kahtena vuotena säännöllisesti 

jatkuneesta koulutuksesta 

ja koulutukseen osallistuneiden 

runsaasta lukum äärästä huolim atta 

tähän mennessä vain 55 tointa. 

Näillä on hoidossaan noin 100 lasta. 

SOSIAALIHALLITUKSEN vahvistaman 

päivähoitosuunnitelm an 

mukaan Turun kaupungilla saa olla 

kuluvan vuoden lopussa va ltio n 

osuuteen oikeuttavia kunnallisia 

tai niihin verrattavia yhteisöjen 

päiväkotipaikkoja 3.873 sekä kunnallisia 

perhepäivähoito paikkoja 

paikkaluvusta siten vielä hiem an 

200. Turussa ollaan hyväksytystä 

paikkaluvuista siten vielä hieman 

jäljessä, eli 128 päivähoitopaikkaa 

ja 100 perhepäivähoitopaikkaa. 

LASTENSUOJELULAUTAKUNNAN 

esittäm än ohjelm an mukaan tulisi 

vuoden 1977 aikana toteuttaa to i 

m inta kunto o n ainakin seuraavat 

päiväkotisuunnite lm a t. 

paikkaa 

1. S ofiankatu 7 90 

2. K e llo n soitta ja n katu — 

Kaarinankatu 155 

3. K oulukatu 10 92 

4. M a istra a tin p o lku 2 (Lauste) 90 

5. N iitu n n iska n tie 1 (Nättinum 

m i) 90 

6. K e lta sirku n p o lku (Pääskyvu 

o ri) 90 

7. S äkäkuja 2 (H ärkäm äki) 90 

8. K äm n e rin p o lku 5 (Lauste) 52 

9. P iip a rin p o lk u 18 (Runosm 

äki) 72 

10. K o u kkarin katu 3 (Varissuo) 

110 

Yht. 931 

OSA s u u n n ite llu ista paikoista, 

205 paikkaa, tu lis i heikkokuntoisten 

päivä ko tikä ytö stä poistettavien 

k iin te istö je n tila lle , joten tosiasiallinen 

lisäys olisi 731. Uusia perhep 

ä ivähoitajan to im ia on esitetty 

perustettavaksi vielä tänä vuotena 

26 sekä ensi vuotena 26. Esitetyt 

uudet p e rh epäivähoita ja n toimet 

(yhteensä 52) sekä vielä täyttämättä 

olevat to im e t (21) edellyttäisivät, 

jo s kunkin toim en haltija hoitaisi 

keskim äärin 2 lasta, noin 140— 150 

uutta perhepäivähoito paikkaa mikäli 

ka ikki su u n n ite llu t toim et saadaan 

täytetyiksi. 

UUSIEN päiväkoti- ja perhepäiväkotisuunnite 

lm ie n toteutuminen 

riip p u u kuite n kin rahoitus- ja 

to nttikysym ysten ratkaisum ahdollisuuksista 

sekä siitä, hyväksyykö 

so sia a lih a llitu s suunnitelm at. Päivähoidon 

kehittäm issuunnitelm ien 

se lvittäm inen pitem m älle ei tässä 

yhteydessä ole m ahdollista. Todettakoon, 

että kuluvana syksynä on 

laadittava uusi päivähoitosuunnitelm 

a vv. 1977— 1981. 

L A S T E N K O T IE N 

T A R V E 

K E H IT T Ä M IS E N 

PÄIVÄHOITO KYSYM YSTÄ kipeäm 

pi ja syvällisem pi, joskin 

s u ppea-alaisem pi, ongelm a on laste 

n su o je lu vira n o m a isille lastenkotikysym 

ys ja lastenkotijärjestelm äm - 

me n ykyaikaistam isen väistämätön 

tarve. L a stenkotim m e perustuvat 

vielä nykyään pääosiltaan klasilliselle 

ns. o rp o lapsim entaliteetille . 

Näin on tila n n e m yös Turussa. 

T ä llainen asenne on varmaankin 

o llu t ta rp e e llis ta vuosikym m eniä 

sitten, jo llo in nykyisinkin vielä vallitsevaa 

lastenko tijä rje ste lm ä ä luotiin 

ja jo llo in köyhyys ja orpous 

olivat pääasia llisim p ia välittöm iä 

syitä lasten joutum iseen lastenkoteihin. 

N YKYO LO ISSA köyhyydellä tai 

orpoudella ei ole sanottavaa välitöntä 

m erkitystä huostaanottoja ja 

myös la ste n ko tisijo itu ksia aiheuttavana 

ongelm ana. N iinpä esim. v. 

1975 huostassa o lle ista 460 lapsesta 

oli täys- tai p u o lio rp o ja vain 10, 

eli 2,15 %>. L a stensuojelulaki sitä 

paitsi kieltää huostaanoton pelkästään 

kodin varattom uuden perusteella. 

N ykyisin ovat h uostaanottojen 

perim m äisinä syinä useinkin 

ns. hyvinvointiyhteiskunnallem m e 

om inaiset kodeissa ja perheiden 

p iirissä vaikuttavat m itä m onitahoisim 

m at ris tiriid a t ja h ä iriö 

tilat, m itkä puolestaan aiheuttavat 

lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen 

la im in lyöntiä sekä m oninaista 

turvattom uutta, sopeutum attom 

uutta ja häiriintyneisyyttä. 

H uostaanotettujen hoito ja kasva- 

• E rity is la s te n k o ti, L a k k a tie 11. 

tus va a tiikin nykyisin jatkuvasti ja 

lisääntyvästi e rityispedagogisia ja 

-h o id o llisia palveluksia ja menetelm 

iä. 

KAUAN sitten vallin n e isiin o lo 

suhteisiin luotua, m utta vielä täysin 

m uuttuneissakin olosuhteissa 

edelleenkin pääosiltaan vallitsevaa 

lastenkotijärjestelm ääm m e ei 

jostain syystä ole saatu lastensuojeluviranom 

aisten yrityksistä huolim 

atta kehitetyksi m uuttuneita tarpeita 

vastaavaksi. Tältä osin pakostakin 

tulee verranneeksi kehityksen 

jälkeenjääneisyyttä esim. 

voim akkaaseen päivähoidon kehittäm 

istendenssiin jo p a lainsäädännön 

voim in. Johtuneeko lastenkotien 

kehittäm isen jälkeenjääneisyys 

siitä, että lastenkotilasten vanhem 

m at eivät pyri vaikuttam aan lastenkotien 

positiiviseen kehittäm iseen 

kuten päivähoitoikäisten lasten 

vanhem m at, ja lastenkotilapsethan 

eivät itse siihen kykene. K ehittäm 

istarpeessa ei to ki ole kysymys 

a ineellisesta tasosta vaan e rityishoidon 

ja -kasvatuksen tarpeesta 

sekä m uiden erityisongelm ien hoitam 

isesta. 

TURUN kaupungilla on nykyisin 

8 lastenkotia, joissa p aikkoja 233. 

Lastenkodeista yksi on pientenlasten 

vastaanottokoti, yksi psyykkisesti 

häiriintyneille tarkoitettu ja 

yksi isom pien lasten vastaanottokoti, 

joka aloittaa toim innan kuluvan 

vuoden syksyllä. Kyseisen vastaanottokodin 

tehtävänä olisi suunnitelm 

ien mukaan toim ia pääasiassa 

tutkim uspisteenä, jossa selvitetään 

lapsen tilanne sekä hoidon 

ja huollon tarve, laaditaan hoitoja 

kuntoutussuunnitelm a sekä seurataan 

suunnitelm an toteutum ista 

ja onnistuneisuutta. Tämä idea koki 

kuitenkin takaiskun, kun tu tkimusryhm 

ästä, johon tarvittaisiin 

psykiatri, psykologi ja sosiaalityöntekijä, 

karsittiin virkoja perustettaessa 

sosiaalityöntekijä pois. 

Lastensuojelulautakunta katsoo, että 

m ainittu vastaanottokodin tehokkaan 

toim innan paha haitta tulisi 

poistaa ja sosiaalityöntekijän 

virka perustaa. 

M uut lastenkodit ovat tavallisia 

klasillisia lastenkoteja. 

LASTENSUOJELULAUTAKUNTA 

on kiin n ittä n yt huolestuneena huom 

iota lastenkotien kehittäm isen hitauteen 

ja jääm iseen voim akkaasti 

kehittyvän päivähoitotoim innan 

"ja lk o ih in ". Lastensuojelulautakunnassa 

on työryhm ätoim intana selvitetty 

kyseistä ongelm aa ja to d e t 

tu tarvittavan m onia kiire isiä uudistuksia, 

jo tta huostaanotettujen 

lastenkotilasten hoito ja kasvatus 

olisi nykytarpeiden m ukaista ja 

jo tta pysyttäisiin vastaisuudessakin 

kehityksen mukana. Lähitulevaisuuden 

uudistam istarpeet sisältyvät 

seuraaviin tavo itte isiin : 

— lastenko tikiin te istö je n peruskorjaam 

inen tai tarvittaessa u udelleenrakentam 

inen, 

— lastenkotien p a ikkalukujen ja 

osastojen lapsilukujen ta rkista 

minen, 

T Y K S : n h o i t o 

h e n k i l ö k u n n a n 

la p s ille p ä i v ä k o t i 

■ T u ru n y lio p is to llis e n k e s 

k u s s a ira a la n h o ito h e n k ilö 

k u n n a n la p s ille ta rk o ite ttu 

p ä iv ä k o ti alo itta a to im in ta n s a 

en si v u o d e n alu s s a . 5 2 -p a ik - 

k a in e n p ä iv ä k o ti to im ii k a h 

d es sa v u o ro s sa p a lv e lle n 

näin m yös ilta v u o ro la is ia . 

T o im in ta la a je n n e ta a n y m 

p äriv u o ro k a u tis e k s i, 

m ik äli 

nyt a lo ite tta v a s ta to im in n a s ta 

s a a d a a n m y ö n teisiä k o k e 

m u ks ia . P ä iv äk o ti ra k e n n e 

ta a n T Y K S :n v ä littö m ä ä n 

lä h eis yy te en K u rjen k aivo n - 

k e n tä n v a rre lla s ija its e v a a n 

o m a k o tita lo o n . 

A lle kirjo ite tu n esisopim uksen m u 

kaan TYKS:n henkilökuntayhdistys 

vastaa päiväkodin käytännön to i 

minnasta. K odille on ta rkoitu s saada 

myös valtionapua. T urun kaupunki 

korvaa päiväkodin to im in 

nasta aiheutuvat nettotappiot. Päiväkodin 

hoito p a ikat on ta rkoite ttu 

sairaalan nykyisen henkilökunnan 

käyttöön, joten nillä ei varsinaisesti 

pyritä houkuttelem aan ketään sairaalaan 

töihin. T a rkoituksena on 

mm. saada ä id it synnytyslom an 

lälkeen palaam aan takaisin a nsiotyöhön. 

□ 

TURUN kaupunginvaltuu ston puheenjohtaja 

H eikki M unter ja kaupunginjohtaja 

Väinö J. Leino saivat 

kiito skirje e t E nglannin kuningattaren 

hovista. K uningatar E lisabet 

II:n sihteerin W illiam H elseltisen 

allekirjo itta m issa kirje issä kuningatar 

E lisabet ja prinssi P hilip 

lausuvat kiitoksensa saam astaan 

ystävällisestä vastaanotosta, päivällistilaisuudesta 

Turun linnassa 

ja saam istaan m u istolahjoista. Kuningatar 

Elisabet ja hänen p u o lisonsa 

prinssi P h ilip seurueineen 

vierailivat Turussa to rsta in a 27. 5. 

1976. 

— henkilö ku n ta tila n te e n uudelleen 

a rvioim inen siten, että lastenkodeissa 

on aina riittä västi pätevää 

h e nkilökuntaa, m ikä e d e l 

lyttää sitä paitsi palkkaustason 

huom attavaa korja a m ista k ilp a i 

lukykyiseksi ja työolo suhte id e n 

parantam ista. 

LASTENSUOJELU LAUTAKUNTA 

toivoo kaikkien asianom aisten p iirien 

aktiivista tukea lastenkotien 

kehittäm istä ko ske ville e s ity k s illeen, 

sillä onhan kysym ys huostaanotetuista 

lapsista, jo is ta T urun 

kaupungin lastensuoje lu la u ta kunta 

— ja siten v ä lillis e s ti T urun kaupunki 

— on holh o o ja n a ja huolta 

jana vastuussa. 

□

Iloisessa lastentalossa ovat 

sylivauvatkin laulutunnilla 

■ O n hyvä osata pestä astio ita. Jos joskus on v aik ka äidin 

so rm essa h aava, niin voi au tta a , sanoi R uistien lastentalo n 

p ien essä keittiössä p u u h annut 6-vuotias T e rh i. H än oli syv 

en tyn yt astio id e n p esem iseen yhdessä in n o k ka an a vu stajan , 

s am a n ikäisen O lli-P e kan kanssa. Lasten käytössä o leva p ien 

o is keittiö on osa värik kään ja p ä äp iirte iss ää n m ukavasti 

to im iva n lastentalo n koko n aisu u tta. P etreliu ksen a lu e e lla 

sija itseva R uistien lasten talo on u usim p ia T urun 36 la s te n 

talo n jo u kossa. R aken n u sarkkiteh ti Jarm o Leinon a rk k ite h tito 

im isto E h o jo ella suunnittelem a ja K ivikartio n ra kenta m a 

v ä rik äs ra kennusko konaisu u s valm istui kaksi vuotta sitten. 

S itä u u d e m p ia o vat vain P aitantien ja Jyrk kälän lastentalo t, 

jo tk a on otettu käyttö ön tänä syksynä, suorastaan näin ä p ä i 

v in ä . E ro n a entisiin on uusissa m m . se, että tila a on lasta kohti 

h u o m a tta v as ti e n em m ä n kuin ennen. 

• H ie k k a on k iv a a , kun s e on ku iva a, m u tta vars in kin syksyllä la sten talo - 

la is e M o iv o v a t, e ttä p ih a n p in ta o lisi h u o m attava sti k iin te äm p i. — V a lo k . Erkki 

— M e illä on kokopäivälapsia 20, 

seim ila p sia 30 

ja puolipäivälapsia 

25, k e rto i R uistien lastentalon johta 

ja A i l a L a g e r s t r ö m . Pyrk 

ijö itä on yleensä toinen mokoma. 

RUISTIEN lastentalo o li kaksi 

vuotta sitten eräänlainen uranuurtaja 

T urussa. Talossa, m issä kokonaisuus 

to im ii sam an johdon alaisena 

ja tila tk in 

ovat samassa tasossa, 

voi to te u tta a todellista ovet 

a uki ja kaikki yhdessä -periaatepa. 

— M e illä ovat kaikki lapset sam 

alla p ih a lla 

ja mm. laulutunteja 

pidetään yhdessä. S illo in laulavat 

sylivauvat yhdessä isom pien kanssa. 

T älla in e n yhteisyys on tärkeää 

jo senkin vuoksi, että lastentalossa 

on sam an perheen lapsia useilla 

osastoilla. N äin he tapaavat toisiaan 

m yös täällä, 

sanoi Aila Lag 

erström . 

HÄN totesi, 

m iten lastentalojen 

suunnittelussa ei aiem m in otettu 

riittä västi h u om ioon sen käyttäjien 

m ie lip ite itä . Nyt on parannuksia 

tu llu t ja sen huom aa jo vertaillessa 

R uistien talo a P aitantien uuteen 

lastentaloon. 

— M e illä ovat ikkunat useissa 

kohdin niin ylhäällä, ettei lapsi näe 

n iistä ulos. 

Keinu on pihalla vaarallisessa 

paikassa, m utta Paitantien 

p ih a lla se on suojattu. 

Meillä 

h e n kilö kunta on tosi työllistetty, 

kun lapset ovat ulkona. Varastotila 

a saisi olla enem m än, mehän 

olem m e s e lla isia ikuisia keräilijöitä. 

— M eillä eivät sähkökoskettim et 

o lle e t suoja ttu ja , pesukone oli 

liia n pieni ja p ih a on paksua hiekkaa, 

jo k a m erkitsee sitä, että vauvat 

ovat sisään tullessaan tosi 

h iekkaisia. Tässä m uutam ia esim 

erkkejä 

ehkä p ie n iltä tuntuvista, 

m utta to im innassa olennaisista 

epäkohdista, jo is ta osa ainakin 

uusissa 

la stentaloissa on korjattu. 

M onet asiat voisi vähin kustannuksin 

parantaa rakennusvaiheessa, 

sen jä lkeen ne tule vat kalliiksi 

m uuttaa, sanoi A ila Lagerström . 

RUISTIEN laste n ta lo on toki kokonaisuutena 

e rittä in viihtyisä, toim 

innallisesti jo u sta va ja kertakaik 

Ruistien lastentalon p ihalla on tunnelm aa. U lkona ollaan yhdessä vauvoista 

6 -vuotiaisiin asti. — Valok. Erkki Paakki. 

kiaan ilo in e n talo. 

S iellä on käytetty 

m iellyttäviä värejä, mm. läm 

m intä oranssia 

ja aurinkoista keltaista. 

Ja e rila ista rekvisiitta a on 

kertynyt m elkoisesti sinivalkoisista 

Suom en lip u ista uuteen akvaarioon 

ja verrattom iin 

p e ruukkeihin asti. 

LASTENTALO JEN henkeä kuvannee 

sekin, etteivät kaikki siellä 

työskentelevät o le suinkaan lastentarhanopettajia, 

vaan m ukana on 

useita laste n h o ita jia ja mm. so- 

s iaalikasvattajia. E sim erkiksi Ruistien 

talossa lastentarhanopettajia 

on vain 

kaksi, vaikka h e nkilökunnan 

m äärä kaikkiaan 

on 16 va kinaista 

ja kaksi harjo itte lija a . 

JA toim intaa riittää. Terhi ja Ol- 

li-P ekkakin saivat astiansa pestyiksi. 

Se o li tärkeää eikä lainkaan 

vastenm ielistä puuhaa. Vaikka — 

kuten T erhi totesi — on maalaaminen 

sentään ehkä kaikkein 

hauskinta ja O lli-Pekan m ielestä 

piirtäm inen ja askartelu. Mari, 6- 

vuotias hänkin ja siis viim eistä 

vuottaan 

lastentalossa ennen kouluikää, 

kertoi laulam isen olevan 

sittenkin parasta päiväohjelm aa. 

Ja voi, että P irjolla ja T anjalla oli 

hauskaa, kun M iisa pani päähänsä 

sen kaikkein 

peruukin! 

kom eim m an vaalean 

□ 

RITVA KANKAMO 

Kingelinin 

huvim ajan 

alta löytyi 

holvikellari 

A n in k a is te n k a tu 8:n to n 

tilla sija in n u t K in g e lin in h u 

v im aja s iirre ttiin T u rk u -s e u - 

ran to im e s ta P o rth a n in k a d u lle 

s ille v a ra tu lle to n tille . T u rk u - 

seu ra h a n k k i v a ra t h u v im a 

jan s iirto o n ja k u n n o s ta m i 

seen . 

A ninkaistenkadun to n tilla su o ritettujen 

rakennustöiden yhteydessä 

huvim ajan alta on löytynyt 1700- 

luvulla rakennettu tynnyriholvattu 

kellari, joka on yli 6 m etriä pitkä, 

runsaat 5 m etriä leveä ja pari m etriä 

korkea. K auniisti m uuratun kellarin 

lattia on kupera. Sen yhdessä 

nurkassa on puinen kaivo ja siitä 

kouru kellarista ulos. K ella ri on 

kuulunut 1700-luvulla to n tille rakennettuun 

taloon. Rakennusten tu h o u 

tuessa Turun palossa 1827 kellari 

on m uurattu umpeen. Kun paikalle 

rakennettiin 1830-luvulla päärakennus 

ja huvim aja, jä i kellari m ajan 

alle. 

K ellarin kohtalosta käydään neuvotteluja, 

sillä sen säilyttäm inen 

m uinaism uistona a iheuttaisi huom 

attavia kustannuksia. 

□ 

TURKULAISET 

liitty kää jäseneksi T u rk u - 

s euraan 

Jäs en m a k su 15:— 

S en v as tik ke ek s i s a a tte 

o m an a ik a k a u s le h te m m e 

SUOMEN TURKU - 

ÅBO, VÅR STAD 

Ilm estyy neljästi v u o d essa 

ÅBOBOR 

a n slu t e r till Å b o -s a m fu n d e t 

M e d le m s a v g ift 15:— 

F ö r a vg iften få r Ni v å r 

e g en tid s krift 

SUOMEN TURKU - 

ÅBO, V ÅR STAD 

som k o m m e r fy ra g å n g e r 

om å ret

P rofessori 

T O IV O T. R IN N E : 

C. G. SEUERLING — 

verraton näyttelijä 

ja teatterinjohtaja 

K IERTÄVÄT näyttelijäseurueat 

tyydyttivät turkulaisten teatterinälkää 

koko 1700-luvun ajan. Toisinaan 

o li jo p a vuosienkin väli- 

aikoja, m utta teatteriseurueen ilm 

estyttyä turkulaiseen katukuvaan 

vastaanotto o li sitäkin innostuneem 

pi. Erityisen innostuneita o ltiin Turussa 

v. 1767, jo llo in Carl G ottfried 

S euerlingin seurue a lo itti vierailunsa. 

SEUERLING o li 1700-luvun vä rikkäin 

näyttelijähahm o Turussa. Hän 

o li syntynyt Dresdenissä v. 1727. 

T iettävästi hän ei m illoinkaan täyd 

ellisesti oppin u t ruotsinkieltä, 

m utta täm ä vähäinen kauneusvirhe 

tavallaan vain lisäsi hänen kansanom 

aista viehätysvoim aansa ja tästä 

tavallaan a iheutui hänen ym pärilleen 

syntynyt valtava kaskujen 

määrä. 

SEUERLING tu li Ruotsiin 1740- 

luvulla. Nuoren välskärinoppilaan 

eläm ässä tapahtui m elkoinen käänne, 

kun S euerling v. 1760 m uutti 

G öteborgiin. Hän sai näyttelijätoverikseen 

kuuluisan P etter Lindahlin 

Ja puolisokseen täm än lahjakkaan 

tyttä re n M argarethan. 

TURKU ja S euerling kohtasivat 

ensi kerran v. 1767. M aistraatti 

luovu tti e siintym ispaikaksi Uudellato 

rilla sijaisevan varastosuojan. Tal- 

vim a rkkin o id e n aikana annetut näytä 

n n ö t jo h tiv a t m enestykseen, josta 

jatkuvana uhkana o li vuoden 1759 

asetus, jo k a ra jo itti yliopistokaupungissa 

tapahtuvaa näyttelem istä. 

S euerlingin suurpiirteisyys auttoi 

häntä luovim aan byrokratian sokkeloissa 

ja kun kaiken lisäksi Kusta 

a III kuninkaaksi tultuaan edusti 

vapaam ielisyyttä, niin S euerlingin 

seurue asettui T urkuun m elko tu r 

v a llis in m ielin. Tätä todistaa jo 

sekin, että heid ä t m e rkittiin kirkonk 

irjo ih in . Täten näytte lijö istä onkin 

saatavissa tava llista enem m än tie 

to ja . Ne o soittavat, että seurue oli 

v e rra tta in n u o ria väkeä. Useat 

n ä y tte lijä t o liv a t Suom een saapues- 

P ro fesso ri T o ivo T . 

R in teen 

k irjo itu ss arjan aik a is e m m a t a r 

tik k e lit on ju lk a is tu le h te m m e 

n u m ero issa 1 /19 75 " T u rk u la in e n 

te a tte rie lä m ä on ko itu n u t ko ko 

m a an h en k ise n ed istyk se n hyv 

ä k s i” , 1/19 76 " S u u ri te a tte ri- 

kriisi läh es ty y" ja 2/1 9 7 6 " P e tte r 

S ten b o rg in te a tte ris e u ru e (1761— 

1764) — T u rk u la is te n ilo n a ih e, 

kauhistu s b y ro k ra tia lle ". 

saan yleensä alle 20-vuotiaita. M o 

nen näyttelijäkutsum us o li siis 

vasta alullaan. A rkisen eläm än harm 

eiltakaan ei säästytty. Seuerlingin 

lanko Petter U lrik Lindahl o li lahjakas 

näyttelijä, m utta vaikea sairaus 

vei hänet manan m ajoille jo 

ensim m äisen Turku-m atkan aikana. 

Saman matkan aikana eräälle ruot- 

salaisnäyttelijättärelle syntyi avioton 

poika ja äidin o li jäätävä Turkuun 

muun seurueen palatessa. Vähäisen 

työkatkon aiheutti perheen lisäys 

myös itse Seuerlingin perheessä. 

T ällaiset tapaukset luonnollisesti 

vaikeuttivat vähälukuisen kiertueen 

täysipainoista työtä. 

EDELLÄOLEVAAN liittyneekin 

muuan teatterinjohtaja Seuerlingista 

kiertävä kertom us. Kun v. 1780 ei 

o llut käytettävissä N illan osan esittäjää, 

niin kekseliäs S euerling sa- 

hautti laudasta akan kasvoja esittävän 

kuvion sekä kädenm uotoisen 

kappaleen, josta kulki nyöri 

S euerlingin käteen. N ykäisem ällä 

saatiin piiska vingahtelem aan Seue 

rlingin selässä. S euerling siis vuoroin 

puhui ja elehti Jeppenä ja 

vä lillä taas äännähteli N illan osaa. 

SEUERLINGIN o h jelm isto vastasi 

m elkoisia vaatim uksia. Tähän seikkaan 

perustui hänen m enestyk- 

sensä ja saavuttam ansa suosio. 

Seuerlingia kannusti P etter Lindahlin 

perinteet, jo tka puolestaan 

juontautuivat Ruotsin kuninkaallisen 

teatterin arvokkaaseen m enneisyy 

teen, jo k a näin o lle n pääsi kuvastum 

aan m yös turkulaiseen kulttu 

u ria n tiin . 

S E U ERLIN G IN ohjelm istossa Ludvig 

H o lb e rg illa (1684— 1754), tanskalaisen 

h u vinäytelm än luoja lla oli 

hallitseva asem a. Jo v. 1776 Shakespearen 

Rom eo ja Julia herätteli 

tu rkula iste n te a tte ritu n te ita . Rouva 

S euerling o li näihin aikoihin 30- 

vuotias ja selviytyi aikalaistensa 

vara uksettom an todistuksen mukaan 

suorastaan loistavasti Julian osastaan. 

S euerlin g in vanhin tytä r Carolina 

F re d rika esiin tyi vanhempiensa 

m ukana jo lapsuudestaan lähtien. 

Hän h e rä tti sievällä käytöksellään 

ja ilm e is illä näytte lijä n lahjoillaan 

huom iota ka ikkia lla , m issä hän liikkui 

ja näytteli isänsä mukana. Carolinan 

o sista lienee hänen jo 10- 

vuotiaana e sittäm änsä Iphigenia 

k u u lu n u t hänen parhaim piinsa. 

Tässä yhteydessä on syytä muistaa, 

että tu o a n tiik in tarustoon liittyvä 

aihe, jo ta m onet m a ailm ankirjallisuuden 

m e sta rit ovat käsitelleet, 

ei suinkaan o le kuulunut kaikkein 

h e lp o im p iin esitettäviin. 

R A N SKALAISET m estarit Racine 

(1639— 1699) ja V o lta ire (1694— 

1778) edustivat S euerlingin valitsem 

an o h je lm is to n parhaim m istoa 

ja osoitta vat sam alla hänen valistu 

n u tta m akuaan. Mittakaavaan 

p iti k u ite n kin m ahtua p aljon muutakin 

ja niin p ä m arkkinaväkeä ja 

nuorisoa h a u skuute ttiin "M aailman 

lu o m is e lla ", jossa Seuerling 

e siintyi Isä Jum alana. Teatteri- 

kirja llisu u d e ssa o nkin valtava määrä 

kaskuja nim enom aan tästä osasuorituksesta. 

E d e llisen tapainen 

näytelm ä o li "K u o le v a isä ja kumm 

allisten näkyjen käännyttäm ä poik 

a ", jo ka vetosi liikuttavuudessaan 

katsojien syviin tunte isiin . Näytelm 

än te k ijä ä ei tunneta, m utta kun 

tiedäm m e, että s iitä käytettiin myös 

nim eä "S a ira svuote e lla lepäävän 

isän kaikkea hyvää tarko itta va t ke- 

h oitukset p o jille e n " niin saatamme 

vaivatta arvata näytelm än saavuttaman 

m enestyksen la a jo je n kansankerrosten 

piirissä. 

SAAVUTTAM ASTAAN 

m enestyksestä 

huolim a tta m yös Seuerlingin 

te a tte rito im in n a n tie lle kasaantui 

m onenlaisia va ike u ksia . Kun tie 

däm m e, että teatte riseuru e id e n taloudellin 

e n kestokyky usein oli 

hiuskarvan varassa ja toisinaan 

vielä kin huonom pi, niin on ymmärrettävää, 

että m yös S euerling pyrki 

välttäm ään kaikkea tarpeetonta 

m aksam ista. T urkuun o li v. 1757 

perustettu S uom en ensim m äinen 

lääninsairaala. Sen ta lo u s perustui 

lahjo itu ksiin ja vapaaehtoisiin avustuksiin. 

V ähitellen va kiin tu i tapa, 

että kiertävien teatte riseuru e id e n oli 

luovutettava yhden näytännön lyhentäm 

ättöm ät tu lo t sairaalan kassaan. 

SEUERLINGIA m enettely ei suinkaan 

ilahduttanut. Hän joutu ikin 

asettum aan vastarintaan ja väitti, 

että kehruuhuoneelle lahjoitettu 

6 ta a la ria pitä isi riittä ä eräänlaisena 

sosiaalisen m ielen ilm auksena. 

Turun m aistraatti ryhtyi nyt ahdistelem 

aan S e uerlingia, joka hädissään 

suostui varo je n sa ja m ahdollisuuksiensa 

m ukaan suorittam aan 

sairaalalle "jo n k u n p lo o tu n ". 

TÄM ÄNTAPAISISTA syistä Seuerlin 

g in ja viranom aisten v ä lille syntyi 

kireyttä ja jä n n ittyn yt ilm a p iiri. Ne 

puhkesivat entistään voim akkaam 

pina v. 1789, jo llo in S euerling jä l 

leen tu li T urkuun ilahduttam aan 

turku la isia ja in n o kkaita kannattajiaan. 

S euerling sai määräyksen 

suorittaa ju lk is iin ta rko itu ksiin ko l 

m anneksen niistä tu lo ista , jo ita hänellä 

o li o llu t yhdeksästä m aistraatin 

sallim asta näytelm äesityksestä. 

S euerling p iti kohtelua kiistanalaisena. 

K IISTELY s iirty i Tukholm aan 

maan hallitu kse n hoidettavaksi. Välipäätöksessä 

to d e ttiin , että "k u n in 

kaallinen m ajesteetti ei arm ossa 

o llu t sa llin u t näytelm ien esittäm istä 

U psalassa, koska siitä o li koitunut 

o piske le va lle n u o risolle vahinkoa ja 

m e n o ja " T urun akatem ian kansleri 

ei asettunut näin jy rk ä lle kannalle 

koska "T u ru ssa o le skeli p aljon upseereita 

ja m uuta väkeä” . Kaikesta 

huolim atta näytelm ien esittäm inen 

Turussa k ie lle ttiin . S euerling lähti 

m uualle. H änelle koitu i tästä ta lo u 

d e llista etua, s illä sam alla taksoi- 

tusasia raukesi. 

SEUERLINGIN 

m enestyksellinen 

ja korkeatasoinen to im in ta Turussa 

päättyi v. 1792. T ä llö in hänen teatterinsa 

to im i Uudenm aan tullissa 

sijaitsevassa tupakkaladossa. 

Näytä 

n tö jä o li tavallisesti kaksi viikossa, 

m aanantaisin ja torstaisin. 

TURUN teatte rih isto ria a n ero tta 

m attom asti kuuluva S euerling kuoli 

Ö rebrossa 1795. Hänen to im e lia i 

suutensa ja säästäväisyytensä ansiosta 

vara llisu u s o li vuosien kuluessa 

kasvanut. S euerling om isti 

m.m. m aatilan. Lähes uskom attom 

alta tuntuva tosiasia, Örebron 

kirko n kirja a n on m erkitty: "H än 

y llä p iti seurueessa hyvää järjestystä, 

Lisää Turun musiikkielämästä 

1920-Iuvulla 

Unto Aarnio 

FIL.MAIST. Tapio Sorm usen monipuolisesta 

esitelm ästä (Suomen 

Turku 1/1976), joka m inulta jäi 

kuulem atta, puuttui eräitä kohokohtia 

1920-luvun m usiikkieläm ästä, 

jo tka ansaitsevat m aininnan varsinkin 

näin 50-vuotism uistojen 

kynnyksellä. T arkoitan suuria kantaattiesityksiä 

vuosina 1927 ja 1929. 

ENSIMMÄISENÄ on m ielessäni 

Järnefeltin kantaatti "Isänm aan 

kasvot" V. A. Koskenniem en, Turun 

Y liopiston silloisen rehtorin, 

sanoihin, joka oli sävelletty y liopiston 

vihkiäisjuhliin. — Suuren 

kantaattikuoron naiset (65) olivat 

Turun eri kuoroista, mm. ylio p p i 

laskunnan kuorosta, ja m iehet (56) 

Laulun Ystävistä. Kuoron h a rjo i 

tukset alkoivat vuoden vaihteessa 

Ilm ari K alkkisen johdolla, ja Arm as 

Järnefelt saapui itse hyvissä ajoin 

esitystä viim eistelem ään. O rkesterina 

oli Helsingin kaupunginorkesteri 

sekä laulusolisteina Lahja Linko 

ja Oiva Soini. 

V IHKIÄISJUHLA o li toukokuun 

12 pnä 1927 Turun Tuom iokirkossa. 

— Juhlajulkaisussa (1928) k e rro 

taan, että "A rm as Järnefelt — jo h 

ti tämän lauluosiltaan m elodiarikkaan 

ja soitinnukseltaan m aalailevan 

sävelteoksen esitystä arvokkaalla 

ja vaikuttavalla tavalla. Valtavan 

kauniina kaikui täm ä kantaatti kansallispyhäkköm 

m e suippokaarien aloli 

itse säännöllinen ja uskonto o h 

jasi hänen toim iaan.” 

SEUERLINGIN p erinteitä y llä p iti 

näkyvällä tavalla hänen tyttärensä, 

M argaretha Seuerling. Hänen m erk 

illisiin vaiheisiinsa saam m e tu tu s 

tua seuraavassa esityksessä. □ 

l a — — ."—Seuraavana päivänä 

o li uusintaesitys päiväkonsertissa 

P alokunnantalossa Järnefeltin jo h 

dolla, jossa lisäksi H elsingin kaupunginorkesteri 

esitti suom alaista 

o rkesterim usiikkia R. K ajanuksen 

johdolla. 

ARMAS Järnefelt v a llo itti m eidät 

laulajat hurm aavalla m aailm anmiehen 

olem uksellaan ja korkealuokkaisella 

johtajataidollaan. 

SUURI M usiikkikirja sanoo Järnefeltin 

"valm istaneen tällä kantaatillaan 

itselleen katoam attom an 

sijan kansansa säveltaiteen a ikakirjo 

issa.” — Väinö Pesola sanoo 

Järnefeltistä Suom en Säveltäjissä: 

” — — pohjoism ainen lyyrikko, 

jonka sävellysten p e rusom inaisuuksiin 

kuuluvat sopusuhtaisesti 

punnitut m uotom itat, ehyessä tyylissä 

pysyvät tunnekorostukset, terävästä 

älynkäyttelystä todistava 

terve rytm ikkyys, aina hienoon 

laulavuuteen pukeutuva, sillo in 

tällöin kotoisesti puheleva m elodisuus 

ja erinom aisen läpikuultava 

m utta silti om alaatuisesti värikäs 

orkesteriasu.” 

ERÄÄSSÄ yhteydessä Jä rn e fe lt 

itse on m aininnut pitävänsä pääteoksenaan 

ju u ri "Isänm aan kasv 

oja” . 

TÄMÄ kantaatti esite ttiin sitten 

yle isillä lauluja s o itto ju h lilla Helsingissä 

1931, myös A rm as Järnefe 

ltin johdolla. — M in u lla ei ole 

tietoa, onko sitä Turussa esitetty 

v. 1927 jälkeen. 

TOINEN v. 1927 esitetty kantaatti 

o li Leevi M adetojan V. A. Koskenniem 

en sanoihin säveltäm ä 

p rom otiokantaatti "P laneettain 

la u lu ". Esitys tapahtui T urun Y liopiston 

ensim m äisissä m aisteriprom 

otioissa Turun Akatem ian 

juhlasalissa myös 12. 5. 1927 ennen 

Y liopiston vihkiäisjuhlaa. K uorona 

o li suuresta kuorosta lohkaistu 

valiokuoro ja pienennetty 

orkesteri sekä so listin a A lm a Kuula 

säveltäjän toim iessa johta ja n a . 

SÄVELLYS ja esitys jä iv ä t jo n 

kin verran vihkiäiskantaatin varjoon, 

varsinkin kun M a d e to ja lla o li 

vain pari h a rjo itu stila isuutta v iim 

eistelyyn. Kuorokaan ei o llu t niin 

perusteellisesti h a rjo ite llu t kuin 

suuri kuoro. Esitys suju i k u ite n kin 

m oitteettom asti. 

KOLMAS näistä suurista kantaateista 

o li Selim P alm grenin T u 

run kaupungin 700-vuotisjuhlakantaatti 

"T u ru n L ilja ” V. A. K oskenniem 

en sanoihin, jo ka e site ttiin T u 

run T u om iokirkossa heinäkuun 3 

pnä 1929. 

KANTAATTIKUORON m uodostivat 

suurin p iirte in sam at laulajat 

kuin v. 1927 Isänm aan kasvoissa, 

ja kuoron h a rjo itti nytkin Ilm ari 

K alkkinen. — K uoro o li sijo ite ttu 

pääsisäänkäytävästä katsoen oi-

Turun M usiikkijuhlat — 

Turku Music Festival 1976 

■ K irjo ittaessan i pari vuotta sitten näillä palstoilla silloisista 

ju uri p äättyneistä m usiikkijuhlista jouduin toteam aan, että 

m issään m uualla tuskin järjestetään täm än luokan tilaisuuksia 

niin väh äisellä työvoimalla kuin Turussa. Kovin suuria 

paran n u ksia ei tässä suhteessa ole vieläkään tapahtunut. 

Järjestely jen tak an a on edelleen, kuten asiaan kuuluukin, 

kaupungin m usiikkilautakunta. Sen vika tuskin on, ettei v arsin 

aisiin käytännön tehtäviin vieläkään ole kyetty k iin n ittäm 

ään vak in aisia toim ihenkilöitä tai edes yhtä vakinaista toim 

ihenkilöä. Kun kaiken lisäksi kaupunginorkesterin in ten 

dentti, m usiikkijuhlien monivuotinen toim innanjoh taja, siirtyi 

ru n sasta kuukautta ennen täm änvuotisten juhlien alkua 

uuteen teh tävään sä, kasvoi paine jäljelle jääneitten kohdalla 

melkoiseksi, olkoonkin että intendentti K uosa itse juhlien a i 

k ana hoitikin om an osuutensa järjestelyistä. Tosiasiaksi jä ä 

kuitenkin, että toimivien henkilöitten osalta on m usiikkijuhlien 

organ isaatio v ak in aistettava: vain tällä tavoin voidaan 

m usiikkijuhlatoim in taa ja tk a a tähänastisella tai kenties vieläkin 

edustavam m alla tasolla. 

VUODEN 1976 m usiikkijuhlien 

osalta jäi m ieleeni kaksi asiaa, 

jo itte n m erkitys ju h lie n tulevaisuudelle 

nähtävästi yhä kasvaa. Ensim 

m äinen oli täysin uuden konserttisarjan, 

n.s. yökonserttien mukaantulo, 

toinen "S o tila a n tarina". 

Y leisöm enestyksen kannalta oli 

yökonserttisarja lähes täysosuma, 

e ikä se o h jelm atarjonnaltaan liioin 

jäänyt m uista jälkeen. Festivaalien 

kealla perällä olevaan kuoriin 

("R is tik u o ri") ja orkesteri sen 

eteen käytävälle sekä solisti pylvään 

eteen. — K enra a lih a rjo itu k 

sessa sattui tapaus, jo sta Palm gren 

kirjassaan "M in u sta tu li m uusikko" 

kertoo: 

"M a ik k i Järnefelt-P alm gren jo u 

tui heittäm ään hyvästit eläm älle 

ja ta ite e lle järkyttävissä o losuhteissa. 

Se tapahtui Turun kaupungin 

700-vuotisjuhlien aikaan. O lin voim 

akkaan innoituksen vallassa säveltänyt 

juhlakantaatin, "Turun 

L ilja n ” , V. A. K oskenniem en yhtä 

tunnelm atäyteiseen kuin komeaan 

runoon. E sityspäivän aattona pid e t 

tiin tu o m io kirkossa kenra a lih a rjo i 

tus. K eskellä sooloa, "S outaja A u 

ra jo e lla ", M aikki alkoi horjua ja 

kaatui aivohalvauksen kohtaam ana. 

— Ylväs päätös harvinaisen rik 

kaalle ta ite iIijauralle. — ” 

M AIK K I luhistu i pylvään ju u re lle 

m eidän laula jie n silm ien edessä 

eikä enää tu llu t taju ih in sa vaan 

kuoli kahden päivän kuluttua. — 

S oolon laulo i hänen tilallaan m uistaakseni 

Inkeri Rantasalo. 

kenties keskeisin piirre 70-luvulla, 

tarjonnan laajentam inen joka 

suuntaan esittävän m usiikin sektoreilla, 

tuntui myös yökonserttien 

m usiikillisessa annissa. Enzio 

F orsblom in urkuilta, D iego B lanco 

kitaroineen, jazzia K årenilla ja 

A nnariitta M inkkisen ansiokkaat, 

osaltaan kaivattua lisäväriä tuoneet 

laulut Sopukassa, siinä musiikkia 

jo varsin laajoissa puitteis- 

MYÖS tämän kantaatin esitys oli 

m eille laulajille suuri elämys. 

SUURI M u siikkikirja kertoo: 

"O m an lukunsa Palm grenin kuorotuotannossa 

m uodostavat hänen 

kantaattinsa, joista kauneim m at 

ovat Turun Lilja (1929) ja Arm onlaakson 

laulu (1943)." 

NAANTALILAISET ovat esittäneet 

A rm onlaakson laulua, jonka 

Palm gren sanoo säveltäneensä 

ylistyslauluksi N aantalille, useita 

k a to ja , myös Turussa turkulaisin 

lisävoim in, Naantalissa viim eksi 

v. 1974, ja esitettiin taas tänä kesänä. 

NYT olisi turkulaistenkin syytä 

esittää ainakin Järnefeltin Isänmaan 

kasvot vuonna 1977, jo llo in 

on kulunut 50 vuotta ensiesityksestä 

sekä Palm grenin Turun Lilja 

vuonna 1979 kaupungin 750-vuotisju 

h lie n yhteydessä. Siihen on turkulaisilla 

sekä kuorojen että o r 

kesterin puolesta hyvät m ahdollisuudet. 

Ja sen nämä hienot sävelteokset 

myös ansaitsisivat. □ 

UNTO AARNIO 

sa ja vih je itä tu le v ille vuosille. 

N äytti siltä, että m usiikista kiinnostuneet 

ja ksoivat to d e lla kin uhrata 

päivänsä konsertista konserttiin 

kulkem iseen ja n a u ttia saamastaan, 

eräät kuulem ani keskustelunpätkät 

ainakin v iitta sivat siihen suuntaan. 

IGOR S tra vin skin Sotilaan tarina 

o .i om alta kohdaltani eräs vuoden 

1976 ju h lie n kohokohdista, sekä 

idealtaan että toteutukseltaan 

täysosum a. T urun nykyisiä mahdollisuuksia 

taiteen tekem isen eräillä 

se k to re illa oli o nnistuneesti käytetty 

hyväksi ja saatu aikaan lopputulos. 

jo lle to ivoisi laajem paakin 

u lottuvuutta, m istä tätä kirjoittaessani 

tiettävästi m uuten neuvotellaankin. 

T unnettua on, että Turussa 

tehdään nykyään maan huippuluokan 

te a tte ria O hjaajana Ralf 

Långbacka, n ä ytte lijö in ä Juha Muje, 

H e ikki K innunen ja Ulf Törnroth, 

lavastajana G unnar Clement, 

avustavana voim ana tanssiteatteri 

R aatikko, jo nim et sanovat aika 

paljon. P ertti Pekkasen valm entamat 

ja esityksissä johtam at kaup 

u n g in o rkeste rin m uusikot, K aikkiaan 

seitsem än, tekivät vähintään 

yhtä ko rke a ta so ista työtä. Stravinskin 

m u siikki oli tekijälleen tyyp 

illistä, am m attita ito ista , joskus 

e rittä in in s p iro itu n u tta , joskus jokseenkin 

yhdentekevän tuntuista, 

m utta s illo in k in soivaa: seitsemän 

soitta ja n m ahdollisuuksia ei tietenkään 

pidä ve rra ta suurorkesterin 

värikkyyteen, jo ta Stravinski tuon 

ajan teoksissaan m uuten menestyksellä 

käyttää. T urun esityksessä, 

o li se sitten ensim m äinen täydellinen 

S uom essa tai ei, o li menestyksen 

m aku alusta lähtien. Itse 

juoni, venälä isiin kansansatuihin 

perustuva, ei tietenkään ole ainutkertainen, 

onhan aihetta ihmisen 

ja paholaisen sopim uksesta käsitelty 

jo niin m onesti kautta vuosisatojen, 

m utta toteutuu tässä Sotilaan 

ta rin a n versiossa kerrassaan 

nautittavasti. K om ediastahan siinä 

oli kyse, m utta perusvire oli silti 

vakava "e lä m ä n peruskysym yksillä 

tasapainoilevaa ko m iik k a a " kuten 

R alf L ångbacka esittelyssään toteaa. 

M enestyksestä todistiva t myös 

neljän e sityskerran täydet katsom 

ot. 

SO TILAAN ta rin a o li onnistunut 

valinta, jo k a v iito itta a nähdäkseni 

m yös tien, m itä jatkossa on syytä 

e rittä in vakavasti harkita. Huolim 

atta Don G iovannin takavuosina 

saam asta m enestyksestä on Turun 

turha lähteä laajentam aan m usiik 

illis ta ta rjo n ta a n sa n.s. suuren 

o opperan s e k to rilla ja näin tavallaan 

kilp a ile m a a n Savonlinnan 

kanssa, varsinkin kun m yös H elsingin 

ju h la v iik o t laajentuvat tähän 

suuntaan S uom enlinnaan suunnite 

lluin oopperaesityksin, nekin korkeim 

m an luokan a m m atillisin toteutuksin. 

Aivan eri asia on p;enoism 

uotoinen m usiikkiteatteri, 

teokset jo tk a m uuten kovin harvoin 

ovat esillä ansaiten s ilti kaikkea 

huom iota. Valinnan varaa kyllä on 

ja am m attita ito a kin löytyy. Turussa 

en asiansa taitavia o o p p eraohjaa jia 

— viim eisenä näyttönä Långbackan 

kohdalla ju u ri nähty S otilaan 

ta rin a — ja hyviä näytte lijö itä : 

la ulajien kohdalla asia valitettavasti 

on jokse e n kin tasan päinvastoin. 

K ohtuullisen tason harrastelijoita 

kyllä näyttää olevan, m utta ta rv ittavaa, 

m u siikkiju h lie n vaatim ukset 

tällaisessa yhteydessä täyttävää 

osaam ista ei ainakaan tällä hetkellä 

löydy. P ulm at lienevät kuitenkin 

ratkaistavissa, ja m usiikillisen to 

teutuksen suhteen ollaan hyvässä 

tilanteessa: P ertti Pekkaseen voi 

aina luottaa. 

Ilpo Tolvas 

M U SIIKKIJU H LIEN m atineasarjan 

ohjelm a ta rjo n ta keskittyi pääosin 

kam arim usiikkiin, kuten jo m onina 

a ikaisem pinakin vuosina. Kaupungin 

ta rjo a m a t esityspaikat — joista 

tänä vuonna olivat käytössä Sibelius-m 

useo, A katem iantalo ja Turun 

linna — soveltuvatkin erinom aisesti 

ju u ri kam arim usiikille. Myös 

N aantalin kirkossa kuultu vanhan 

m usiikin konsertti, jossa esiintyi 

m iellyttävän vaikutuksen tehnyt 

D rottningholm s B arockensem ble, 

sopi hyvin kokonaiskuvaan. Omassa 

lajissaan tuntui verraten onnistuneelta 

englantila ise n C am bridge 

U niversity C ham ber C hoirin (johtajana 

R ichard M arlow ) m atinea 

vaativine tehtävineen, jo is ta mieleenjäävin 

o li E rik Bergm anin Lapponia-sarjan 

virtuoosinen toteutus. 

SIBELIUS-M USEO N neljästä matineasta 

olivat kaksi ensim m äistä 

parhaat, taso laski jo n kin verran 

kahdessa seuraavassa. R aim o Sario 

la (sello) ja Eero Heinonen 

(piano) e sittivät täysipainoisen ohje 

lm a kokonaisuuden B occherinia, 

Beethovenia ja Tshaikovskia. 

Kum pikin kuuluu soittim ensa kärkipään 

taita jiin oman ikäpolvensa 

keskuudessa ja ohjelm a vietiin läpi 

ilahduttavan tasapainoisesti. A i 

mée van de W iele, ranskalainen 

huippucem balisti, ei o llu t ensim 

m äisiä kertaa Turussa edes mus 

iikkiju h lie n puitteissa. Vuonna 

1967 hän esiintyi Kankaisten kartanon 

m iljöökonsertissa tehden jo 

silloin, ensi kertaa häntä kuullessani, 

kiinnostavan vaikutelm an vaikean 

soittim en taitajana. Kuluneet 

vuodet ovat luonnollisesti jättäneet 

joita kin jä lkiä puhtaasti teknilliseen 

osaam iseen m utta ei kuitenkaan 

häiritsevässä m äärin: ranskalaisen 

cem balokulttuurin edustajana van 

de W iele on kuulem istani edelleen 

ensim m äisiä. T urkulaista am atööritason 

kuorom usiikkia sekä laulelmaa 

kuultiin S tudiokörenin ja V i 

sans Vänner-yhdistyksen kahden 

jäsenen esittäm änä: tämä matinea 

putosi valitettavasti sekä ohje lm a l 

taan että tekniseltä tasoltaan matineasarjan 

u lkopuolelle A rja Loim 

ovuoren soolo-osuutta kenties 

m ukaanlukem atta. Parhaim m illaan 

on S tudiokören Paul Janssonin 

jo h d o lla pystynyt suhteellisen nautitta 

viin suorituksiin, m utta yleisote 

asioihin ei ole riittävän kunnianhim 

oinen, m istä johtuen sorrutaan 

m onesti vallan linjattom uuteen. 

Hyvin esitetty viihdem usiikki on 

aina paikallaan, m utta erityinen 

korostus on tä llö in sanalla hyvin. 

Y leisöm enestykseltään oli täm ä 

konsertti m u siikkijuhlien heikoin ja 

olisi varm aankin parem m in soveltunut 

jo ko ilm aism usiikin sarjaan 

tai m iksei yökonsertiksikin. M atineasarjan 

päätteeksi kuultu viulupianoduo 

Jaakko Ilves — E rik T. 

Taw astjerna oli sekin yllättävän 

heikko. Jaakko Ilves on sentään 

kuulun Ju illia rd in oppilaita, m ikä 

sinällään jo edellyttää tiettyä tasokkuutta. 

Väläyksittäin sitä kuuttiinkin, 

m utta kokonaisuutena ottaen 

o li tilaisuus epätasainen. Erik 

P entti Koskim ies ja Irm a Urrila 

T. Taw astjerna on tosin jo useasti 

antanut näytteitä pianistisesta lahjakkuudestaan 

ja osoitta n u t kuuluvansa 

nuoren pianistipolvem m e 

e liittiin siinä kuin m oni m uukin. 

VARSINAISEEN iltasarjaan m ahtui 

m uutam ia varsin m erkittäviä 

konsertteja. Pianisti G rigori S okolovin 

ilta o li niistä ensim m äinen, 

tosin yleisöm enestykseltään valitettavan 

heikko. Kuultu ohjelm a, 

Beethovenin Ham m erklavier, Rachm 

aniovin neljä preludia ja P rokofjevin 

seitsem äs, B -duurisonaatti, 

ei totisesti vaikeuksia kaihtanut. 

S okolov te ki alusta loppuun vakuuttavaa 

työtä antaen näytteen 

pianism ista. joka epäilyksittä on 

m atkalla kansainväliselle huipulle. 

Irm a U rrilan lied-ilta (avustajana 

Pentti Koskim ies) oli lähes ko konaisuudessaan 

sekä ta ite e llin e n 

että myös yleisöm enestys. Aivan 

samaa ei voi sanoa nim ikuulun 

P ertti Pekkanen

C am erata A cadem ica S alzburgin 

esityksistä. M atineasarjan konsertti 

oli m in u lle suorastaan pettymys, 

jo ka ei selity edes Turun linnan 

vaikealla akustiikallakaan. Huom attavasti 

parem piin tuloksiin — vaikkakaan 

ei aivan täysosum iin — 

y lle ttiin sentään Konserttitalossa. 

K am ariorkesteri kuuluu sekin mus 

iik k iju h lie n p e rin te isiin : Antonio 

Janigron johtam a C am erata A cad 

em ica S alzburg ei kuitenkaan lunastanut 

sille asetettuja odotuksia 

eikä sen tänne tuom iseen kulutettu 

valuuttam äärä varm aankaan ollut 

paras m ahdollinen sijo itu s. Kvartettim 

u siikkia , kam arim usiikin kentie 

s olennaisin ta antia, ta rjo si vuoden 

ju h lilla unkarilainen Kodålykvartetti. 

Yhtyeen vakinainen p rimas 

K aró ly D uska o li estynyt saapum 

asta ja hänen tilallaan soitti 

J u h a M u je 

nuori M ihäly B arta. Ehkä tästä jo h 

tuen jä i kvartetin antam a vaikutelma 

hiem an vaisuksi: prim aksen 

osuus e sim erkiksi avauksena o llessa 

Haydnin "k v in ttikvarte to ssa" 

kun on kerrassaan keskeinen. Kodälya 

ja B rahm sia nuoret m uusikot 

kyllä soittivat suhteellisen vakuuttavasti. 

TURUN kaupunginorkeste ri oli 

päättyneillä ju h lilla iloinen yllätys, 

kaiken kiitoksen arvoinen. S otilaan 

ta rin a on jo o llu t esillä, ju h 

lat päättäneessä sinfo n ia ko n se rtissa 

puolestaan ku u ltiin ennalta 

o d ottam attom an hyvää soittam ista. 

P ertti P ekkanen o li harjoitustyössään 

aivan ilm eisesti osunut 

a sioitten ytim een ja kyennyt sulauttam 

aan H e cto r B erliozin Fantastisen 

sinfonian esityksessä tarvitut 

m onet avustajat — orkesterihan on 

norm ar\'ikokoonpanossaan vieläkin 

valitettavan vajaalukuinen — jo k 

seenkin saum attom asti kokonaisuuteen. 

T u lkin n a llise sti y lle ttiin Berliozissa 

nähdäkseni varsin lähelle 

ihannetta, sitä m ihin näissä o lo 

suhteissa yleensä oli m ahdollista 

päästä. B eethovenin viulukonser- 

Kaupunginteatterimme 

esittää neljä uutuutta 

T urun k a u p u n g in te a tte rin n ä y tä n tö v u o d e n a v a ja is tila i 

suudessa tiis ta in a 17. 6. te a tte rin jo h ta ja R a lf Långbackan 

puheesta k ä v i ilm i m m ., e ttä h ä n e n ja K a lle H o lm bergin 

”v iis iv u o tis s u u n n ite lm a n ” eräänä p y rk im y k s e n ä ja ta vo itte e 

na on ta rjo ta ta ite e llis ia e läm yksiä y h ä s u u re m m ille yleisöjo 

u ko ille . T e a tte rila u ta k u n n a n p itk ä a ik a in e n p u h e e n jo h ta ja 

O lavi S a n ta la h ti e s itti jäähyväispuheessa an k iito k s e n T urun 

k a u p u n g in te a tte rille . Y li 20 v u o tta la u ta k u n n a n p u h e e n jo h ta 

ju u tta h o ita n u t S a n ta la h ti jä ttä ä te h tä v ä n vuoden vaihteessa. 

Ohielm a esittelyn mukaan ohje l 

m istossa jatkavat viim e kaudelta 

"V älskärin kertom uksia", "Van 

Gogh ja postinkantaja" ja "V ih o l 

lise t" suurella näyttäm öllä sekä 

Sopukassa nuorisonäytelm ä "K e ik 

ka". 

SUOMALAISENA KANTA 

ESITYKSENÄ "IH M ISEN 

HINTA” 

Syyskuun kolm antena päivänä 

esitettiin suom alaisena kantaesityksenä 

oululaisen k irja ilija Y rjö 

Klem ettisen "Ihm isen h in ta " Ralf 

Långbackan ohjaam ana. Kauppaneuvoksen 

osan tulkitsi M atti Tapio 

Tauno Palon vierailun peruunnuttua 

sairauden takia. Lavastus 

Jukka Lukalan ja puvustus Ritva 

Siekkisen. 

Lokakuussa tulee parrasvaloihin 

Em m erick Kàlm ànin operetti "K re i 

vitä r M ariza" A ulis Ruostepuron 

ohjaam ana. Pääosissa Leena Takala 

ja Tapani Kansa. Liikunnat 

ja tanssit Ruth Matso, puvut Liisi 

T andefelt ja lavastus Kaj Puum a 

lainen. 

ton solistina edusti Liana Isakadze 

(Neuvostoliitto) huippuluokan instrum 

entalism ia tehden konserton 

tulkinnasta erään nautittavim pia 

pitkiin aikoihin kuulem istani: päätöskonsertti 

m uodostui erääksi ju h 

lien todellisista kohokohdista. 

YLEISILM EELTÄÄN noudattelivat 

vuoden 1976 aikaisem pia lin jo ja : 

yleistasoa on vuosi vuodelta kyetty 

nostam aan neljän vuoden takaisesta 

kriisikaudesta. R uisrock on 

m uuttunut todelliseksi m usiikkitapahtum 

aksi sivuseikkojen jä ä 

dessä vähem m älle — olisikohan 

jo m ahdollista siirtyä kaksipäiväiseen 

rockjuhlaan? Itse tapahtum a 

(jota en itse seurannut paikan 

päältä) on saanut suhteellisen pidättyvät 

arvioinnit tänä kesänä. 

Ilm ais- ja kansanm usiikin herättämä 

kiinnostus on o llu t ihailtavaa 

ja tarjo n ta ainakin paperilla ve rra t 

T am m ikuun uutuus on saksalaisen 

G eorg B üchnerin "Dantonin 

kuoie m a ", jo n ka o hjaa R alf Långbacka. 

N im iosassa Esko Salminen 

ja lavastus Ju h a Lukalan. 

Kevätkauden viim eisessä ensiillassa 

on p a rrasvaloissa neuvostoliitto 

la isen G rig o ri G orin m usiikkinäytelm 

ä "T ill E u lensspielen". Nim 

iosassa Juha Muje. 

"R A S V A H A T T U " ALO ITTI 

SOPUKASSA 

F ra n cisco P ereida da Silvan 

"R a svahattu " e s ite ttiin 2. 9. Sopukassa. 

N äytelm än ohjasi vie railijana 

Ilkka B äckm an ja Petri Rajala 

tu lk its i nim iosan. 

Lokakuun ensi-illa ssa on vuorossa 

Paavo Haavikon uusi näytelmä 

"Ä iti tie tä ä ". O hjaus Kalle 

H olm bergin, lavastus Juha Lukalan 

ja m usiikki A u lis S allisen. Kapo 

M anto palaa sairautensa jälkeen 

tulkitsem aan suurta tehtävää. 

Jo u lukuun parrasvaloissa on Elina 

H alttusen "M ajakkasaaren 

M a tti". K ansansatuihin pohjautuvan 

näytelm än o hjaa vierailijana 

tain m onipuolista. M uutenkin on 

yleisöm enestys tie ttä västi o llu t aikaisem 

paa suurem pi keskittyen 

ilahduttavasti n.s. klassillisen sarja 

n konsertteihin. M onet loppuunm 

yydyt tila is u u d e t todistiva t osaltaan 

Turun m u s iik k iju h lie n tämänkertaiset 

ohjelm a valin n a t ja esiinty 

jä k iin n ity k s e t oikeaan osuneiksi: 

on vain syytä to ivoa — kuten jo 

alussa totesin — että asioista 

päättävissä piire issä aletaan ymm 

ärtää täm än luokan kulttu u rita 

pahtum an jo k a vuosi toistuvana 

vaativan kiinteäm pää organisaatiota 

va kin a isin e toim ihenkilöineen, 

jo ilta puolestaan on vaadittava sekä 

riittä vää tie to a että kokem usta 

m u s iikkiju h la to im in n a sta . Sitä tietoa 

ja kokem usta kyllä tarvittaessa 

löytyy, kuten nyt p ä ättyneillä mus 

iik k iju h lilla k in v o itiin havaita. □ 

ILPO TOLVAS 

H ö yrylaivakausi 

Turusta 

Tukholm aan 

p äättyi 

■ S ilja Linen höyrylaiva Bore 

liike n n ö i tiista in a 31. 8. 1976 

viim eisen kerran vuoro liikennealuksena 

Tukholm an 

S keppsbrolla, jo lla linja lla 

Bore a lo itti liikenteen 12. 4. 

1960. T ällä viim eisellä Turku- 

T ukholm a linja vuoro lla oli 

laivan p äällikkönä m erikapteeni 

H elge Ö sterberg. 

Sam alla päättyi höyrylaivakausi 

lin ja lla T u rku — Tukholm a ja liikennöim 

inen S keppsbrolle. Syyskuun 

alusta alkaen S ilja Line keskittää 

Suomen ja Ruotsin välisen m atkustajaliikente 

e n T urusta ja H elsingistä 

Tukholm an V ärtanin lauttasatam aan. 

Tästä jo h tu e n m yös liikenne Norrtäljeen 

päättyi elokuun viim eisenä 

päivänä. 

n 

LENINGRADIN F ilharm onikot jo h 

tajanaan p rofessori Arvid Jansons, 

konsertoi Turussa torstaina 10. 6. 

1976. K onsertin ohjelm ana oli 

S hostakovskin 5. sinfonia ja Tshaikovskin 

5. sinfonia. Tilaisuuden 

jä rje sti T urun kaupungin m usiikkilautakunta. 

R a lf Lån gbacka 

Laura Jä n tti ja lavastaa Paavo 

Piskonen. 

Sopukkaan tulevat lisäksi Gunnel 

Linden lastenkirjaan pohjautuva 

"P om ppo ei to tte le ketään" ko l 

men näytte lijä n esittäm änä. Jarm o 

A lonen ja M arkku Into puuhaavat 

nuorisotapahtum aa . Lisäksi suunnitelm 

issa on Eugene O ’Neillin 

"H u g h ie ” ja M inna C anthin "P apin 

p e rh e ". M atti T apio esittää m uutaman 

kerran N ikolai G ogolin "M ie 

lipuolen p ä iv ä k irja n ". 

□ 

TU RK U-SEU RA N SYYSKOKOUS 

pidetään Turun P ä äpostikonttorissa, E e rikin k 21 (Postitulli), 

4:s krs. ke skiviikko na m arraskuun 24 päivänä, 

1976 klo 19. Esillä sääntöm ääräiset asiat, k o n tto rin h o i- 

ta ja H eikki W interin esitelm ä, film i, diakuvia , kahvi ym. 

Å B O -SA M FUNDETS HÖSTMÖTE 

H a llitu s 

hålls i H uvudpostkonturet, E riksgatan 21 (P osttulle n), 

den 24. 11. 1976 klo 19. U töver stadgeenlig a ärenden 

före dra g med d ia b ild e r och film av kont.förest. H e ikki 

W inter, kaffeservering m.m. 

S tyrelsen 

TU RKU-SEU RAN SYYSJUHLA 

Turun linnassa p e rja nta in a 22. 10. 1976 klo 19. 

Pääsyliput 10:— , johon sisä ltyy korvaus kahvista ja 

vaateraha. 

Pääsylippujen enn akkom yynti: K ansallinen K irjakauppa, 

Linnankatu 16. 

Å B O -SAM FU NDETS HÖSTFEST 

i Åbo slo tt fredagen den 22. 10. 1976 klo 19. 

B ilje tte r 10:— in klusive kaffe och gard e ro b sa vg ift. 

ÅST:n ohjelmistossa 

kuusi näytelmää 

T u ru n ruotsalaisen te a tte rin ohjelm istossa ei ole a in u t 

ta kaan n ä yte lm ä ä kevään o h je lm istosta . A lkaneen n ä y tä n tö - 

kauden ohjelm istossa on ku u si n ä yte lm ä ä , jo is ta e rä ä t k a n ta 

esityksinä. A lu e te a tte rito im in ta a ja tk e ta a n v ie ra ile m a lla a i 

n a k in v iid e llä to is ta p a ik k a k u n n a lla . T e a tte rin ta ite e llis e n a 

jo h ta ja n a ja tk a a R itv a H olm berg ja n ä y tte lijä -o h ja a ja n a to i 

m ii P e rtti Roisko. 

Syksyllä tuodaan parrasvaloihin 

ruotsinkielisenä kantaesityksenä 

mm. M aaria K oskiluom an k irjo itta 

ma ja Clas Z illiacus in kääntäm ä 

"E räs kertom us F redrika C harlotta 

Runebergin eläm ästä". Ensi-illassa 

ovat jo olleet italialaisen Dorio 

Fon pienoisnäytelm ät ” Ruumis 

m yytävänä" ja "A laston m ies ja 

m ies fra kissa ". Nämä näytelm ät 

esitetään yhdessä. 

M arraskuussa tuodaan parrasvaloihin 

suom alaisena kantaesityksenä 

am erikka-aiheinen m usikaali 

"C h ic a g o ” , jo ka kertoo 1920-luvun 

Am erikasta. Perheen pienim m ille 

valm istuu syksyn aikana R obert 

A lftanin näytelm ä "T a lo ja tö n ö ” , 

jo ka on vartavasten k irjo ite ttu Turun 

ruotsalaiselle te a tte rille . J o k u 

nen näytös saatetaan kevätp u o le lla 

esittää myös suom eksi. 

Keväällä perustettu O suuskunta 

T eatterityö (OTT) välittä ä te a tte re ille 

lavastajia, toim ien itse lavastajien 

työnantajana. Å ST käyttää 

osuuskunnan ta rjo a m ia palveluja 

hyväkseen ensim m äisenä la ito s 

teatterina Suom essa kaikissa kuudessa 

näytelm ässään, jo tk a alkaneella 

n äytäntökaudella ovat sen 

ohjelm istossa. 

□

Medeltids — Åbos svartbröder 

fatalt glömda kuitu rsp rid are 

öm t är glöm t heter det. Och 

Gsant är att det inte finns 

m ycket som påm inner om det 

religiösa och kulturella centrum 

som under m edeltiden fungerade 

på denna plats i Åbo. K losterg 

atans o ch S vartm unkegränds 

namn ger en vink, Klosterbackens 

likaså. Men dagens åbobor lär 

sällan tänka på dess sam band med 

d om inikankonvente t. 

Närm are dettas h järtpunkt har 

vi visserligen Olovsvägen och dess 

lilla skvär, och på andra sidan 

K askisgatan finns fö r all del en 

krog som bär nam net vidare! Från 

d enna höst har vi d ä rtill St O lofs- 

skolan, det nya m ycket läm pliga 

nam net 

på g ru n dskolans svenska 

högstadium i f d Åbo svenska flick- 

lyceum s hus vid K lostergatan. 

■ I höst, då d o m k ap itle t i Å b o ska fira sin a sju s e k le r, och då 

staden s stu n d a n d e 7 00-å rsju b ileu m i o lik a s a m m a n h a n g ofta är 

på tal, har d et m er än fö rr o rd a ts o c k s å o m b e h o v e t a tt på någ 

o t sätt i v anlig t fo lks m e d v e ta n d e u p p v ä c k a m in n e t av de 

d o m in ikanm u n k ar som i vid p ass tre s e k le r, frå n m itten av 1200- 

ta let fra m å t i tid e n , a rb e ta d e i vårt lan d m ed Å b o som högkvarter. 

I n u v ara n d e K a skisb acken m e d n ä rm a s te om g ivn in g ar 

låg s va rtb rö d ra ko n ve n te ts c e n tra la b y g g n a d e r. V i s åg ruinerna 

av en del av d em vid u tg rä v n in g ar i s a m b a n d m e d g a tarb eten 

so m m aren 1969. O ch m ånga ty c k te d e t v a r b a rb a ris k t att igen 

tä c ka ö v er d en s p ä n n a n d e fo rn tid e n m e d a s fa lt fö r dagens 

bilar. M en vad s ku lle m an g ö ra? 

en sedan är det också slut 

M på erinringar. I va rje fall 

för den som inte vet att gå in på 

gården Kaskisgatan 1, bakom apoteket 

i backen, och titta på ett 

gam m alt garage, 

en gång brukat 

som stall, vilket över dörren har 

• Så här såg det då en del av klosterruinerna fö r några år sedan grävdes 

fram i K askisbacken. Det är dåvarande m useichefen i Åbo, Carl Jacob 

G ardberg som synar ett av profilte g le n som då kom i dagen, tillsam m ans 

m ed re ste r av p elare och tra p p o r och m ycket annat till. 

• T ä lla is ilta näyttivät m uutam a vuosi sitten esillekaivetut ja Kaskenmäen 

a sfaltin alle jä lle e n kätketyt rauniot. S illoinen Turun m useonjohtaja Carl 

Jacob G ardberg tarkaste le e p ro fiilitiiltä joka sam oin kuin p ilarien ja porta 

itte n jä ä n n ö ksetkin s illo in löyd e ttiin maasta. 

en bård o ch e tt par "ro sette r" 

form ade av p ro file ra d e tegel från 

dom in ika n e rn a s valv i deras kyrka 

e lle r kapitelhus. Det sägs att den 

apotekare 

som lät uppföra tegelbyggnaden 

på begäran hade fått 

dessa utgrävda tegel, som han 

sedan b rukade som dekoration. 

O ch bra är det väl att åtm instone 

några te g e lb ita r är bevarade på 

d etta sätt. Å ts k illig t annat syns ha 

utolånats to ta lt ännu i sen tid. Jag 

har h ö rt a rk ite k t A nna-Lisa Stigell 

berätta om en tvättstuga med 

o t.äm valv som va r i bru k vid. 

K askisgatan 1 ännu när hon som 

liten flic k a bodde där. Men på 20- 

talet försvann de valven, och 

teglen s p rid d e s väl nästan lika 

effe ktivt som när man fö rr i tiden 

brukade tegel från dom inikanernas 

hus fö r byggen på Å bo slott, och 

rentav så fjä rra n 

som på Kastel- 

ho!m på Å land. 

isst vore det på tiden att 

V landets fö rsta teologiska 

skola, och en ku ltu rh ä rd som var 

i fu ll fu n ktio n redan på 1200-talet, 

sku lle få e tt o rd e n tlig t m innesm 

ärke! Det fin n s också de som 

k la rt har insett detta och även 

sökt sätta i gång 

med a tt väcka 

staden till in sikt om att här skulle 

behövas en vård av något slag. 

H is to ria llin e n yhdistys 

i Å bo har 

fö r redan rätt länge sedan lämnat 

in ett förslag 

i den riktn in g e n till 

Å bo stad. M en det ve rka r som om 

det p a p p e re t sku lle ha begravts 

säger p ro f O s c a r N i k u l a , 

som ä r m edlem i styrelsen och 

• En garagedekor är del enda som dagens åbobor kan se av dom inikankonventets hus i Kaskisbacken 

i Å bo Inne pa garden Kaskisgatan 1 lin n s det röda tegelhuset pa bilden vars byggare lat anbringa 

p ro filte g e l Iran klosterbyggnaderna som bård över dorren och rosetter på sidorna Men visst bord e vi 

i Å bo kunna astadkom m a nagot m er än detta som hyllning to r de kulture I la s v a r tb r ö d e r n a E tt skolnam 

n, ett par gatnam n, ett krognam n och denna garagedekor ar vad v i h ittills har kostat på oss. 

• A uto ta llin koriste on ainoa tämän päivän turku la iste n nähtäväksi jäänyt m uisto Turun Kaskenm äen 

d o m inikaaniluostarista Kaskenkadun 1 pihalla on kuvassa näkyvä p u n atiilinen talo, jonka rakentaja 

s ijo itti luostarin rakennuksista saatuja p ro liilitiile jä nauhaksi oven yläpuolelle 

M utta täytyyhän m eidän turkulaisten pystyä aikaansaam aan m uutakin kultturelhsten m ustainveljesten 

kunnia ksi! K oulun nim i, parin kadun nim et ja tämä autotallin koriste on kaikki m itä me tahan asti olem - 

me jaksaneet esilletuoda. 

ivrig t fö r att m innesm ärket skulle 

kom m a till stånd. 

öreningens förslag går ut på 

Fnågot i s til med den relie f 

karta som i Braheskvären hjälper 

fo lk att fö re stä lla sig hur om rådet 

kring Dom kyrkan tedde sig i forna 

tider. Vid detta laget, och bl a 

efter u tgrävningarna i Kaskisbacken 

år 1969, har fo rskarna en 

så pass klar bild av hur dom in i 

kankonventets byggnader låg, att 

en re konstru ktio n i m iniatyr vore 

tänkbar. 

O ch visst vore en sådan orienterande 

relie f 

av behovet påkallad. 

å svenskt håll i Åbo har under 

Psom m aren dock fö rts en 

anim erad diskussion om behovet 

av ett m era synligt m innesm ärke, 

som sku lle ha verkan på längre 

håll. Ett som skulle uppfattas också 

av dem som går e lle r åker uppför 

K askisbacken, och inte bara av 

dem som s tilla flanerar i om rådet. 

Det har talats ivrig t fö r a tt en 

staty av en d om inikanbroder 

skulle ställas upp i V årdbergets 

slänt mot Kaskisgatans uppfö rs- 

backe. 

I den diskussionen b landade 

sig o ckså p rofessor J a rl Gal- 

lén, en forskare som ä r e xpert på 

vad vi har haft av k lo ste r och 

m unkar i detta land, o ch så långt 

de t går har u tre tt o ckså vad sva rtbröderna 

i Å bo hade fö r sig. 

Inte m inst när man h ö r på honom 

får m an fö r sig att det verklig e n 

är en kultu rska n d a l a tt Å bo fram 

till i dag inte har g jo rt n å g o t fö r

att lyfta fram 

svartm unkarnas insats. 

e var inga helt vanliga 

Dm unkar, de satt inte i celler 

och odlade bara sin egen själ. Så 

som de skildras av Jarl G allen var 

de ett m äkta aktivt folk. V isserligen 

skötte de sin litu rg iska korbön, 

fastade och höll mässor. Men 

det var m åtta med m editationerna. 

Man sku lle hinna också med annat. 

Redan innan deras ordenshus 

år 1249 grundades i Åbo fanns de 

i landet sysselsatta 

med att omvända 

tavasterna. Senare var de 

m ed om att rotfästa kristendom en 

under långa p redikoresor i olika 

d e la r av landet. Man tro r att de 

sysslade med själavård bland sådana 

befolknin g sgru p p e r som under 

långa tid e r var borta från hem 

orten. De kände skogsbönderna 

inne i landet och de var bekant3 

fö r Ö sterbottens fiskare. 

Svårt ä r det att få fram säkra 

u p p g ifte r om alla deras aktiviteter. 

M en känner man, som Jarl Gallen, 

dom inikanord e n s h istoria över 

huvud kan man, med h jä lp av de 

glesa uppgifte r om bröderna i Åbo 

som d yker upp i kontinentala 

sam m anhang, ändå bilda sig en 

u p pfattning om vad som uträttades 

under deras sekler i Åbo. 

ill d e t som im ponerar mest 

T hör deras pulserande kontakt 

m ed kontinenten. H it nådde ideer 

inte bara från ordens nordiska 

provins, utan också från europeiska 

centra och från kontin e n 

tens universitetsstäder. Å bobrö- 

derna satt verkligen 

inte inkrökta 

i sig själva bakom höga klo ste r 

murar. De hade predikoresornas 

kontakt med om världen här hemma 

och fläktar från stora världen nådde 

hela tiden fram till dem. T illsammans 

med Visby och Reval 

bildade åboklostret ett visitationsd 

istrikt med den gem ensam m a beteckningen 

Havskonventen. 

Enligt 

Jarl G allen hade dom inikankon- 

venten läsem ästare, 

lekto re r som 

cirkulerade dem em ellan. O ch 

på 

det sättet stod man synbarligen 

också i Åbo under d ire kt påverkan 

av nya ström ningar vid 

Europas ledande universitet. 

A llt detta är sådan historia som 

ganska 

flesta som 

få i Åbo känner till. De 

inre g istre ra r klostrets 

existens i en grå forntid, har både 

diffusa och d ire kt fela ktig a fö re 

ställningar om det. Nog vore det 

bra om ett m innesm ärke dels 

kunde sprida lite t faktaupplysning, 

deis levandegöra historien fö r allt 

folket med att låta en svartbroder 

— exem pelvis i brons som A g ricola 

vid Dom kyrkan — strosa 

nedför V årdbergssluttninge n och 

skåda ut över backen, 

där hans 

kulturspridande konvent en gång 

hade sina dom äner. 

□ 

META TORVALDS 

• Här i V årdbergets slu ttn in g m ot K askisgatan skulle det passa fin t med 

en dom in ikanm u n k pà m editalionsprom enad pà svartbrödrakonventets gamla 

d o m ü n p r 

s 

• Tähän kohtaan V artiovuoren rinteeseen sopisi m editaatiokävelyllä oleva 

d o m in ikaanim u n kki m ustainveljesten luostarin vanhoille m aille. 

Pu uh amies 

ja asessori 

Ilm ari Rinne 

T asavallan presidentti on 

m yöntänyt asessorin arvonim en 

Turku-seuran to im in n a n jo h ta ja Ilm 

ari R inteelle, jo ka on maamme 

kunnallisen n u orisotyön grand old 

man. 

Rinne a lo itti ensim m äisenä Suom 

essa viim e sotien jälkeen kunnallisen 

n u orisotyön ja on äskettäin 

siirtynyt eläkke e lle . Hän o li useita 

vucs!a läänin nuoriso sih te e ri ja 

o petu sm in iste riö n m atkaneuvojana 

perustettaessa m aahan kunnallisia 

n uorisotyölautakun tia. Hän on myös 

nuorisoalan valtakunnallisen työnte 

kijä liito n perustaja ja nykyinen 

ku nniapuheenjohtaja. 

Hän ryhtyi kokeilem aan jo 1940- 

luvulla kotiseututyön liittäm istä 

nuorisotyöhön ja on yksi Kotiseutu 

liito n p erustajajäsenistä. Hän on 

o llu t m ukana panem assa alkuun 

kolm e kotiseutum useota ja viim 

eksi T urkuun Suom en Partiomuseota. 

Turussa R inne to im i 1930-luvulia 

NMKY n työssä sekä urheilu- ja 

partiotyössä sekä perusti talvisodan 

jälke e n A uralan nuorisotyön 

oltuaan sitä ennen useita vuosia 

vastaavan V iip u rin setlem entin 

nuorisotyössä. Turku-seuran toim 

in nanjohtajana hän on tu llu t seuran 

jä se n ille ja täm än lehden lukijo 

ille tutuksi. 

□ 

AL. 

TURUN ylio p is to n U nkarin kielen 

osasto on saanut viiden sadan kirjan 

lahjo itu kse n U nkarin kansantasavallalta. 

L ahjoituksen luovutti 

Unkarin Suom en su u rlä h e ttilä s tohto 

ri T ivador M atusek. U nkaria ja 

sen k u lttu u ria käsittelevät k irja t on 

ta rko ite ttu lä hinnä maan kieltä 

opiskelevien tueksi. 

A sessori 

IL M A R I R IN N E : 

Turku - 

patsaiden 

kaupunki 

Kuva peitetty 

tekijänoikeusasian 

vuoksi. 

• K aukokaipuu. Jussi V ikaisen 

1973 tekem ä veistos S ilja-Linen 

satam aterm inaalissa T urun satamassa. 

■ T u rku-seu ran p ä äsih teeri asessori E rkki V u o ri laa ti a ik o i 

n aan lu ettelo n Turu n p atsaista, re lie fe is tä ja m u isto laato is ta. 

Luettelo a on nyt täyden tän yt Turu n kau p u n g in m a tk a ilu to i 

m isto. P atsaita luettelo ssa on 72. O sa n iistä on s ijo ite ttu s is ä 

tiloihin m utta valtaosa on puistoissa ja ju lkisten laito ste n 

p ih o illa. R e lie fe jä ja m uisto laatto ja on 56. N ä id en lisäksi y ksityisten 

toim esta on asetettu o m a ko titalo je n p ih o ille , e rä itte n 

rakennusten seinille ja p o rraskäytäviin m e lk o in en m ä ä rä p a t 

saita, joista ei kuiten k a an ole laadittu lu ettelo a. 

Seuraavassa luettelo julkisista 

patsaista. Luettelo reliefeistä ja 

m uistolaatoista julkaistaan lehtem 

me seuraavassa numerossa. 

AURAJOEN ITÄPUOLELLA: 

Brahen puisto. W alter Runeberg: 

P ietari Brahe, kansallinen m uistom 

erkki (1888). — Bruno Aspelin: 

Jalustalla oleva valu T uom iokirkkokorttelista 

1756 (1930). Lahj. 

Petreliuksen rahasto. 

H andelshögskolan vid Åbo Akadem 

i. Kain Tapper: ” Liike". Lahj. 

Konstsam fundet i H elsingfors. 

Itsenäisyyden aukio. Terho Sakki: 

•S o ih tu " (1975). Lahj. W ihuri- 

Säätiö. 

Itäinen Pitkäkatu 45. Simo Helenius: 

"A hkerat lu kutoukat" (1975). 

Käärinen kirkkom aa. C. F. Sundvall: 

M atias Caloniuksen hautam 

onum entti. Suomen ensim m äinen 

kansallinen m uistom erkki (1820). 

— Jussi Vikainen: "V. 1939— 45 sotien 

sankarihautam onum entti" 

(1948). Lahj. eri yhteisöt. 

Kakskerran kirkkom aa. Erik 

Bryggm an: "V . 1939— 45 sotien 

sankarihautam onum entti" (1948). 

Lahj. eri yhteisöt. 

Kaupungin sisätautisairaala. Jussi 

M äntynen: "K u rje t kaivolla" 

(1973). Lahj. ta ite ilija ja kaupunki. 

K aupunginteatteri. W äinö A altonen: 

"A le ksis Kivi” (1949). Lahj. 

Turun A leksis K ivi-K erho ja kaupunki. 

Kupittaan puisto. Jussi Vikainen: 

"S um m a" (1965). Lahj. Varsinaissuom 

alaiset Summan taistelijat. — 

Jussi M äntynen: "H irv i" (1969). 

Lahj. ta ite ilija ja kaupunki. 

Kuuvuoren nuorisotalo. Into 

S axelin: "Työskentelevää nuorisoa” 

(1941). Lahj. KOP. 

Lehm ustie 27. Irja Soini: "M e t 

sän h e n ki" (1947). Lahj. Taloyhtiö. 

O lavinpuisto. W äinö A altonen: 

"Paavo N urm i” (1955). Lahj. W ärtsilä-yhtym 

ä. — Jussi Mäntynen: 

"H irvenpää" (1969). Lahj. ta ite ilija 

ja kaupunki. 

Po rthaninpuisto. Carl Aeneas 

S jöstrand: "H e n rik G abriel Porthan", 

maamme ensim m äinen ulkosalle 

sijoitettu henkilöpatsas 

(1864). 

Ruissalo. P. J. G ylich: C horaeuksen 

lähteen kivireuna (1849). 

R u n e b e rg in p u is to . W äinö A a lto 

nen: "T urun L ilja " (1928). Lahj. 

kaupunki. 

S a m p p a lin n a n m ä k i. Felix N ylund: 

"Ä iti ja la p si" (1915). Lahj. Petreliuksen 

rahasto. 

Tuom iokirkkopuisto. H arry Kivijä 

rvi: "A d o lf Ivar A rvidsson (1970). 

Lahj. kaupunki. — Jussi M äntynen: 

"Y lös pyhään pyörryttävään 

korkeuteen" (1970). 

Turun kasarm ialue Piispankadun 

päässä. N iilo Savia: "R u m p a li” 

(1966). Lahj. Porin Rykm entin Kilta. 

Turun Kauppakorkeakoulu. Jussi 

M äntynen: "K o tk a t” (1968). 

Turun ylio p isto llin e n keskussairaala. 

M artta ja R agnar Ypyä: 

"K u rk i" (1968). Lahj. sairaala. 

U ittam ontie 39. Knut von T ro il: 

"Ä iti ja tytä r" (1930). Lahj. T ro ilin 

sukuyhdistys. 

U nikankare. Y rjö L iip o la : "V . 

1918 sankarim onum entti" (1924). 

Lahj. eri yhteisöt. — H enrik Gabriel 

Porthanin hautam uistom erkki, 

te kijä tuntem aton. Lahj. Turun 

Akatem ia 1804. — O skar Jauhia i 

nen: "M ika e l A g ric o la ", kansallinen 

m uistom erkki (1952). 

U rheilupuisto. Jussi V ikainen: 

August B lom bergin luonnonkivim 

uistom erkki. 

Uudenm aankatu 5. Erik B ryggman: 

"T urun A katem ian kirja p a in o 

1645— 1713". Lahj. Pietari W aldin 

Kilta. 

• M eripuu. V iljo M äkisen m e ria ih e i 

nen yhdestä m äntypuusta te h ty 5 

m etriä korkea veistos T urun Atelie 

e rita lo n n urm ikolla V a lp u rin tie llä . 

— Y ksityinen, ei oheisessa lu e tte 

lossa. — V alok. Ilm a ri Rinne.

V a rtio v u o re n m ä k i. K a le rv o K a llio : 

" H e ik k i N u r m io " (19 62 ). L a h j. 

J ä ä k ä r it ja V S S :n o s a k u n ta . 

W ä in ö A alto se n m u se o . W ä in ö 

A a lto n e n : " M y r s k y " (19 67 ). L a h j. 

k a u p u n k i. 

Y lio p is to n m ä k i. W ä in ö A a lto n e n : 

" G e n iu s o h ja a n u o r u u tta " (1961). 

L a h j. t a it e ilija ja k a u p u n k i. — H a r 

ry K iv ijä r v i: "R u n e b e rg , L ö n n ro t 

ja S n e llm a n " (19 68 ). L a h j. S u o m e n 

K u lttu u r ir a h a s to . 

A U R A J O E N L Ä N S IP U O L E L L A : 

A rtu k a in e n . H e ik k i H ä iv ä o ja : 

" L iik u n ta a , v o im a a , re ip p a u tta " 

(1 9 60 ). L a h j. H u h ta m ä k i-y h ty m ä . 

A u n e la n ko u lu . S im o H e le n iu s : 

" U te lia s " (1973). 

E e rik in k a tu 1. V iljo M ä k in e n : 

" N u o r u u s e lä m ä n lä h te e llä ” (1962). 

L a h j. S e u ra k u n n a t. 

E e rik in k a tu 4. W a lte r R u n e b e rg : 

" E r ik J u lin ” (1876). 

F a rm o s O y. K a lle K a rttu n e n : 

"K y lp e v ä t ty tö t" (19 63 ). L a h j. F a r- 

m o s -y h tiö . 

H e lla s . J u s s i V ik a in e n : "S a d e - 

ty ttö ja m a k e is p u tto " (19 49 ). L a h j. 

H u h ta m ä k i-y h ty m ä . 

K irja s to ta lo . G u n n a r F in n e ja 

A rm a s L in d g re n : " L e ijo n a ” (1924). 

L a h j. P e tr e liu k s e n ra h a s to . 

K o rc is ’e n n ie m i. 

P iis p a n k ir k o n 

r is ti (1 9 49 ). L a h j. k a u p u n k i. 

L in n a n k a tu 18. E m il W ik s trö m : 

'K a u p p a , ty ö ja s ä ä s tä v ä is y y s ” 

(1 8 93 ). L a h j. T u r u n S ä ä s tö p a n k k i. 

L in n a n k a tu 28. K n u t v o n T r o il: 

" P o s e id o n " (1 9 56 ). L a h j. A s. Oy. 

P o s e id o n . 

L in n a n k a tu 36 . R a im o U tr ia in e n : 

" J ä in e n m e r i" (19 61 ). 

M a a ria n k irk k o m a a . A n tti L o u - 

h is to : " K a r ja la a n jä ä n e e t" (1967. 

L a h j. M a a ria n K a rja la is e t. — W ä in ö 

ja M a tti A a lto n e n : " G e n iu s m o n - 

ta n u s ” , W ä in ö A a lto s e n h a u ta m o - 

n u m e n tti (1968). L a h j. o m a is e t. — 

W o ld e K u u rm a : "V . 1939— 45 s o 

tie n s a n k a r im u is to m e rk k i" (1948). 

— V a iv a is u k k o -v e is to s v u o d e lta 

1852. 

P aattisten k irk k o m a a . 

K ir s ti L iim 

a ta in e n : "K a r ja la a n jä ä n e e t” 

(1956). L a h j. P a a ttis te n K a rja la is e t. 

— W o ld e K u u rm a : ” V . 1939— 45 

s o tie n 

s a n k a r ih a u ta m o n u m e n tti” 

(1950). L a h j. e ri y h te is ö t. 

P u c la la n m ä k i. W ä in ö A a lto n e n : 

R. W . E k m a n in ja W ik to r W e s te r 

h o lm in p a ts a a t (1927). L a h j. P e t 

re liu k s e n ra h a s to . — J u s s i M ä n ty 

n e n : " J o u ts e n e t” (1959). L a h j. 

S a m p o ja k a u p u n k i. — A n tti L o u 

h is ta : "Y s tä v y y s p a ts a s " (1969). 

L a h j. T u ru n k a u p u n k i. 

P u u tarh a ka tu 34. V iljo M ä k in e n : 

" P o r ts a n p o ja t" (1973). L a h j. T u 

ru n T y ö v ä e n S ä ä s tö p a n k k i. 

P u u teri (A n in k a ic te n to ri). W ä in ö 

A a lto n e n : "K u n y s tä v y y s s u h te e t 

s o lm ita a n " (1955). L a h j. k a u p u n k i. 

— V iljo M ä k in e n : " H its a a ja t" 

(1968). L a h j. k a u p u n k i. — K a le v i 

M a n n in e n : "S ie m e n e s tä k a s v a a 

p u u " (19 60 ). L a h j. T u ru n S e u d u n 

O s u u s p a n k k i. 

R a u tatie p u isto . M a tti H a u p t: " A i 

n o " (1950). L a h j. k a u p u n k i. 

S a ta m a te rm in a a li. J u s s i V ik a i 

n e n : " K a u k o k a ip u u " (1973). L a h j. 

k a u p u n k i. 

T yö v äe n ta lo . E n n u O k a : "V a lo n 

k a n ta ja " (1940). L a h j. T u ru n ty ö 

v ä e n y h d is ty s . 

Y lio p isto n ka tu 29. A n ja V irta n e n : 

L a p s e t" . L a h j. T u ru n T y ö v ä e n 

S ä ä s tö p a n k k i. 

T u ru n h au tau s m aa . "V . 1939— 45 

s o tie n 

s a n k a r ih a u ta m o n u m e n tti" 

(1953). L a h j. e ri y h te is ö t. — J u s s i 

V ik a in e n : " M e n n e e t s u k u p o lv e t" 

(1957). L a h j. s e u ra k u n n a t. — K irs ti 

L iim a ta in e n : " K a r ja la a n jä ä n e e t" 

(19 55 ). L a h j. T u ru n K a rja la is e t. — 

C a rin B ry g g m a n : "M e re n u h r it". 

L a h j. S jö fa r ts fö r e n in g e n i Å b o . — 

Valtakunnallinen 

Keittiö 76 -näyttely 

Turkuun 

marraskuussa 

O s u u s k u n ta T u ru n M essut 

jä rje s tä ä 

v a lta k u n n a llise n 

k e ittiö a la n tu o tte id e n ja p a l 

v e lu s te n 

eriko is n äy tte lyn 

K E IT T IÖ 76 :n T u ru n K o n serttita 

lo s s a 19— 23. m a rras ku u 

ta . N ä y tte ly y n o n ilm o ittau tu 

n e e t u s e im m a t m a a m m e suure 

t k e ittiö k a lu s te id e n valm ista 

ja t. 

K e ittiö a la n tu o tte id e n ja p a lv e 

lu s te n o m a a y h te is e s iin ty m is tä on 

a la n v a lm is ta jie n ja m y y jie n k e s k u u 

d e s s a k a iv a ttu jo p itk ä ä n . A lo ite 

n ä y tte ly n jä r je s tä m is e s tä o n tu llu t 

n im e n o m a a n a la n v a lm is ta jilta . 

K e ittiö 76 tu le e o le m a a n y le is ö n ä y t- 

te ly , jo k a y r ity s te n k a n n a lta a jo ittu u 

h y v ä ä n a ik a a n : jo u lu m y y n ti o n ju u ri 

a lk a n u t ja p ie n r a k e n ta ja t te k e v ä t 

s is u s tu s s u u n n ite lm ia 

k iire is e s ti. 

K e ittiö 7 6 o n e n s im m ä in e n K e s k u s 

k a u p p a k a m a r in 

m e s s u la u ta k u n n a n 

s u o s itte le m a a la n e rik o is n ä y tte ly 

m a a s s a m m e . 

N ä y tte ly n p ä ä tu o te r y h m ä t m u o 

d o s tu v a t s e u r a a v a s ti: K e ittiö k a lu s 

te e t, k o d in k o n e e t, k e ittiö n a p u v ä lin 

e e t ja -la itte e t, e lin ta r v ik k e e t ja 

k o tita lo u s tu o tte e t, s is u s tu s m a te ria a 

lit, k e ittiö a s u s te e t, k e ittiö n h u o n e 

k a lu t, a s tia s to t ja ta rjo ilu v ä lin e e t, 

k e itto k ir ja t, la ito s k e ittiö t, ra v in to 

lo id e n k e ittiö p a lv e lu t, ru o a n v a l 

m is tu s . ty ö p a ik k a r u o k a ilu . a la n 

y h d is ty k s e t jn e . 

N ä y tte ly y n liit ty y ru n s a a s ti e r ila i 

s ia h a v a in to e s ity k s iä r u o a n v a lm is 

tu k s e s ta k e ittiö k o n e id e n k ä y ttö ö n 

a s ti. M m . te le v is io s ta tu tu t k e ittiö - 

m e s ta rit V e ijo V a n a m o ja J a a k k o 

K o lm o n e n e s ittä v ä t p ä iv ittä in ta ito 

ja a n n ä y tte ly s s ä . 

□ 

A R H U S IL A IN E N J y s k A k a d e m is k 

K o r k o n s e r to i T u r u n tu o m io k ir k o s s a 

5. 7 . 1976 jo h ta ja n a a n J e s p e r G ro 

v e J o r g e n s e n . M u k a n a o li m yös 

Ä r h u s in k a u p u n g in o rk e s te rin o b o is ti 

S v e n M u n k s g a a r d K ru s e . K u o ro n 

h e n g e llis e n m u s iik in o h je lm is to 

k o o s tu i m m . B a c h in . B r itte n in ja V. 

W illia m s in s ä v e lly k s is tä s e k ä n y k y 

a ik a is e s ta k u o r o m u s iik is ta . 

V . 1918 ja 1941— 44 v a k a u m u k s e n 

s a p u o le s ta k a a tu n e id e n h a u ta m o - 

n u m e n tit. L a h j. e ri y h te is ö t. — ■ 

W o ld e M u u rm a : " I n k e r iin jä ä n e e t" . 

L a h j. In k e r ilä is te n y h d is ty s ja s e u 

ra k u n ta . — " A u n u k s e n p u o le s ta 

1919 k a a tu n e itte n m u is to m e rk k i" . 

L a h j. e r i y h te is ö t. 

— 1 7 0 0 -lu v u lta 

o le v a t k iv is e t r a ja p y lv ä ä t "S k a n s - 

s in v e r ä jä " . S iir tä n y t T ie - ja v e s i 

r a k e n n u s h a llitu s . 

□ 

IL M A R I R IN N E 

S u o m e n K u lttu u rira h a s to n T u ru n y lio p isto lle la h jo itta m a ve is to s "L ö n n ro t 

R u n e b e rg ja S n e llm a n " . 

Kotiseutp äivät Lieksassa 

Työ ja vapaa-aika oli tunnuksena 

V A L T A K U N N A L L IS E T k o tis e u tu 

p ä iv ä t v ie te ttiin tä n ä v u o n n a L ie k 

sa n k a u p u n g is s a . O s a n o tta jia o li 

lä h e s 500. L u k u o n s u u re m p i k u in 

m illo in k a a n a ik a is e m m in . K o tis e u tu 

ty ö o n ja tk u v a s ti v o im is tu m a s s a , 

se n p iir iin o n liit ty n y t u u s ia v o im ia 

ja u u tta h a r ra s tu s ta . O s a n s a in n o s 

tu k s e s ta s a a m y ö s P o h jo is -K a rja la , 

jo n k a v e to v o im a v a r s in k in 

lä n tis e n 

S u o m e n a s u k k a is iin o n tu n n e tu s ti 

v o im a k a s . T ie d e tä ä n jo e tu k ä te e n , 

e ttä m a a k u n ta p y s ty y a n ta m a a n 

m o n ia v irik k e itä . M o n ia o s a n o tta jia 

k iin n o s ti m y ö s k y s y m y s , m ite n P o h 

jo is - K a rja la o n r a tk a is s u t ty ö tä ja 

v a p a a -a ik a a k o s k e v a t k y s y m y k s e t. 

K o k o n a is u u te n a o n to d e tta v a , 

e ttä 

v a s ta u k s e t o liv a t v a r s in m y ö n te is e t. 

L y h y e s ti s a n o e n p ä iv ie n o s a n o tta 

ja t s a a tto iv a t to d e ta , e ttä P o h jo is - 

K a rja la o n 

m y ö n te in e n . S e k e lp a a 

v a lta k u n n a llis e k s i e s ik u v a k s i a in a k in 

k o tis e u tu p ä iv ie n k o k o n a is a n tia a ja 

te lle n . Ih m is a in e k s e n m y ö n te is y y s 

o n a in a k in tä m ä n k ir jo itta ja n m ie 

le s tä y h te n ä ra tk a is e v a n a te k ijä n ä 

k o k e m u k s iin i. 

E E S T IN D E L E G A A T IO 

S U O M E N k o t is e u t u liitto o li k u ts u 

n u t L ie k s a a n m y ö s E e s tin k o tis e u tu - 

väke ä . E e s tilä is e n v ie r a s jo u k o n 

k o k o o n p a n o o li v a r s in a rv o v a lta in e n . 

M u k a n a o li k o tis e u tu tu tk im u s k o m is - 

s io n e n s im m ä in e n v a r a p u h e e n jo h 

ta ja V e llo T a r m is to , to in e n v a ra 

p u h e e n jo h ta ja K a ril M ü ü ris e p p , 

T a llin n a n k o tis e u d u n tu tk im u s y h d is - 

ty k s e n p u h e e n jo h ta ja W o ld e m a r 

M ille r ja tu tk ija V ä in ö J ä rv , 

jo tk a 

jo a ik a is e m m in o v a t v ie r a ille e t 

m a a s s a m m e . L is ä k s i o li e n s ik e r ta 

la is e n a m a tk a s s a E e s tin k o tis e u tu - 

tu tk im u s k o m is s io n p ä ä s ih te e ri Eva 

M a a rin g . V ie ra id e n ta p a a m in e n o li 

k a ik ille h e id ä n k a n s s a a n te k e m is iin 

jo u tu n e ille m ie lly ttä v ä y llä ty s . V o itiin 

to d e ta , e ttä tä lla is e t v ie r a ilu t jo 

a lk u v a ih e e s s a a n v o iv a t v a ik u tta a 

h e d e lm ä llis e s ti s e k ä e ttä h a lu sy 

v e n tä ä ja ja tk a a s u h te ita o n ilm e i 

s e n v o im a k a s . L is ä k s i s a a tiin h a 

v a ita , e ttä E e s tin k o tis e u tu ty ö to 

d e lla v o im a k k a a s ti p y r k ii k a n n u s ta 

m a a n jä s e n k u n ta n s a tu tk im u s to im in 

ta a . K u n m u k a n a o n tie te e n k a ik 

k ie n a lo je n a s ia n tu n tijo ita k y s e e s s ä 

on k o k o n a is v a lta in e n tie , jo n k a 

v ä lity k s e llä v o im a t v o id a a n y h d is tä ä 

k u llo in k in a ja n k o h ta is e n a s ia n p e 

r in p o h ja is e k s i tu tk im is e k s i. V a lite t 

ta v a s ti v ie r a a t to iv a t s u ru -u u tis e n , 

s illä k o m is s io n p u h e e n jo h ta ja , a k a 

te e m ik k o H a n s K r u u s o li k u o llu t 

k e s ä k u u n v iim e is e n ä p ä iv ä n ä e ik ä 

s iis p ä ä s s y t to iv o m a lle e n m a tk a lle . 

V o id a a n 

m a in ita , e ttä a k a te e m ik k o 

K ru u s o li jo v. 1932 h a rta a n a o s a n 

o tta ja n a T a llin n a s s a v. 1932 p id e 

ty illä v e lje s m a id e n e n s im m ä is illä 

h is to r ia p ä iv illä . H ä n e n s u o m a la is e t 

tu tk im u s y s tä v ä n s ä s u re v a t h ä n e n 

p o is m e n o a a n . 

R E T K E T 

lis ä ä v ä t m e rk ittä v ä llä ta v a lla k o tis 

e u tu p ä iv ie n a n tia . K a h te e n s u u n 

ta a n s a m a n a ik a is e s ti te h d y t P ie lis e n 

k ie rro k s e t lis ä s iv ä t re tk e ilijö id e n 

p a ik a llis tu n te m u s ta . K o lin h is to ria a 

s e lv ite ttiin p e ru s te e llis e s ti. S im 

p a u tta ja n te k ijä H e ik k i T u ru n e n o li 

k irjo itta n u t r u n o p u k u is e n te rv e h 

d y k s e n . J a e n n e n k a ik k e a v a lta s i 

Eva R yynä sen ta ite ilija k o ti ja s ie llä 

o le v a t lu k e m a tto m a n m o n e t p u u 

v e is to k s e t r a jo itu k s e tta jo k a is e n 

m u k a n a o lle e n m ie le n . 

R A JA N re tk i p u o le s ta a n s u u n ta u 

tu i m .m . J o e n s u u n tu tk im u s a s e 

m a lle . H a tu n k y lä n v iis ik o n lin ja lla 

r e tk e ilijö itä k o h ta s i m .m . tä y s in 

k o s k e m a to n R u u n a a n N e itik o s k i 

k a ik e s s a k a u n e u d e s s a a n ja jy lh y y 

d e s s ä ä n . T a r jo ttiin p a m u u ta m ille 

r e tk e lä is ille m a h d o llis u u s k o s k e n 

la s k u u n k in , jo k a n ä k ijö id e n to d is 

tu k s e n m u k a a n e i tu n tu n u t n iin k ä ä n 

v a a ra tto m a lta . 

K O L M A S re tk i s u u n ta u tu i Ilo 

m a n ts iin ia tä llä k in m a tk a lla n ä k y 

m ie n ja k o k e m u s te n a n ti o li ru n s a s . 

T u n tu u s iltä , e ttä k ire is tä a ik a ta u - 

Pähkinäisten saari 

ulkoilualueeksi 

a T u ru n ka u p u ng inv altu u sto 

p ää tti 21. 5. 1976 o staa Turun 

H ip p o s ry :ltä R ym ättylästä 

P ä h kin ä is te n s a aren . K au p 

p aan liittyi p ää tö s M e tsä m äe n 

ra v ira d a n 

ra ke n ta m ise sta 

T u rku u n . K iin teis tö - ja ra k e n 

n u sla u ta ku n ta on antan u t 

as em ak aa va o s as to n te h tä 

väksi 

kä yttö su u n n ite lm a n 

la atim is en s a a re lle yleis o h 

je e n a , että alu e suunnitellaan 

p ä ä o silta an tu rku la iste n y le i 

se en kä yttö ön virkistys- ja 

u lk o ilu alu e en a . 

P ä h k in ä is te n s a a ri s ija its e e R y 

m ä tty lä s tä n o in 15 km lo u n a a s e e n . 

T u ru s ta s a a r e lle o n v e s its e m a tk a a 

n o in 35 km . T ila a n k u u lu u m aa - 

a lu e ita ru n s a a t 170 h e h ta a ria ja 

v e s ia lu e ita n o in 114 h e h ta a ria . A s u 

m a tto m a n s a a re n T u r u n H ip p o s 

o s ti v u o n n a 1910, jo s ta lä h tie n s a a ri 

o n o llu t o r iv a rs o je n k e s ä la itu - 

m e n a . 

□ 

lu is ta h u o lim a tta o s a n o tta ja t o liv a t 

k a u tta lin ja n ty y ty v ä is iä . V a rs in k in 

e k s o o ttis te n m a is e m ie n n ä k e m in e n 

o li m o n ille jo p a v a n h e m m a n p o lv e n 

o s a n o tta jille s u o ra s ta a n a in u tla a 

tu is ta . E n s ik e r ta la is iin m a is e m ie n 

m a h ta v u u s te k i o m a n v a ik u tu k 

sensa. 

K A R J A L A IN E N 

P E R IN N E IL T A 

R E T K IE N p ä ä tte e k s i s a a tiin k o 

ke a a im o a n n o s k a r ja la is ta p e r in 

n e ttä s illä k o tis e u tu p ä iv ie n p e r in - 

n e illa s s a k a r ja la is u u s ja k a le v a la i 

s u u s o liv a t v o im a k k a a s ti e s illä . 

K a rja la is e n m a is e m a n lis ä k s i o li 

v u o ro s s a h e n k in e n p a n o s . K a ik ille 

ja v a r s in k in lä n s is u o m a la is ille n iin 

m u rre k u in ta v a tk in o liv a t o u to ja . 

Illa s ta m u o d o s tu i a n to is a k o k o n a i 

s u u s . K a rja la in e n k a n n e l, r u n o 

s ik e rm ä t, ta n s s ie s ity k s e t, la u s u n ta - 

ry h m ä t ja s u o jä r v e lä is e t a r g ir u a d ie t 

— a rk ip ä iv ä n ty ö , o li k o k o n a is u u s 

jo k a jä i k a ik k ie n k iito llis e e n m ie 

le e n . Illa n p ä ä ttä jä is ik s i A a rn e P u 

ro la n k irjo itta m a n ä y te lm ä " K o r p i- 

J a a k k o " jo h d a tti ju h la v ä e n v u o s ie n 

1741— 1766 ta p a h tu m iin . M ie le n 

k iin to is ta , m u tta k a r ja la is itta in a ja 

te lle n e h k ä v ä h ä n p itk ä v e te is tä . 

V A P A A -A IK A P O L IT IIK K A 

o li e d u s k u n n a n p u h e m ie s H e l 

te e n ju h la p u h e e s s a a n k ä y ttä m ä ja 

h ä n e n o m a s ta k in m ie le s tä ä n o u d o l 

ta k u u lo s ta v a s a n a . K ä s ite o li 

k u ite n k in y k s in o m a a n y h te is k u n ta 

p o litiik k a a , jo n k a p u itte is s a , ta v o itte 

is s a ja k e in o is s a y le is e t y h te is 

k u n ta p o liittis e t ta v o itte e t tu le v a t 

h e ija s tu m a a n . K u n ih m is iltä v a a d i 

ta a n e n tis tä v ä h e m m ä n r u u m iillis ia 

p o n n is tu k s ia , n iin s itä k in s u u re m 

m ik s i k a s v a v a t m e ih in k o h d is tu v a t 

h e n k is e t v a a tim u k s e t. P u h e m ie s 

H e lle to te s ik in , e ttä ta rv ita a n e n tis 

tä e n e m m ä n h e rm o v o im a a , h e n k is tä 

ke s tä v y y ttä , v a p a u tta , ta rk k a a v a i 

s u u tta ja v ire y ttä . K a ik k i e d e llä - 

s a n o ttu k y tk e y ty y n y t tä llä h e tk e llä 

e h k ä e n tis tä e n e m m ä n v a s ta is u u 

d e s s a h a r jo ite tta v a a n ty ö v o im a -, 

k o u lu tu s -, e lin k e in o -, e lä k e tu r v a - ja 

m a tk a ilu p o litiik k a a n . N e o v a t y h tä 

k o k o n a is u u tta , jo s ta n iitä e i v o id a 

e ro tta a . E s ity s k o k o n a is u u te n a o li 

s e lv itte le v ä , m u tta k u u lija jä i s itte n 

k in o d o tta m a a n s e lv ä ä k a n n a n o tto a 

tu le v a s ta lo m a n k ä y ttö ä k o s k e v a s ta 

r e a a lip o litiik a s ta . 

K O K O N A IS A N T I 

L ie k s a n k o tis e u tu p ä iv is tä o li jo 

ka s u h te e s s a m y ö n te in e n ja v a k u u t 

ta v a . P ä iv ä t o s o ittiv a t, e ttä is ä n 

m a a m m e e ri p u o lilla v a ik u tta v a k o 

t is e u tu a n n e ja r a k k a u s o m a a n e lin 

y m p ä ris tö ö n o n v o im a k a s te k ijä , 

jo k a te h o k k a a n h e d e lm ä llis e s ti v a i 

k u tta a m u id e n m a a k u n tie n a s u k 

k a is iin . K o tis e u tu p ä iv ie n tu le v a is u u s 

o n ta a ttu . K u n p a v a a n e iv ä t k a s 

v a is i y li ä y r ä itte n s ä . 

□ 

T O IV O T . R IN N E

Hirvensalo, 

Satava ja Kakskerta — 

saaret meren sylissä 

■ T u ru n k a u p u n g in m a tka ilu la u ta k u n ta ja K a k s k erta-S e u ra 

o v at y h te is to im in n a ssa la a tin e e t m onistetu n e sitteen H irv e n 

salo sta, S atav as ta ja K a kskerra sta. E sitteen ta rko itu ksena 

on o lla o p p a a n a n iille, jo tk a tie yh tey k siä k äyttäen tu tu stu vat 

m a in ittu je n s aa rte n k u lttu u rih isto riallisesti m e rkittäviin k o h te i 

s iin ja lu o n n o n k a u n iis iin n ä kym iin . J u lk a is e m m e o h eisena 

ly h e n n e lm ä n la a ja s ta e sittee stä, jo ta m o n istee n a on saatavissa 

m m . T u ru n k a u p u n g in m a tkailu to im isto sta K äsityö läiskatu 4. 

H irv e n s a lo o n h a lk a is ija lta a n 6 

km m itta in e n s a a ri A u ra jo e n s u u lla . 

S u u rin o s a s a a re s ta a s u te ttiin jo 

v a r h a is k e s k ia ja lla lä h in n ä M a a ria n 

ta lo is ta p e r ä is in o le v ie n u u d is a s u k 

k a id e n to im e s ta , m is tä jo h tu e n 

H irv e n s a lo k u u lu i v a n h a s ta a n M a a 

ria n p itä jä ä n . S a a re n n im i m a in i 

ta a n s ä ily n e is s ä a s ia k irjo is s a e n 

s im m ä is e n k e r r a n v u o n n a 1336 

m u o d o s s a H irw is a lo . H irv e n s a lo n 

ta lo n p o ik ie n k iu s a n a o v a t k a u tta 

v u o s is a to je n o lle e t ra s k a a t v e ro t, 

s ija its ih a n k r u u n u a e d u s ta n u t ja 

v e r o n k a n n o s ta h u o le h tin u t T u ru n 

lin n a v a in ty k in k a n ta m a n p ä ä s s ä 

H irv e n s a lo n p o h jo is p ä ä s tä . V e ro ta a 

k a n v u o k s i jo u tu iv a t m o n e t H irv e n 

s a lo n ta lo is ta T u r u n p o rv a re id e n , 

k irk o n ta i a a te lis te n o m is tu k s e e n . 

N iin p ä s a a re n ta lo ja o n k u u lu n u t 

m m . M ik a e l A g ric o la lle , F le m in g - 

s u v u lle ja J a a k k o d e la G a rd ie lle . 

1 7 0 0 -lu v u lla s ija its i H irv e n s a lo s s a 

T u r u n A k a te m ia lle k u u lu n u t k a s v i 

tie te e llin e n p u u ta rh a . V u o d e s ta 1944 

lä h tie n H irv e n s a lo n s a a ri o n k u u lu 

n u t T u r u n k a u p u n k iin . V a k in a is ia 

a s u k k a ita s a a r e lla o n n y k y is in n o in 

2 200. S a a re n 3 3 km p itu is e s ta 

ra n ta v iiv a s ta o n s u u r i o s a k e s ä a s u - 

tu k s e n h a llu s s a . 

S A T A V A J A K A K S K E R T A 

K a k s k e r r a n n im e s tä o n m o n ta 

e ri a r v io in tia . E rä ä n a r v io n m u k a a n 

n im i ju o n tu u k a h d e s ta s a m a n k a l 

ta is e s ta r in n a k k a is e s ta s a a re s ta , 

S a ta v a s ta ja K a k s k e rra s ta , jo tk a 

H ö y ttis te n s a lm i e r o tta a to is is ta a n . 

T o is e t a r v e le v a t n im e n p o h ja u tu v a n 

s a a re n jä r v e n ja jä r v e s s ä o le v a n 

s a a re n to is tu m is e e n , s a a ri k a h te e n 

k e rta a n . 

S a ta v a n ja K a k s k e r r a n 

y h te in e n 

m a a p in ta - a la o n n o in 32 n e liö k ilo 

m e tr iä ja r a n ta v iiv a n p itu u s lä h e s 

100 km . S a a re t o v a t o lle e t p y s y 

v ä s ti a s u ttu ja jo 1 0 0 0 -lu v u lta lä h tie n . 

K a k s k e r r a n s a a r e lla o n k u ite n k in 

jä ä n te in ä p r o n s s ik a u tis e s ta a s u tu k 

s e s ta u s e ita h iid e n k iu k a ita ja h a u 

t a r a u n io ita . N y k y is in k a n ta -a s u k k a i- 

ta a lu e e lla o n v ä h ä n a lle 1 000 

h e n k e ä k e s ä a s u k k a id e n m ä ä rä n 

n o u s te s s a y li v iis in k e r ta is e k s i. 

K a k s k e rra n jä rv e n p in ta o n n o in 

8 m e triä m e re n p in ta a y le m p ä n ä . 

K ir ja llis is s a lä h te is s ä o n K a k s 

k e rra s ta m a in in to ja e n s im m ä is e n 

k e rra n v u o d e lta 1416. T ä llö in a lu e 

k u u lu i K a a rin a n p itä jä ä n , jo n k a 

s e u ra k u n ta a n K a k s k e rta k u u lu i k a p 

p e lin a . Its e n ä is e n ä s e u ra k u n ta n a 

K a k s k e rta o li v u o d e s ta 1938 v u o 

te e n 1959, jo llo in se y h d is te ttiin 

T u ru n M a rtin s e u ra k u n ta a n . K a k s 

k e rra n k u n ta liit e ttiin 1. 1. 1968 T u 

ru n k a u p u n k iin . 

H IR V E N S A L O N JA 

S A T A V A N S IL L A T 

H irv e n s a lo n n y k y in e n s ilta y li 

P itk ä n s a lm e n v a lm is tu i v. 1968, 

H irv e n s a lo n e n s im m ä is e n v. 1949 

v a lm is tu n e e n p u u s illa n jo u d u ttu a 

la h o a m is v a u rio id e n v u o k s i p a in o 

r a jo itu s te n a la is e k s i ja k a n s a n 

n o u s u a m u is tu tta n e e n "s ilta ta is te - 

lu n ” n ä y ttä m ö k s i. S illa s ta e te lä ä n 

(v a s e m m a lle ) o n H irv e n s a lo n H o n - 

k a is te n ra n n a n o m a la a tu in e n , P itk ä - 

s a lm e n r a n ta k a llio lle s y n ty n y t pa - 

lik k a k y lä . 

H a a rla n s a lm e n y littä v ä S a ta v a n 

k a p u la lo s s i o n k o r v a ttu p o n tto o n i- 

s illa lla . T ä llä p a ik a lla s a ttu i v. 1940 

e rä s m a a m m e tu h o is im m is ta lo s s i- 

o n n e tto m u u k s is ta lin ja - a u to n s y ö k 

s y tty ä lä p i v a r m u u s k e tju je n m e re e n 

v ie d e n m u k a n a a n k u o le m a a n 17 

h e n k e ä . S illa s ta v a s e m m a lla o n 

E k v a lla n n ie m i le h te v in e ta m m i- 

m e ts in e e n . A lu e p y ritä ä n s ä ily ttä 

m ä ä n s u o je lu k o h te e n a . R a n ta - 

a lu e e lle o n ra iv a ttu k a u p u n g in u i 

m a ra n n a t. 

K A K S K E R R A N J A H IR V E N S A L O N 

K IR K O T 

P u id e n k a tv e e s s a m e re n tu n tu 

m a s s a s ija its e v a a K a k s k e rra n k ir k 

k o a tie d e tä ä n ra k e n n e tu n 1700- ja 

1 8 0 0 -lu v u illa . S e v ih ittiin ta r k o itu k 

s e e n s a v u o n n a 1770 k e s k e n e rä is e 

nä. N s. h a r m a a k iv ik irk o n k irk k o - 

s a lia k a tta a p u in e n ty n n y r ih o lv i. 

K ir k k o o n k u u lu u ta p u lir a k e n n u s 

v u o d e lta 1884 ja B o n s d o rf-s u v u n 

h a u ta k a p p e li, jo tk a m o le m m a t o v a t 

a r k k ite h ti C . B a s s in s u u n n itte le m ia 

K ir k k o a o n v iim e k s i k o r ja ttu p a lo n 

jä lk e e n v u o n n a 1974. 

K a k s k e r r a n k irk o n v a n h e m m is ta 

r a k e n n u s v a ih e is ta k e rro ta a n , e ttä 

k a la s ta ja t n u o tta a v e tä e s s ä ä n nyk 

y is e n k irk o n ra n n a s s a s a iv a t v a l 

ta v a n . n o in 3 0 0 ty n n y r in la h n a - 

s a a liin . N ö y r in ä h e p ä ä ttiv ä t la h 

jo itta a s a a liin s a k irk o n p e ru s ta m i 

s e k s i tä lle s iu n a u k s e llis e lle n ie 

m e lle . T o in e n k in ta r in a liitty y k irk 

k o o n . 

K ir k k o h e r r a t s a iv a t a ik a n a a n 

p a lk k a n s a lu o n n o n tu o tte in a ta lo n 

p o jilta . N iin p ä K a k s k e r r a n k in k irk 

k o h e r r a k e r r a n ju m a la n p a lv e lu k s e n 

jä lk e e n sa i s ä k illis e n h e rn e itä . 

K a k s k e r r a n p a p p ila o n k u ite n k in 

s a lm e n to is e lla p u o le lla . K u n p a p p i 

h e itti h e r n e s ä k in v e n e e s e e n m en i 

s ä k k i r ik k i ja h e r n e e t v a lu iv a t m e 

re e n . S iitä s a a k k a o n u is tim e n s o u - 

ta jie n k iu s a k s i k a s v a n u t m e re ssä 

a h v e n ru o h o a , jo s ta V a rs in a is -S u o - 

m e s s a k ä y te tä ä n n im ity s tä " K a k s 

k e rra n p a p in p a u v v a r s s i" . 

A r k k ite h ti P e k k a P itk ä s e n s u u n 

n itte le m a H irv e n s a lo n m o d e rn i 

k ir k k o v a lm is tu i v u o n n a 1962. K irk 

k o o n jo h ta v a n le h m u s r iv in o va t 

s e u r a k u n ta la is e t is tu tta n e e t. 

P e rin te is illä K a k s k e r r a n k ä r ä jillä 

1. 8. 19 76 e m ä n tä E lla A n ttila la h 

jo itti S a ta v a n s a a r e lla s ija its e v a n 

N ik k ilä n L ä n s ita lo n tu u lim y lly n 

K a k s k e r ta -s e u r a lle . S a m a lla m aa - 

a lu e , jo lla m y lly s e is o o , v u o k r a ttiin 

50 v u o d e k s i K a k s k e r ta -s e u r a lle 

1. 8. 1976 a lk a e n e h d o lla , e ttä s e u 

ra n to im e s ta m y lly k u n n o s te ta a n . 

P A A V O N U R M E N J U O K S IJ A - 

P A T S A S V A L M IS T U I 

L A U T T A R A N N A S S A 

P fk is a a r e n tie n v a r r e lla o le v is ta 

ta lo is ta to in e n p u n a in e n m ö k k i on 

a k a te e m ik k o W ä in ö A a lto s e n la p 

s u u s k o ti, jo n k a p o rtin p y lv ä ä s e e n 

k iin n it e tty p r o n s s ila a tta k e rto o 

m a a ilm a n k u u lu n 

k u v a n v e is tä jä n 

a s u n e e n s iin ä v u o s in a 1905— 1927. 

T a ite ilija n k a llio n k u p e e s e e n ra k e n 

n e ttu e n s im m ä in e n v a a tim a to n ty ö 

p a ja o n v ie lä p a ik a lla a n , m u tta tie n 

r a n n a n p u o le is e lla r e u n a lla s ija in 

n e e s ta k irk k o m a is e s ta a te lje e s ta , 

jo s s a m m . P a a v o N u rm e n ju o k s ija - 

p a ts a s o n v a lm is tu n u t, 

o n jä lje llä 

e n ä ä m u u ta m ia s o k k e lik iv iä . L a p 

s u u s k o ti o n n y k y is in T u ru n k a u 

p u n g in o m is tu k s e s s a W ä in ö A a lto 

sen S e u ra n h a llin ta a n lu o v u te ttu n a , 

jo k a p u o le s ta a n o n a n ta n u t s e n n i- 

m e llis v u o k r a s ta a s u n n o k s i k u v a ta i 

te ilijo ille . 

M ö k in o h i jo h ta v a tie ja tk u u 

e d e lle e n P ik is a a r e e n , jo s s a v a n 

h a s ta a n o n s ija in n u t lu o ts ia s e m a . 

P ik is a a re n v a n h a o s a o n m e id ä n 

p ä iv iim m e s a a k k a s ä ily ttä n y t m e r i 

h e n k is e n lu o n te e n s a p ie n in e lu o ts i- 

ja m e rim ie s m ö k k e in e e n . 

M o ik o is te n 

tie n h a a r a s ta o ik e a lle 

jo h ta v a a Y lik y lä n tie tä p ä ä s tä ä n 

v u o n n a 1882 ra k e n n e ttu u n W ä in ö 

A a lto s e n k o u lu u n , jo k a o n tu llu t 

tu n n e tu k s i, p a its i k u u lu is im m a s ta 

o p p ila a s ta a n , m y ö s k o lm e k e rta a 

e n s i p a lk in n o n v a lta k u n n a llis is s a 

y m p ä ris tö n h o ito k ilp a ilu is s a v o itta 

n e e s ta p u is to a lu e e s ta a n . 

W ä in ö A a lto s e n n im i liitty y m yös 

W a s tm ä k e e n , jo s s a h ä n v ie tti ta l 

v e n ja k e s ä n v u o n n a 1902 m u u te t 

tu a a n 7 -v u o tia a n a v a n h e m p ie n s a 

k e r ä llä K a rin a is is ta H irv e n s a lo o n . 

F R IS K A L A N J A B R IN K H A L L IN 

K A R T A N O T 

F ris k a la n la h d e n a a llo illa K a a rle 

H e rttu a n la iv a s to n k e r r o ta a n o lle e n 

a n k k u r o itu n a s e n s a a p u e s s a v u o n 

n a 1597 v a llo itta m a a n T u ru n lin 

na a . O ik e a lla k o iv u k u ja n p ä ä s s ä o n 

n y k y is in T u r u n k a u p u n g in o m is ta m a 

F ris k a la n k a rta n o , e n tin e n a a te lis 

to n r u s th o lli, jo k a a ik o in a a n o n 

k u u lu n u t m m . F le m in g -s u v u lle . H irv 

e n s a lo n ta lo n p o ja t s a iv a t u se in 

k ä rs iä a a te lis te n k a rta n o n o m is ta jie n 

o m a v a lta is u u d e s ta . N iin p ä k e r r o 

ta a n 1 5 0 0 -lu v u lla F ris k a la n s illo is e n 

o m is ta ja n P ie ta ri F le m in g in ta p p a 

n e e n p a ik k a k u n n a lla v iis i ta i k u u s i 

m ie s tä . 

B r in k h a llin k a rta n o n a rv o k a s 

p ä ä ra k e n n u s o n u u s k la s s is m in v a r 

h a is in e d u s ta ja S u o m e s s a . R a k e n 

n u k s e n s u u n n itte li ja r a k e n n u tti 

a r k k ite h ti G a b rie l v o n B o n s d o rf 

v u o n n a 1793. P ä ä ra k e n n u k s e n 

o h e lla h ä n ra k e n n u tti k a rta n o n y h 

te y te e n s e k ä e n g la n tila is e n e ttä 

ra n s k a la is e n p u u ta rh a n . K a rta n o n 

v a n h im m a n r a k e n n u s jä ä n te e t s ijo ittu 

v a t v a n h a n n a v e ta n v a ih e ille , 

jo lle p a ik a lle B o n s d o r fin y s tä v ä 

H e n rik G a b rie l P o rth a n o lis i k a ts o 

n u t p ä ä ra k e n n u k s e n p a r h a ite n s o 

piv a n . K a rta n o n o m is ta a n y k y is in 

T u ru n k a u p u n k i. A lu e e lla o n m y ö s 

lu o n n o n h a rv in a is u u k s ia k u te n 

v u o re s ta v irta a v a v e s i e li v e d e n - 

v u o ta m a ja ik im e ts ä , jo s s a m a h ta 

v a t ta m m e t, s a a rn e t ja v a a h te ra t 

e d u s ta v a t v u o s is a ta is ta p u u s to a . 

T IIL IÄ , S E L L U L O O S A A 

J A P A P E R IA 

K a k s k e rra s s a m u o d o s ti k e s k i 

a ja lla m a a ta lo u d e n 

ja k a la s tu k s e n 

o h e lla tiile n ly ö n ti m o n illa tilo illa 

jo p a p ä ä e lin k e in o n . T ä s tä s y y s tä 

tä ä llä o le v ie n tilo je n h e in ä v e ro t o likin 

jo k e s k ia ik a n a s ä ä d e tty m a k 

s e tta v a k s i tiilin ä . N ä itä t iiliä k ä y te t 

tiin m m . T u ru n tu o m io k ir k o n ja 

T u ru n lin n a n r a k e n n u s tö ih in . R a u s t- 

v u o re n a lu e e lla o n v ie lä k in n ä h tä 

v ä n ä tiile n v a lm is tu k s e e n k ä y te tty je n 

m iilu je n jä ä n te itä . T iile n p o ltto o n 

m u o a o s 'n u i m y ö s K a k s k e rra n 

v a a k u n a tu n n u k s e n p ä ä a ih e e n , k a k s i 

tiilila s tis s a o le v a a v e n e ttä . 

M y lly k y lä n jä r v e s tä s a a a lk u n s a 

p u ro , jo n k a v a r r e lla 1 7 6 0 -lu v u lta 

a lk a e n to im i S u o m e n to in e n s e llu 

lo o s a - ja p a p e rite h d a s , jo k a v a l 

m is ti m a k u la tu u ria , k a r ttu u s ia ja 

v u o ra u s p a p e ria to im itta e n n ä in T u 

ru n tu o m io k a p itu liin s e n ta rv its e m a t 

a s ia k irja p a p e r it. M y ö h e m m in r a 

k e n n u k s e s s a o n to im in u t m m . m y lly 

ja k a la n v ilje ly s la ito s . M a in e ik k a in 

kylä n ra k e n n u k s is ta o n e n tin e n 

P ru n k k a la n k irk k o . V ä h ä n m a tk a a 

e d e m p ä n ä tie n o ik e a lla p u o le n o n 

ru o tu v ä k ila ito k s e n a ik a n a k y lä n y l 

lä p id e ttä v ä k s i k u u lu n u t e n tin e n r a 

k u u n a n to rp p a , 

jo k a o n s is u s te ttu 

k a h v io k s i. 

□ 

T A S A V A L L A N p r e s id e n tti o n 

m y ö n tä n y t T u ru n M u s iik k io p is to n 

jo h ta ja lle , v iu lu ta ite ilija T u o m a s 

J a a k k o H a a p a s e lle p r o fe s s o rin n i 

m e n ja a rv o n . 

V a s t- 

m ä e n k a r 

ta n o n 

p ä ä ra k e n 

nu s. 

— V a lo k . 

F o to 

S ilm u n e n . 

• P ik is a a re n v a n h a a o m a k o tia s u tu s ta . — V a lo k. A rvo Salm in en.

Kotiseutututkimuksen 

neuvottelupäivät 

Turussa 

T u ru n kesäylio p isto n ja V ars in ais -S u o m en M a a ku n taliito n 

jä rje s tä m in ä p id e ttiin k esäkuussa T u ru n y lio p isto lla m ie le n 

k iin to in e n k o tiseutu tu tk im u ksen n eu vo ttelu p äivä. A lustusesite 

lm iä p itiv ät m .m . p ro fesso rit E rkki Asp, P äiviö T o m m ila, 

llm a r T a iv e ja U nto S alo , a rkkiteh ti R aim o N arju s, a k a te e m ik k o 

K u s ta a V ilk u n a , v altio n a rkis to n h o ita ja T o iv o P alo p o ski ja 

o p e tu s n eu vo s V e ik k o T a lv i. S eu ra a va ss a on lyhyitä p o im in to ja 

n ä is tä esite lm is tä . 

ERKKI ASP: 

KOTISEUDUN TU TKIM U S — 

M ITÄ SE ON? 

K otiseudun tu tkim u s lähti 1800- 

luvun lopulla siitä, että perehtyessään 

om aan k u lttu u riin kansa alkaa 

tiedostaa e rikoislaatuaan ja ryhtyy 

ponnistelem aan kansallisen 

olem assaolonsa puolesta. Isänm 

aanrakkauden herättäm isessä ensim 

m äisenä vaiheena oli kotiseutuun 

kohdistuvan kiintym yksen 

vahvistam inen. 

Nyt kysytään, m itä kotiseuduntutkim 

u ksella tarkoitetaan. On nähtävä 

yhteydet m enneeseen m utta 

pitäydyttävä nykyhetkessä ja sen 

vaatim uksissa. Nyt kansallinen paik 

a llis k u lttu u ri on jääm ässä yleism 

a a ilm allisen vaikutuksen varjoon, 

m ikä li ei tätä om aa kulttu u ria riittävästi 

v a rje lla ja arvosteta. 

K otiseututyöstä on esitetty e rilaisia 

näkem yksiä. Jo tk u t ta rk o itta 

vat s illä esineellisen ja henkisen 

kansanperinteen kerääm istä museoihin, 

keskusa rkisto ih in ja yhd 

istysten om iin kokoelm iin, paikallisten 

p e rinteiden elvyttäm istä 

sekä paikallistu tkim u ksen edistäm 

istä. K otiseututyötä on sanottu 

m yös "s o s ia a lis e s ti" sävyttyneeksi 

kansalaistoim innaksi, jo n ka perim 

m äisenä tavoitteena on kansalaisten 

viihtyisyyden lisääm inen 

elinym p ä ristö ö n . Näin toim innan 

p iiriin kuuluvat mm. luonnonsuoje 

lu , m aisem anhoito, m atkailu, 

nuorisotyö ja yhteisku n ta su u n n ittelu. 

Varsin painokkaasti on huom 

autettu, e tte i kotiseututyö enää 

p itkään o le o llu t kansallisrom anttista 

harrastelua, vaan se on ennen 

kaikkea nykyisen suom alaisen 

ihm isen palvelua, työtä, jo k a tällä 

lin ja lla pelastaa nykyiset a inoalaatuiset 

kotiseudun arvot myös 

tulevien polvien nautittavaksi, työtä, 

jo k a suunnite lm a llisesti ja m ahdollisim 

m a n p o sitiivise lla tavalla 

kehittä ä näitä arvoja, tekee ko tiseudun 

huolletuksi, viehättäväksi 

ja rakkaaksi m aaksi ei vain sen 

s y n typerä isille a sukkaille vaan 

m yös sinne m u u tta jille , sinne tulev 

ille tu ris te ille ja ulkom a a la isille 

v ie ra ilijo ille . 

E sitelm öitsijä m ainitsi m yös kotiseutututkim 

uksen olevan sosiaalista 

toim intaa, jo n ka tavoitteena 

on kehittää ihm isen m ahdollisuuksia 

sopeuttaa ym päristöä ja sopeutua 

ym päristöön. Niinikään tu tk i 

mus on jatkuvaa toim intaa, eikä 

pääm ääriä saavuteta kertaheitolla. 

Tutkim us on luonteeltaan prosessimaista, 

tapahtum ien jatkuvaa seuraam 

ista. T utkijasta on myös tu llu t 

oleellinen rengas yhteiskunnan ohjailussa. 

T utkim us on onneksi saanut 

m eillä olla varsin vapaata monipuolista 

tutkim usta, toisaalta 

TURKU-SEURA, 

Å B 0 -SAMFUNDET r.y 

T oim innanjohtaja 

V erksam hetsledare 

Ilm ari Rinne 

T askulantie — Taskula- 

vägen 1 G 116 

20300 Turku — Å bo 30 

Puh. — Tel. 382 596 

Talouspäällikkö - Ekonom ichef 

U lla Eura 

Linnankatu — S lottsgatan 8 A 14 

20100 Turku — Åbo 10 

Puh. — Tel. 24 992 

Svenskspråkig sekreterare - 

R uotsinkielinen sihteeri 

E rik Bergh 

Svartm unkegränd — 

M ustainveljestenkuja 2 A 

20100 Å bo — T urku 10 

Tel. — Puh. 13 030 

P o stisiirto tili - Postgiro 

TU 32 300-4 

m yös e ri n ä k ö kanto ja myötäilevää 

tu tkim u sta ja näin lo pputulos on 

an toisam pi kuin jo s asioita tu tkittaisiin 

vain yhdestä näkökulm asta. 

K o tiseutu tu tkim u s on erikoisesti 

m o n itie te e llin e n ongelm akokonaisuus, 

jo ta ei yksi tu tk ija pysty sam 

anaikaiseen käsittelyyn, koska 

hänellä on vain osaratkaisuja. Sensijaan 

useiden tu tk ijo id e n työn vähittä 

isenä tulo ksena saadaan rakentum 

aan kokonaisuus, josta voidaan 

saada varsin vakuuttaviakin 

yleistyksiä. 

P ÄIVIÖ T O M M ILA : 

TÄM ÄNPÄIVÄN P A IK A LLIS 

HISTO RIA — P O IK K I 

TIETEELLIS TÄ KOTISEUDUN 

TUTKIM USTA. 

T avallinen p a ik a llis h is to ria on 

yleisim m in yhden h istoriantutkijan 

laatim a, m utta saattaa sinänsä sis 

ä llöltään o lla ja onkin , poikkitieteinen, 

s illä kysym ys on tietyn ihm 

isyhteisön kokonaistoim innan 

synteesistä. J o ita kin poikkeuksia 

to ki kaavasta on, ja tä llö in keskeisenä 

yrityksenä nousee esiin Turun 

ylio p is to n kylätutkim usryhm än 

työ, jo ka nim enom aan on sitä mitä 

o tsikkoni jä lk io s a edellyttää, poikkitie 

te e llistä kotiseudun tutkim usta. 

P a ikallishisto ria kohdistuu ihm isyhteisön 

historiaan, e ikä tietyn 

paikan vaiheisiin. Me em m e kirjaa 

tietyn alueen sisä llä tapahtuneita 

tapahtum ia siksi että ne ovat sattuneet 

esim . Pöytyällä tai Kauhavalla, 

vaan siksi että ne ovat koskeneet 

tä llä s e u d u lla asuneita ihm 

isiä ja vaikutta n e e t heidän toim 

intaansa. Tästä seuraa että jo 

kaisen alueen vaiheet poikkeavat 

ainakin jossainm äärin jokaisesta 

toisesta alueesta ja että tutkim uksen 

tehtävänä on löytää kunkin 

p itäjän, kaupungin, m aakunnan 

identite e tti, sille ja vain sille om i 

nainen kokonaiskuva. Tästä myös 

löydäm m e yhden p aikallishistorian 

tehtävän. Nykypäivän ihm isen sanotaan 

etsivän paikkaansa ja identiteettiään. 

Sen seudun m enneiden 

vaiheiden tuntem inen, jossa hän 

asuu — olko o n se hänen vanhaa 

sukuseutuaan tai olkoon hän m uuttanut 

m uualta — saattaa auttaa 

häntä sijo ittu m a a n seudulle entistä 

parem m in. K otiseutu ei saisi olla 

hänelle m ikä tahansa paikka, vaan 

hänen tu lis i tietää kuuluvansa täm 

änpäivän lenkkin ä seutunsa yhteisön 

ketjuun. 

Prof. T om m ilan esityksessä käs 

ite ltiin mm. T urun yliopiston 

asettam an kylätutkim usryhm än to i 

m intaa ja sen m erkitystä, mutta 

seuraavassa vain esityksen yhteenvetoja: 

"K ylätutkim usryhm än 

to im in ta on sinänsä m ainio esim 

erkki y h te istie te e llisestä tu tk i 

m u stoim innasta ja sen hedelm ä llisyydestä. 

P roje ktissa on y lite tty sekä 

laitos- että tie d e kunta ra ja t. Mukana 

o lle e t nuoret tu tk ija t ovat 

kunkin kylän kohdalla m uodostaneet 

pro d u ktiivisen työyhteisön, 

o p p in e e t ryhm ätyöskentelyä, o p p i 

neet käytännössä tuntem aan toisten 

talo je n työskente lyta p o ja ja 

niiden n äkökulm ia. Itse tu tkim u s 

teem an kannalta m o nitieteinen ta r 

kastelu on selvästi o llu t hedelm ällinen. 

M ikään m ukanaolevista tie 

teenaloista tuskin olisi yksinään 

saanut niin m o n ip u o lista kuvaa 

kylistä a ikaan." 

Vielä tu lkoon to d e tu ksi syntyneessä 

keskustelussa e siin tuotu 

m uutam a k u u lijo id e n m ielipide: 

K ylätutkim uksen uusin lin ja on 

m onitieteellistä eikä vain arkeolo 

gian tutkim usta. — P aikallishistorian 

tutkim uksen p iiriin on otettava 

jopa paikallism u rte e n tutkim inen. 

— Ei ole tu tkitta va vain fo lk lo ris 

tiikkaa vaan paikkakunnan ihm i 

sen kokonaiseläm ään, esim . musiikkiin, 

kalastukseen jne. liittyvää 

historiaa. — Ei vain esineitä ja 

tapoja vaan ko konaiskulttu u ria on 

tutkittava. 

UNTO SALO: 

M USEOT JA KOTISEUDUN 

TUTKIM US 

Prof. S alo selosti m aam m e m u 

seolaitoksen historiaa, sen kehitystä 

ja vaiheita sekä num eraalisia 

tietoja m useoista, n iiden esineistöstä 

ja taloudesta. Hän m ainitsi 

että m aam m e m useot ovat yleensä 

syntyneet spontaanisti yksityisten 

harrastajien a lo itte e sta ja heidän 

innostuksensa luom ina. 

Kun lehtem m e tila ei salli laajem 

paa selostusta otan prof. Salon 

esitelm än loppuosan sellaisenaan 

tähän. 

"E dellä olen koettanut esittää, 

että m useot jo pelkästään omaa 

tehtäväänsä täyttäm ällä tekevät 

arvokasta, laajuudeltaan ja syvyydeltään 

tosin vaihtelevaa kotiseuduntutkim 

usta. Tästä seuraa, että 

m useoiden perustoim innan ka ikin 

puolinen edistäm inen, jo ka on 

Suomen M u seoliiton päämääränä, 

jo sinänsä m erkitsee m yös museoiden 

tekem än kotiseuduntutkimuksen 

voim istam ista. M utta päämääriä 

voidaan ja tu lisikin museoille 

asettaa m yös suoranaisesti 

ko tiseuduntutkim uksen n äkökulmasta. 

M itä ja m iten? Ensim m äiseen 

kysym ykseen en pyri tässä 

vastaam aan, vaikka jo ita k in ajatuksia 

olisi h elppo heittää ilm aan. 

Jälkim m äiseen sen sijaan tahtoisin 

antaa erään alustavan ajatuksen: 

m useoiden kotiseuduntutkim us o lisi 

eräs aihe, jo ka vo ita isiin ottaa 

K otiseutuliiton ja M useoliiton yhteisen 

pohdinnan kohteeksi. Näissä 

p o hdinnoissa voita isiin hahm o 

tella tehtäviä, jo tk a o lisivat eri tasoisten 

m useoiden m a h dollisuuksien 

piirissä, niissä voita isiin tutkia 

ko tiseuduntutkim uksen yleisten 

edellytysten parantam ista, ja niissä 

tulisi pohjustaa ko tiseuduntu tkimuksen 

ja m useotyön yleistä ideologiaa. 

Lahden m useopäivillä pari 

v iikkoa sitten tähdensin sitä tehtävää, 

jo k a maan m useoväellä on 

om alta osaltaan kansallisen identiteetin 

voim istam isessa. Tahtoisin 

lisätä, että kotiseuduntutkim us ja 

kotiseutu- ja m useotyö voi olla tässä 

suhteessa eräs m a hdollisuus." 

Turkuloisrykmentti 

JR 14 kokoontui 

Turussa 

■ 35 vuotta sitten perustettu 

JR 14 kokoontui 19. 6. 1976 

Turussa. Lähes 350 miestä 

kokoontui uuden hautausm 

aan sankarihaudoilla pidettyyn 

kenttähartauteen. Hautausm 

aalta siirryttiin Ruissaloon 

rykm entin miesten rakentam 

alle H onkapirtille ja 

illalla o li veljesilta Hamburger 

Börsissä. 

Hautausm aalla piti kenttähartauden 

rovasti Niilo Lampi ja sankarivainajille 

puhui kom ppanianpäällikkö, 

professori Paavo Kallio. Turun 

V aruskuntasoittokunnan ryhmä ja 

rykm entin laulukuoro avustivat. 

Seppeleen laskivat johtaja Pekka 

Saine ja kauppias V iljo Karlström . 

H onkapirtillä esitti tervehdyksen 

rykm entin kom entaja, kenraalimajuri 

A lbert Ravila. Ohjelmassa 

o li lisäksi A rno Sjöbergin, Veikko 

Virtasen ja Emil Saarisen esityksiä 

sekä yhteis- ja kuorolaulua. Veljesillassa 

Ham burger Börsissä lausui 

tervehdyssanat juhlatoim ikunnan 

puheenjohtaja Pekka Saine. Mus 

iikki, laulu ja Emil Saarisen huum 

ori piristivät iltaa. 

□ 

RAIMO NARJUS: 

KOTISEUTUTUTKIMUS JA 

KUNTASUUNNITTELU 

S eutukaavajohtaja Narjuksen esitelm 

ä o li varsin perusteellinen ja 

laaja. Sen referoim inen ei ole 

tässä m ahdollista. Sensijaan kotiseutuväelle 

antaa jo yksi luku esityksestä 

"P erinnetutkim ukset" paljon 

ajattelem isen aihetta. 

"K otiseututyön tutkim uskentässä 

perinnetutkim uksilla, erila isilla kotiseudun 

historiaan liittyvillä selvityksillä, 

on o llu t varsin keskeinen 

asema. Tällä selvitystyöllä on 

m erkitystä myöskin kuntasuunnittelun 

kannalta. Vanhaa esineistön 

keruuta antoisam paa ehkä tässä 

m ielessä on nim enom aan me_ 

neen rakennuskannan ja kyläm aiseman 

selvityksillä, joih in yhdistyy 

sekä ao. rakennuskannan syntyh 

istoria ja sen eri vaiheet kuin 

myös se tapahtum avirran kuvaus, 

jo lle nämä rakennukset ovat antaneet 

puitteet. Varsinkin viim eksim 

ainitun osalta on todettava monen 

kyläm aisem an rakennuksen 

kohdalta tämän tapahtum ahistorian 

olevan m erkittäväm m än säilyttäm 

istekijän kuin esim. rakennuksen 

arkkitehtooninen arvo. Tällaisella 

selvitystyöllä on myös suuri m erkitys 

nim enom aan ihm isten m ielenkiinnon 

herättäjänä ja asennekasvatustyössä. 

Samoin tällainen aineisto 

antaa m ahdollisuuksia m atkailun 

vetovoim atekijöitten m ä ä rittelyssä 

ja m a tkailukohteitten esittelyn 

elävöittäm isessä. Perinteisen 

rakennustavan, värien käytön ja 

om aleim aisten e rikoispiirte itte n 

selvittely antaa kuntasuunnittelulle 

aihetta myös näitten näkökohtien 

säilyttäm iseksi ja huom io o n o tta m i 

seksi uutta luovassa suunnittelussa. 

Erityisesti haluaisin korostaa 

myös kotiseudun p e rin n e tu tkim u k 

sessa sanaston ja vanhaan nim istöön 

kohdistuvia selvityksiä. Varsinkin 

uudessa yhdyskuntasuunnittelussa 

teitten ja katujen nim istöt 

syntyvät m onesti liian pintapuolisen 

harkinnan tuloksena. Aivan liian 

usein tällainen nim istö syntyy suunn 

ittelijan työn yhteydessä kaavaa 

siakirjojen laatim isen sivutuotteena. 

Uutta rakennettaessa ei usein 

m alteta riittävästi kiin n ittä ä huom 

iota vanhan m aisem akuvan a rk is 

tointiin. K otiseutuorganisaatiolla 

olisi m ielenkiintoinen perinnetehtävä 

huolehtia m aisem akuvan ja t 

kuvasta seurannasta valokuvaten 

aina m uuttum assa olevat m aisem a- 

kohteet ennen rakentam isen alkamista. 

Tällöin vaatim atonkin valokuvatallennos 

system aattisesti toteutettuna 

antaisi aineistoa myöhemmin 

laadittavalle kotiseudun 

maisemakuvan historialle. Sam oin 

kotiseutujärjestöt voisivat olla 

edesauttam assa vanhan kansan 

m uistitiedon nauhoituksissa. T ä lla i 

silla nauhoituksilla voidaan saavuttaa 

m onta tavoitetta yhtä aikaa. 

Sillä voidaan myös kerätä rakennushistoriaan 

liittyvää tapahtum aa 

ja aineistoa, sekä itse rakennusten 

käytön ja m ateriaalien, värien kuvausta 

sam alla kun tulee talle n n e 

tuksi kotiseudun käytössä olevan 

kielen, kotiseutum urteen, vivahteita.” 

BORIS SAARMAA: 

KOTISEUTUYHDISTYS 

PAIKALLISTUTKIM UKSEN 

SUORITTAJANA 

"S ärkisalon kotiseutuyhdistyksen 

jäsenet ovat n. 20-vuoden ajan 

harrastaneet kotiseutunsa keskiaikaisen 

historian tutkim usta. Täm 

änhetken pro je kte ista m a in itta 

koon Krakanesin kalkkivuoren ja 

Perniön kuninkaankartanon s ija in 

tiin liittyvä tutkim u styö". Näin 

aloitti esityksensä ao. p a ik a llis 

yhdistyksen puheenjohtaja ja hän 

ja tkoi suurella m ie le n kiin n o lla 

kuultua vauhdikasta esitystään, jo s 

ta ilm eni kotiseututyön harra sta 

jienkin voivan tu o d a p aljon apua 

tutkim uksiin ja toisaalta m iten kotiseututyö 

on m yös sinänsä la a jo 

jen p iirien sitova harrastus. 

MUUT ESITYKSET 

K orkean tason esitelm ät ja tk u i 

vat neuvottelupäivän loppuun asti. 

Tyydyn kuite n kin Suom en T urun 

palsto illa poim im aan vain m uuta-

man m ieleeni jääneen lauseen 

m uista esityksistä. 

Prof. Ilmar Talven aihe o li 'Perinteen 

tallennuksen tehtävät ja 

työm uodot tä n ä ä n .'1 

S iinä hän m ainitsi m eillä olevan 

varsin p aljon talonpoikaiskulttu u rin 

m uistitiedon keruuta, m utta paikallis 

k u lttu u rin tu tkim u s on puutteellista. 

Suom essa olisi ainakin jo 

kaisesta m aakunnasta tai alueesta 

saatava kokonaistutkim ukset, eikä 

vain irra llis ia p a ikallistutkim uksia. 

M aam m e kulttu u rin m uutosprosessi 

olisi saatava syvätutkim uksen p iiriin 

entistä tärkeäm pänä. — Vanhojen 

henkilö id e n m uistitietoa ta l 

lennettaessa olisi pitäydyttävä vanhuksen 

om iin henkilö kohta isiin eläm 

yksiin ja tapauksiin, eikä yleistyksiin, 

koska ne ovat usein virh e 

päätelm iä. Yleiskuva saadaan sitten 

usean haastateltavan kuvausten 

yhteenvedosta. — N auhottam i- 

nen ei sellaisenaan riitä. Nauha on 

saatava m ahdollisim m an pian k irja 

llise e n m uotoon. — L ä hipitäjistä 

ei tu tkim u ksiin tu lis i ottaa sam oja 

aspekteja, ne usein täysin to istu 

vat, vaan kustakin naapurikunnasta 

e rila iset tutkim uskohteet. 

Arkistonhoitaja Toivo Paloposki 

e sitte li a rkistoim isen tehtäväjakoa 

m aakunta-arkistoille, kunia-arkisto 

ille ja k o tiseutu a rkisto ille . Kotiseutuarkistossa 

tu lis i huom ioida 

esim . seuraavat kohteet a) Y hdistysten 

a s ia k irja t b) O rganisatiot, 

yritykset c) K ansanliikkeet d) Henk 

ilö tie to ja , henkilö kirje e n vaih to a e) 

paikallisle h d e t, valokuvat f) M urrenäytteet. 

P aloposki e sitti m yös ajatuksen 

että p a ik a llis a rk is to ille olisi saatava 

käyttö tila a kunnan kirjastosta 

tai sitten m aakunta-arkistoista. 

Akateemikko Kustaa Vilkuna 

kertoi kotise u tu tkim u ste n ju lk is ta 

m isesta ja julkaisuista . S iinä hän 

toi e siin useita hyviä paika llisia 

k o tise u tu ju lka isu ja alkaen aina Daniel 

Jusleniuksen "A b o a vetus et 

nova", kirjasesta nykyisiin pitäjän 

historian k irjo ih in tai K otiseutu liiton 

K otiseutulehteen asti. Akat. 

V ilkuna p iti e rittä in tärkeänä ju u ri 

m ahdollisim m an laajan ja m o n i 

puolisen k o tiseutu ju lkaisuje n painattam 

isen, koska ne p arhaalla tavalla 

säilyttävät ja tie d o tta vat niin 

pienehkön alueen ja yhteisön, kuin 

koko m aankin kotiseutuun liitty 

västä laajasta kansankulttuurin 

kentästä. 

L opuksi m ainittakoon Kotiseutuliito 

n puheenjohtajan Veikko Talven 

neuvottelupäivän avauspuheessaan 

esittäneen lähinnä h isto ria l 

lisen katsauksen Suom en kotiseututyön 

alkuun ja kehitykseen. □ 

ILM ARI RINNE 

LEN IN G R ADIN G orki-te a tte ri viera 

ili T urun kaupunginteatte rissa 

syyskuun 5. ja 6. päivinä esittäm ällä 

N ikola i G o g o lin klassisen kom 

edian "R e v iis o ri” . K om edian on 

o h ja n n u t p ro fe sso ri G. A. Tovstonogov. 

• Turunmaan Meripelastusseuran P/V Otkantti. 

Insinööri 

J O U N I L IU K E : 

V ap aaeh to ista 

m erip elastu sto im in taa 

Turun sa a risto ssa 

■ Ensi vuonna tu le e ku lu n ee ks i 80 v u o tta s iitä kun v a p a a e h to i 

nen m e rip e lastu s to im in ta S u o m essa jä rje s tä y ty i S u o m en M e rip 

e lastu sseu raksi. S itä e n n en oli to im in ta a h a rra s te ttu h a ja 

naisesti itä is e llä S u o m e n la h d e lla ja L a a to k a lla . T u ru n m a an 

M e rip ela stu sy h d is tys — Å b o la n d s S jö rä d d n in g s fö re n in g ry 

p e ru stettiin vuonna 1962. Y h d istys kuulu u y h te n ä jä s e n 

y h d istyksenä S u o m en M e rip e la s tu s s e u ra a n . T ä lla is ia jä s e n 

yhdistyksiä s eu ra lla on eri p u o lilla S u o m en ra n n ik k o a ja sisävesillä 

k aik k ia a n 38 k ap p a letta . 

VAPAAEHTOINEN 

ETSINTÄLAIVUE 

Turunm aan M eripelastusyhdistys 

on organisoin u t vapaaehtoisista 

veneilijö istä johon kuuluu nykyään 

y li 200 venettä. Laivue on koottu 

pursiseurojen, partiolaisten, urheilus 

ukeltajien ja m uiden veneilijö id e n 

veneistä, jo tk a ovat tarpeen tullen 

hälytettävissä kadonneitten etsiskelyihin 

ja p e lastustoim iin kaikkialla 

saaristossa. 

T oim inta tapahtuu läheisessä 

yhteistyössä m erivartioston ja m uiden 

viranom aisten kanssa ja useim 

m iten heidän johdollaan. 

Y hteydenpito veneitten ja jo h to 

p aikkojen v ä lillä hoidetaan radiop 

u h e lim illa ; m elkein kaikissa etsintälaivueen 

veneissä on jo ko VHFtai 

LA-puhelin, useissa m olem m at. 

LA -radiopuhelim ien tukiasem ana 

m aissa to im ii K akskerran radioasem 

a Hennalassa. Asem a, jonka 

päivystyksen h oitavat partiolaiset, 

kuuntelee kesäaikana vuorokaudet 

ym päri m eripelastuskanavaa ja hoitaa 

tarpeen tullen ra dioliikennettä 

m uilla kin kanavilla. 

E tsintätöiden h elpottam iseksi on 

yhdistys la a tin u t m e rikarta lle erityisen 

etsin tä ru u d u sto n , jo ka helpottaa 

paikanm ääritystä ja etsinnän 

johtoa. R uutukartta on jaettu ka ikkiin 

laivueeseen kuulu viin veneisiin. 

Etsintäveneen tu n n ista a isokokoisesta 

o ranssinvärisestä viiristä , joka 

toim innan aikana liehuu etsintäveneen 

m astossa. 

p/V OTKANTTI 

P urjehduskauden 1973 alussa sai 

yhdistys käyttöönsä U udenkaupungin 

V eneveistäm öllä sam ana keväänä 

vesille la ske tu n P/v O tkantin. 

O tkantti on lujitem uovirunkoinen, 

10,1 m pitu in e n ja 3,2 m levyinen 

Lloyds R egisterin vaatim usten m u 

kaan rakennettu pelastusvene. Koneena 

on d ie selm o o tto ri, jo ka antaa 

veneelle noin 10 solm un nopeuden. 

Vene on varustettu täyd e llisillä 

saaristo- ja ra n n ikkoalu e e lla navigoinnissa 

sekä etsintä- ja pelastustoim 

issa ta rv itta v illa välin e illä . Navigointia 

varten on veneessä mm 

kom passit, kaikulu o ti, loki ja tutka. 

Hätä- ja pelastu sla itto in a on hätäraketit, 

köysikivääri, ensiapuvälineet, 

m oottorikäyttöinen palo- ja tyhjennyspum 

ppu, käsisam m utusvälineet, 

taljanosturi jne. V iestivälineinä on 

VHF- ja LA -radiopuhelim et. jo illa 

kulussa ollessa kuunnellaan yhtä 

aikaa kaikkiaan v iittä eri radiokanavaa. 

sekä radioam atööriasem a. 

Varusteisiin kuuluu lisäksi nopea 

ja käyttökelpoinen p eräm oottorilla 

varustettu kum ivene, jossa on om at 

radiolaitteet. 

P/v O tkantti s u o ritti viim e vuonna 

erilaisia avustustehtäviä kaikkiaan 

64 kappaletta. T ehtäviin sisältyi 

m atalikolta irro itu ksia , kadonneiden 

etsintöjä, kone- ym . vikaisten hinauksia, 

vesilastissa olle id e n tyhjennyspum 

ppauksia ja venepalojen 

sam m utuksia. Lisäksi suoritettiin 

kesän aikana lukuisasti erilaisia 

pikkupalveluksia kuten koneiden 

käynnistyksiä O tka n tin akuilla, polttoainetäydennyksiä 

pulaan jo u tu 

neille. koneen p ik k u korja u ksia jne. 

O tkantin m iehistöön kuuluu ke rra l 

laan p ä ä llikkö ja 2— 3 m iestä. M iehistö 

päivystää viik o n lo p p u is in vuorokaudet 

ym päriin sä a luksella ja 

arkipäivisin puhelinpäivystyksenä 

noin 0,5— 1 tunnin lähtövalm iudella. 

M iehistö koostuu kokonaisuudessaan 

vapaaehtoisesta väestä. 

Yhdistys jä rje stä ä vuosittain P/v 

O tkantin m iehistö lle ja m uillekin 

a sianharrastajille täydennyskoulutusta 

ensiapu-, n a vigointi ym kursseilla 

sekä erila isissa etsin tä - ja 

m eripelastusharjoitukissa. 

TOIM INNAN RAHOITTAMINEN 

Toim innan rahoittam iseen ta rvitta 

vat varat Turunm aan M eripelastusyhdistys 

saa kokonaisuudessaan 

jäsenistönsä om atoim isen työn ja 

la hjoitusten avulla. Y hdistys jä r 

jestää a rpajaisia, illa n vie tto ja ja 

m uita tila isu u ksia rahojen kerääm i 

seksi. Paras tu lo n lä h d e on o llu t 

vuosittain koulu la iva Suom en Joutsenella 

jä rje s te tty "K ip p a rin Salonk 

i"-kahvila . A lus on sinä päivänä 

Ystävyyskaupunkivierailu 

säästöpankkitasolla 

■ S elväähän se, kun Turun suurin ja K ölnin suurin ta p a a v a t, 

niin siitä tu lee m ukava tilaisuus. K yseessä oli Turu n S u o m a la i 

sen S äästö p ankin v ierailu S tad tsparkasse K ölnin, K ölnin suurim 

m an säästöpankin 150-vuotisjuhlilla to u kokuussa. V ie ra ilu - 

kutsun oli esittänyt S tad tsparkasse Köln ja tu rk u la is e t o livat 

ain o in a pohjo ism aalaisin a m u kan a nau ttim assa s aksalaisten 

v ie raan varaisu u d esta lähes viikon aja n Kölnissä. 

Pankinjohtaja Vappu Väre (vas.) esittämässä saksalaisille isännille Turun 

ystävyyskaupungin ja Turun Suomalaisen Säästöpankin tervehdystä. Lahjana 

suomalaista lasia. Lahjan vastaanottavat toimitusjohtaja Fritz Hermanns ja 

johtaja Eduard Kremer. Turkulaisten valtuuskunnassa lisäksi mukana tiedotuspäällikkö 

Mauno Harju, lehtori Yrjö Karvala sekä toimittaja Eija Laakso. 

Luovutustapahtuma on kuvattu Kölnin Säästöpankin pääkonttorissa esillä 

olleen ystävyyskaupunkinäyttelyn Turku-osastolla. 

Suom alaisten valtuuskunnassa 

olivat m ukana Turun Suom alaisen 

Säästöpankin hallinnollinen johtaja 

V a p p u V ä r e , pankin tiedotusp 

äällikkö M a u n o H a r j u , lehtori 

Y r j ö K a r v a l a sekä toim ittaja 

E i j a L a a k s o . 

Saksalaiset ovat säästäväisiä, sehän 

on yleisesti tunnettu tosiasia. 

Noina toukokuun päivinä Kölnin 

S äästöpankki "tu h la s i" kuitenkin 

m elkoisesti. Turku on Kölnin ystävyyskaupunki 

ja siksi Turun Suom 

alainen Säästöpankki oli myös vie 

raana Kölnissä. Turkulaisen valauki 

yleisölle, jotka sam alla kun 

tutustuvat alukseen, voivat nauttia 

kupillisen kahvia tai muita virvokkeita 

ja näin tukea yhdistyksen 

toim intaa. 

Jäseniä on yhdistyksessä talla 

h etkellä noin 500 ja uudet jäsenet 

ovat aina tervetulleita. 

Yhdistyksen puheenjohtajana to i 

mii m erikapteeni, rehtori Seppo 

M äkinen. 

□ 

tuuskunnan lisäksi Kölnin S äästöpankki 

o li kutsunut ju h liin sa edustajat 

15:stä muusta ystävyyskaupungistaan 

mm. Ranskasta, H ollannista, 

Luxem burgista, Englannista jne. 

Suom alaiset tulivat kuitenkin pisim 

män matkan takaa. 

Kölnin säästöpankin to im itu s jo h 

taja F r i t z H e r m a n n s o li sym 

paattinen isäntä ja e sitteli kolleegojensa 

kanssa säästöpankkinsa 

toim intaa. 

P ankinjohtaja Vappu Väre, joka 

paljon nähneenä m aailm anm atkaajana 

on m atkoilla kuin kala v e d e s 

sä, oli fantastinen "om an jo u kkom 

me vetäjä". Sitä paitsi hänen asemansa 

suom alaisessa pankissa herätti 

ihastusta saksalaisissa pankinjohtajakolleegoissa 

, jo tka olivat 

poikkeuksetta m iehiä. 

Turun Suom alainen S äästöpankki 

m uisti juhlivaa K ölnin S äästöpankkia 

suurikokoisella ta ite ilija O iva 

Toikan suunnittelem alla lasilautasella, 

jonka reunaan o li kirjo ite ttu 

Kölnin ja T urun Suom alaisen Säästöpankin 

nim et. Johta ja V appu Väre 

luovutti muun suom alaisen valtuus-

■ Y h d y s v a lla t v ie ttä ä tä n ä vuonna 200-v u o tis ju h lia an , jo ih in 

liitty en T u ru s sa jä rje s te ttiin 11.— 13. 6. 1976 A m e rik a n P äivät. 

T u ru n k a u p u n g in te a tte ris s a jä rje s te tty ju h latila isu u s oli päivien 

S u o m en p ä ä ta p a h tu m a . A m e rik a n P äiviä on Turu ssa a ie m m in 

v ie te tty v u o sin a 1947 ja 1965. T ä n ä vuonna v ie te ty n jä rje s ty k 

ses sään 31. A m e rik a n P äivien s u o jelijan a oli ta s avalla n p re s i 

d e n tti U rh o K e kkonen. 

A m erikan 

Päivät 

T urussa 

P äivien a vajaistilaisuuteen Turun 

ka u p p a to rilla 11. 6. osallistui 

viitisentu h a tta henkilöä. Kaupung 

illa kierrelleeseen juhla kulkueeseen 

osa llistu i kaksi ratsupoliisia, 

in tia a n ip ä ä llikkö Kotkansilm ä, cow 

boy ja Lahja S alvianderin tyttöjen 

tanssiryhm ä. V ärikkään kulkueen 

m arssim usiikista huolehti Turun 

M etsänkävijäin soittokunta. 

Tervehdyssanat lausui Turun 

S uom i-A m erikka yhdistyksen puheenjo 

h ta ja tri O lavi K oivukangas 

ja päivien avauksen s u o ritti suurlä 

h e ttilä s M ark E. Austad. A p u la isu 

lkom in iste ri Joseph J. S isco käytti 

lyhyen puheenvuoron. O hjelm assa 

oli lisäksi havajilaistyttöjen 

tanssiesitys ja Yalen yliopiston 

bä ndin m usiikkiesityksiä. 

kunnan kanssa täm än lahjan to im i 

tu s jo h ta ja Fritz H erm annsille ja jo h 

ta ja Eduard Kremerille 

pankin päätoim italossa pidetyssä 

juhla ssa . Läm pim issä kiito ssa n o issaan 

to im itu s jo h ta ja H erm anns vakuutti, 

että lautanen saa kunniapaikan 

pankin p ä ätoim italon tiloissa. 

Lahjan luovutus iku iste ttiin ja seuraavan 

päivän K ö ln ischer Rundschaussa, 

K ölnin suurim m assa le h 

dessä, o li ju tu n ohessa kom ea kuva 

tapahtum asta. 

Pääjuhlassa K ölnin porm estari 

John van Nes Ziegler korosti 

jo h ta ja H erm annsin tavoin 

tälla isen laajan ystävyyskaupunkikokouksen 

m erkitystä. Tapaam inen 

tä llä tasolla e d is ti puhujien m ielestä 

om alta osaltaan Euroopan yhtenäisyyden 

asiaa. Y stävyyskaupunkien 

asukkaat o p p ivat siten m yös parem 

m in tuntem aan toinen toisiaan. 

Täm än ajatuksen edistäm iseksi 

o li K ölnin S äästöpankin to im itilo ih in 

jä rje s te tty m yös valokuvanäyttely 

"Y stä vyyska u p u n g it kö ln ilä iste n näk 

e m in ä ". Y stävyyskaupungeissa vie 

ra ille e t kö ln ilä ise t olivat valinneet 

näyttelyyn om asta m ielestään o le n 

n aisim m at kuvat kustakin kaupung 

ista. V ie ra ilu n aikana tu tu stu ttiin 

m yös K ölnin kaupunkiin ja luonnollisesti 

K ölnin kuulu tu o m io k irk k o 

kin o li kohteena. 

□ 

EIJA LAAKSO 

T ilaisuuden päätyttyä avajaiskulkue 

m arssi avajaispäivänä Am erikankaduksi 

nim etyn E erikinkadun 

kautta Taidem useon mäelle. 

PÄÄJUHLA KAUPUNGIN 

TEATTERISSA 

A m erikan Päivien suom alaiseksi 

päätapahtum aksi m uodostui Turun 

kaupunginteatte rissa lauantaina 12. 

6. järje ste tty juhla, jonka avauksen 

suoritti tri Olavi Koivukangas. Puhujina 

olivat a pulaisulkom inisteri 

Joseph J. S isco ja suurlähettiläs 

M ark E. Austad, joka esitti myös 

presidentti G erald Fordin tervehdyksen. 

S uom i-A m erikka Y hdistysten L iiton 

tervehdyksen toi liiton puheeniohta'a 

Jussi S aukkonen, Suomen 

hallituksen tervehdyksen m inisteri 

Sakari Lehto, T urun kaupungin te r 

vehdyksen kaupunginjohta ja Väinö 

J. Leino ja A m erikan suom alaisten 

tervehdyksen professori W illian 

Haglund. 

M usiikkiohjelm asta vastasivat 

Yalen yliopiston bändi ja Pohjois- 

M ichiganin ylio p isto n kuoro, joka 

lauloi lopuksi suom eksi M aam m e 

laulun. 

Ystävyyskaupunkikokous 

Turussa 

Sunnuntaina n euvostoliittolainen 

valtuuskunta laski kukkalaitteen 

V. I. Leninin m uistolaatalle A urakadulla. 

Ensim m äisenä kokouspäivänä 

m aanantaina kokouksen osan- 

M U S IIK K ITILA IS U U K S IA 

JA TAIDENÄYTTELY ITÄ 

T urun taidem useossa o li avoinna 

Jim D inen gra fiikkanäytte ly, KOP:n 

T urun pääko n tto rissa a m erikkalaisen 

a rk k ite h tip ro fe s s o rin Reino 

A arnion akva re llin ä ytte ly ja W äinö 

A altosen m useossa näyttely "H e i 

jastu ksia A m e rikasta ". 

Yalen ylio p is to n bändi antoi 

p u istokonsertin Puolalanpuistossa, 

The M ire c o u rt trio konsertoi Sibeliusm 

useossa ja Turun Kauppakorkeakoulun 

K Y -klu b illa järje ste t 

tiin n uorisodisko. 

T urun kaupungin vastaanottotila 

isuus p id e ttiin W äinö Aaltosen 

m useossa ja lounastilaisuus Turun 

linnassa. 

N Ä Y TEIKKUNAKILPAILU SSA 

43 IKKUNAA 

A ja lla 5.— 12. 6. 1976 tu rkula isille 

liik e la ito k s ille järjestettyyn näyteikkunakilp 

a ilu u n osa llistu i 41 liikelaitosta 

48:lla kilpailuikkunalla. 

P a lkintolautakunnan m uodostivat 

m ain o späällikkö H arry Eklund, 

m a rkkin o in tip ä ä llikkö P ertti Haapakoski 

ja m atkatoim iston johtaja 

M auri Sim ola. 

T ulokset: 

1. K estilän M u o tita lo (Ansa Oksa. 

Tuovi N issilä ja R aija R indell). 

2. M uotita lo Rönkä (A rja A lajärvi 

ja Eva Sara). 

3. T avaratalo W iklund (M a rg it A nttila). 

4. M artti Kaum i O y (Tarja Kaumi) 

V oittaneelle ryhm älle järjestetään 

viikon kestävä p alkintom atka Yhdysvaltoihin. 

□ 

■ T u ru n ko n se rttitalo s sa p id e ttiin 23.— 25. 8. 1976 IV suom a- 

lais -n e u vo sto liitto la in en y stävyyskau p u n k iko k o u s , jo n k a jä r 

je s tä jin ä o livat S u o m en K a u p u n k iliitto , S u o m i— N e u v o sto liitto - 

S eu ra ja T u ru n k au p u n ki. Y stä v y y s k a u p u n k ik o k o u k s ia on 

jä rje s te tty vu o d esta 1969 ja e d ellise n k e rra n k o ko u s p id ettiin 

S u o m essa vuonna 1971. T u ru ssa p id ettyyn k o k o u k s e e n o s allistui 

S u o m es ta noin 220 ja N e u v o sto liito s ta n oin 150 o s an 

o tta ja a . L isäksi k o ko u ksessa o livat läsnä M a a ilm a n Y stävyysk 

au p u n kie n Liiton (F M V J ) e d u staja J e a n -M a rie B ressand ja 

K a n s ain v älise n K au p u n k iliito n (IU L A ) e d u s ta ja J. G . van Puttes. 

o tta jilla o li tila isu u s tutustua Turun 

kauniiseen saaristoon s/s B orella 

te h d yllä 4,5 tu n tia kestäneellä risteilyllä. 

A luksella p id e ttiin myös 

le hdistötilaisuus. 

Ystävyyskokouksen avaustilaisuudessa 

T urun V aruskuntasoittokunta 

e sitti M aam m e-laulun ja Neuvostoliito 

n hym nin. A vauspuheen piti 

Suom en K a u p u n kiliito n puheenjohtaja 

apula iskaupungin jo h ta ja Veikko 

O. Järvinen. V altio va lla n tervehdyksen 

e sitti opetu sm in iste ri Paavo 

Väyrynen ja T urun kaupungin te r 

vehdyksen kaupunginvaltuuston puh 

e enjohtaja H eikki M unter. Tasavallan 

pre sid e n tti U rho Kekkonen, 

N euvostoliiton korkeim m an neuvos- 

G öteborgin suomalaisille 

kerhotalo talkootyöllä 

• Göteborgissa toimivan, suomalaisten perustaman urheilu- ja kalastuskerho 

KA-RE:n kerhotalon rakennustöiden puuhamiehiä: vastaava rakennusmestari 

Martti Nieminen (vas.), perustöiden vastaava Eino Kontrajef ja kerhon 

puheenjohtaja Pentti Vuorinen. Taustalla kerhotalo harjakaisvaiheessa. 

— Valok. CP-foto Göteborg. 

ton p u heenjohtaja N ikolai Podgornyi 

ja p ääm inisteri M artti M iettunen 

tervehtivät kokousta sähkeellä. 

Lisäksi e site ttiin luku isia m uita tervehayksiä. 

A lustuksia kokouspäivinä pitivät 

työvoim am inisteri Paavo A itio, Neuvostoliiton 

ystävyyskaupunkien liiton 

varapuheenjohtaja V. I. Atopov. 

kaupunginjohta ja Pekka Paavola, 

N euvostoliiton ystävyysseurojen liiton 

nuoriso ko m ite o id e n neuvoston 

puheenjohtaja S. A. T shibirjajev, 

valtiosihteeri Teem u H iltunen ja 

N e uvostoliitto— Suom i-S euran keskushallinnon 

varapuheenjo h ta ja V. 

D. M iloserdov. U lkoasiainm inisteri 

Kalevi S orsa puhui m inisteriön jä r 

jestäm ässä illa llistila isuudessa, joita 

jä rje stivät m yös T urun kaupunki 

sekä Suom en K a u p u n k iliitto ja 

Suom i— N euvostoliitto-S eura. 

N e uvostoliiton T urun pääkonsulaatissa 

o li ju h lavastaanotto. Turun 

kaupunki ja SN S:n T urun p iirijä r 

jestö jä rje stivä t tiis ta in a Leningradpäivän 

ju h la n K o nserttitalossa. 28- 

henkisen le n in g ra d ila isen ta ite ilija 

ryhmän esitykset saivat salintäyteiseltä 

yle isöltä runsaat suosionosoitukset. 

T urun kaupungin tervehdyksen 

toi apula iskaupungin jo h ta ja 

Johannes K oikkalainen. V iim eisenä 

kokouspäivänä ystävyyskokous hy- 

Göteborgin suomalaisten 

vuonna 1960 perustama urheilu- 

ja kalastuskerho KA 

RE rakentaa kerhotalon 

Bergsjön liikuntakeskukseen 

lähelle kaupungin keskustaa. 

Suunnitelman toteuttaminen 

on eräs osoitus suomalaisesta 

sisusta ja talkoohengestä: 

kerhon jäsenet ovat korvauksetta 

suorittaneet tuhansia 

talkootunteja. Talon vihkiäiset 

pidetään kuluvan syksyn 

aikana. 

Rakennuksen perustustyöt aloitettiin 

m aaliskuussa Suomen pääkonsuli 

Erik H ellqvistin kaivaessa 

ensim m äisen lapiollisen. H arjakaisvaiheessa 

kerhotalo oli toukokuussa. 

Harjakaistilaisuudessa o livat 

läsnä mm. pääkonsuli Erik H ellqvist, 

varakonsuli Erik Söderholm , 

johta ja Eric B orgström , useita 

kaupunginhallituksen jäseniä ym. 

kutsuvieraita. 

Tavoitteena on viettää kerhotalon 

vihkiäisiä kuluvan syksyn aikana. 

Työt ovat edistyneet ripeällä 

vauhdilla, vaikka niitä on suoritetväksyi 

3-osaisen julkilausum an. 

Seuraava ystävyyskaupunkikokous 

pidetään vuonna 1978 N euvostoliitossa. 

□ 

Tykkivene 

Turunmaa 

vieraili 

Göteborgissa 

Tykkivene Turunm aa s u o 

ritti kesäkuussa yli kaksiviikkoisen 

Itäm erenpurjehduksen, 

jonka aikana se vie 

ra ili Turun ystävyyskaupungissa 

G öteborgissa ja Saksan 

Liittotasavallan Kielissä. 

Matkan johtajana to im i LaivastolipDueen 

kom entaja, 

kom m odori Jorm a Haapkylä, 

joka yhdessä aluksen päällikön, 

kom entajakapteeni Olavi 

Laaksosen kanssa suoritti 

Göteborgissa vira lliset käynnit 

Suomen pääkonsuli Erik 

Hellqvistin, kom m odori G. 

Harry Engholm in, kaupunginvaltuuston 

puheenjohtaja 

Hans H anssonin ja m aaherra 

Erik Hussin luona. 

G öteborgin kaupunki jä rje sti 

aluksen henkilöstölle tutustum iskäynnit 

Volvon henkilöautojen kokoonpanotehtaalle, 

SKF:n rulla- ja 

kuulalaakeritehtaalle sekä A rendalin 

telakalle. O hjelm assa o li myös kiertoajelu 

kaupungin ym päristössä. 

Virkapukuiset m erisotilaat saivat 

maksutta m atkustaa kaupungin raitiovaunuissa 

ja linja-autoissa. Lisäksi 

heillä oli vapaa pääsy Lisebergin 

huvipuistoon, m erim useoon 

ja Vallallanin uimalaan. 

Kielissä Turunm aa o li kuusi päivää. 

Vierailu liittyi Kielin kansainväliseen 

purjehdusviikkoon. □ 

TURUN kaupunginvaltuusto 

myönsi kokouksessaan 30. 8. 1976 

kuluvan vuoden lokakuun alusta 

lukien eron koulutoim en jo h ta ja lle 

Allan Koskim iehelle. 

tu pääasiassa lauantaisin ja sunnuntaisin. 

Kerhon jäsenet ovat suorittaneet 

tuhansia talkootyötunteja. 

Kerhon jäsenistössä on runsaasti 

eri alojen am m attim iehiä, mm. 

kym m enkunta rakennuspuuseppää. 

U lkopuolisilla on teetetty vain sähkö- 

ja putkityöt, joiden s u o ritta m i 

seen tarvitaan lisenssi. Suom esta 

on hankittu eräitä tarvikkeita, mm. 

saunan kiukaat. 

Kerhotaloon tulee saunat pukuhuoneineen 

n a isille ja m iehille, 

seurustelu- ja to im isto tila t, k e ittiö 

jne. K ustannusarvio on noin 200000 

Ruotsin kruunua. Kerhon om asta 

kassasta on käytetty 60000 kru u 

nua ja S uom i-säätiöltä on saatu 

avustuksena 25000 kruunua. Lisäksi 

laskelm issa on o tettu huomioon 

G öteborgin kaupungilta ja 

lu onnonsuojelu säätiöltä saatavat 

avustukset. Lainojen osuus on 

50000 kruunua. □

■ L a u steen n im en tu rk u la is e t ovat p a rin a v iim e vuote n a lu k e 

n e e t p ä iv ä le h tie n p a ls to ilta nuorisoto im in n an ja n u o ris o ta p a h 

tu m ie n y h te yd e s sä. K lu b in v etäjä n p o liisim ies M a rkku M e rilu 

o d o n tä m ä n k irjo itta ja v an h a n a n u o ris o ty ö n te kijän ä sai 

k e rto m a a n ” k o ko to tu u d e n ” . T o tesin heti e rä ä n la is e n u uden 

a lu e v a lta u k s e n ta p a h tu n e e n n u orisotyössä. T ässä yhteyd essä 

v o id aa n k ä y ttä ä v a ik k a tu o ta v a n h a a san o n taa ” Kun vuori ei 

tu le M u h a m e d in luo, niin M u h a m e d m e n ee vu o ren lu o ” . 

Lausteen Klubi 

- Tutun uusin 

T o isin sanoen: se je nginuoriso, 

jo k a ei ole kiin n o stu n u t tu rkula isten 

n uoriso- ja u rheilujärjestöjen 

työstä ja niih in liittym isestä, eikä 

edes kaupungin nuorisolautakunnan 

a la isiin diskoih in ja n u o risotaloihin 

tulem isesta, on nyt täm än uuden 

työm uodon m yötä saatu mukaan 

nuorisotoim intaan. 

E nnen kuin kerron, m itä tämä 

n u o risoto im in ta on, on tuotava ju l 

ki taustavoim at ja organisatiot. 

Kyseessä on Turun poliisila ito ksen 

a loittam a nuorisotyö, jossa tällä 

h e tkellä on yksinom aan näihin tehtäviin 

s ijo ite ttu n a kolm e poliisia. 

Y ksi näistä oli äskettäin liikenneonnettom 

uudessa surm ansa saanut 

m o o tto rip o ikie n parissa työskennellyt 

Veli Vesterinen, jonka 

työ lle saataneen jatkaja. Toinen on 

Iisakki N enonen, joka käy nuorisotaloissa 

ja vastaavissa tilo issa "vetäm 

ässä" nuorisotoim intaa. Kolm as 

on Lausteen K lubin "v e tä jä ” M arkku 

M eriluoto. 

On aihetta todeta, että T urku on 

o llu t tä llä to im in ta sara lla edeltäkävijä. 

T urun nuorisopoliisie n työ 

on o llu t käynnissä noin 10 vuotta, 

m utta esim . H elsingissä vasta — 

to sin T urun m allin m ukaan — 4 

vuotta. 

Lausteen K lubin toim in ta tapahtuu 

kahdella äskettäin H elsingin 

kaupungilta oste tu lla linja-autolla, 

jo is ta m aksettiin yhteensä noin 

350 000 mk. A ikaisem m in käytössä 

o llu t ns. Je rico -klu b in vastaavanlainen 

auto m yytiin vanhuuttaan pois. 

Je ric o -k lu b i, joka ei enää ole to i 

m innassa, saa kunnian täm äntapaisen 

nuorisotyön aloittam isesta. 

Lausteen K lubin toim innassa 

on m ukana noin 60 nuorukaista 

ja neitosta. V iim e iset ajat ovat 

m enneet p ääosiltaan autojen s i 

sustuksen m uuttam iseen m elko 

e rik o is ik s i n u o risokerh o tilo iksi. 

A u to je n istu im e t p o iste ttiin ja 

ku m m a lle kin puole lle käytävää 

te h tiin pöydät ja p e n k it vastakkain 

kahvihetkien, seurapelien 

ja m uun o h jelm an sujum iseksi. 

V erhot, värit ja som isteet te kev 

ä t auto ista viihtyisän. Eräs 

m u utostyön ka lle in ja m e rkittä 

vin tehtävä o li auton peräosaan 

s ijo ite tu n h ydraulisen n o sto la itteen 

asentam inen siten, että ns. 

CP-kehitysvam m aisia nuoria vo i 

daan rullatuoleineen nostaa autoon. 

Auton ajettua m ääräaikana sovitulle 

paikalle M arkku M eriluodon 

jo h d o lla esitetään nuorisoa kiinnostavaa 

ohjelm aa, jota varten autossa 

on TV, radio, levysoitin ja elokuvakone. 

Autossa on lisäksi radiopuhelin, 

erilaisia pelejä, tehokkaat 

läm m ityslaitteet. kirkkaat sähkövalot 

ja sähkölaite kahvin ja teen 

valm istam iseen. 

Ohjelm aan kuuluu myös toisten 

nuorten auttam inen. M eriluodon 

näkem yksen mukaan tämän to im in 

nan hienoin idea onkin se. että 

nuoret e-vät " tu i:ota omaan napaansa" 

e li näe vain om ia vaikeuksiaan, 

vaan heräävät kysymyksen 

Nuorison 

m onitoim italoa 

k a ivata a n 

Lau steelle 

■ Lausteen asuntoalueella 

kerätty adressi on luovutettu 

Turun kaupunginhallitu kselle. 

A lle k irjo itta ja t esittävät, että 

kaupunginhallitu s ryhtyisi pikaisiin 

toim e n p ite isiin m o n i 

toim italon ja ennen muuta 

nuoriso tilo je n aikaansaam i 

seksi Lausteen asuntoalueelle. 

K irjelm ässä todetaan, että Lausteella 

ei ole ta rjo lla m inkäänlaisia 

nuorten harrastustoim intaa palvelevia 

tilo ja ja alueen nuorison vapaaajan 

vietto on saanut epäsosiaalisia 

m uotoja aiheuttaen mm. runsaasti 

jä rje styshäiriö itä . P oliisin asioihin 

puuttum ista on Lausteella tarvittu 

toiseksi eniten ka ikista Turun asum 

alähiöistä siitä kin huolim atta, että 

Lauste ainoana asum a-alueena on 

ooliisila ito ksen kokeilutoim innan 

kautta saanut nauttia oman nuorisopoliisin 

palveluksista. 

Väestön ikärakenteesta johtuen 

ia s iitä syystä, että alueen a suntokanta 

on valtaosaltaan aravalainoite 

ttu ja tai vuokra-asuntoja nuorisoikäisten 

eli 13— 17 vuotiaiden määrä 

Lausteella lisääntyy lähivuosina 

tu ntuvasti. Täm än pelätään entisestään 

pahentavan tilannetta, ellei 

n u o risolle voida o soittaa tilo ja harra 

stustoim intaa varten. 

koko ytim een ryhtyessään muita 

auttam aan. T ällö in he parhaiten 

auttavat itseäänkin. 

Eräänä e sim e rkkin ä tästä toim 

innasta voidaan m ainita Turun 

ru isro ckin aikana a u to illa suoritetu 

t nuoriso p a lvelu m u o d o t. Kyse ei 

ole vain lasten leikistä, vaan kovasta 

työstä ns. irra llis e n nuorison 

parissa, jo lle vä kiju o m a t ja huum 

eet eivät o le vieraita. 

K lubin jäsento im in ta a n palatakseni 

totean, että 60 jäsentä m erkitsee 

kosketusta huom attavasti suurem 

paan nuorisom äärään Turun ns. 

asum alähiöissä. joiden toim intaalueista 

on kyse. Toim innan vaikutus 

säteilee lu kuisiin m uihin nuoriin 

ja siten k lu b i yrittä ä toim innallaan 

innoittaa laaje m p ia kin jo u kko ja harrastusten 

pariin. H yviksi havaittuja 

jä rje stö je n nuorisotyöm u o to ja sovelletaan 

klu b in toim intaan. On 

jä rje ste tty e rila is ia teem aviikkoja, 

mm. liikenneviikko, tupakasta irtiviikko 

sekä huum eiden ja alkoholin 

vaarallisuutta s e lvite lle e t viikot. 

Lausteen K lubi on innoittanut 

m ukaan m vös ä ite jä ja isiä. A iku i 

set ovat ryhtyneet suunnittelem aan 

ja toteuttam aan alueen yleisluonteiseen 

kehitykseen liittyviä asioita, 

esim. ns. Lausteen päivä monine 

toim intataoahtum inee n on pyrähtänyt 

käyntiin. 

E nsim m äiseksi valm istunut auto 

keskittyy Lausteelle. Sisustukseltaan 

osin keskeneräinen toinen auto 

sijoite tta n e e n N ättinum m en nuorison 

pariin. K um m atkin autot voivat 

tietysti käydä esim . U ittam olla, 

Pernossa ja m uuallakin. Siellä 

m issä jo on kauounqin nuorisotilat, 

kuten Jyrkkälässä, ei käydä. 

P oliisien nuorisotvö ja erikoisesti 

Lausteen K lubin tvö on 

e rinom ainen esim e rkki siitä, m i 

ten n uorisotyötä voidaan harjo 

itta a ilm an m äärärahoja, Joita 

Lausteen K 'u b illa ei ole ensinkään. 

Tvön lähtökohta on todella 

arvokas: eoäitsekäs auttam 

inen ilm an Duolueooütiikkaa. 

Kukaan ei ole liia n heikko tu le 

maan m ukaan. Lukuisista autoien 

m uutoksiin kuluneista ta l 

kootunneista eikä m uistakaan 

töistä m akseta rahallisia korvauksia. 

H uom attava on mvös. 

että M e riluodon "ve tä m ä " työ 

on kasvattanut keskuudestaan 

io useita a o u io h ta iia ja näin 

toim in ta p yö rii laajenevasti. 

M iten sitten on m ahdollista ostaa 

yli 300 000 m arkkaa m aksaneet 

autot ia tehdä niih in k a lliit m uutostyöt 

ilm an pääom aa? Tähän on 

vastaus: kyllä nvkyaian ihm iset ovat 

edelleen auttavia ja eoäitsekkäitä 

nähdessään palvelun olevan auttam 

isen arvoisen. 

Loouksi tu otakoon esiin M arkku 

M eriluodon k iito llin e n toteam us ens 

innäkin siitä, että T urun ia vm oäristön 

"k a D ita lis tit" e li 36 liik e 

laitosta ovat m yöntäneet la h jo itu k 

sia ia toiseksi e ri alo je n am m attim 

iesten ilm a iset työt T urun työhuonekuntien 

nim issä ovat olleet 

Jalkapalloilun talvihalli 

vihdoinkin Turkuun 

■ S u o m en ja lk a p a llo ilu kaa tu u m illoin ete en p ä in , m illoin selälleen 

, m u tta ila h d u tta v a a on ollut viim e aikoin a to d e ta e rityisesti 

n u o rte n m en esty s k an sain välisillä ruohom atoilla. Se 

o soittaa, e ttä s u o m a la is e t p a llo ilija t voivat olla yhtä hyvää 

ainesta kuin m u id en m a id e n p e la a ja t, kunhan h eille taataan 

edes lik im a in ty y d y ttä v ä t h arjo itu sm ahdollisuudet. Junio ritasolla 

u lk o m a a la is te n m a a - ja seu ra jo u kk u e id en otteluissa 

hienosti m e n e s ty n e e t su o m ala is e t jalk ap a llo ilija t häipyvät 

ku iten kin u s eim m ite n k u vasta heti m iesten kirjoihin tultu aan. 

Ja tä h ä n on y h te n ä syynä e p ä ile m ä ttä ym pärivuotisen h a r 

jo ittelu n m in im a a lis e t m ahdollisuudet. 

AINOA keino harjo itu solo suhteita 

koskevan etum atkan um peenkurom 

iseksi on näillä leveysasteilla 

ja lkapallo ilu n ta lvih a llie n rakentam 

inen. Turussa o nkin N unnavuoren 

u lk o ilu - ja urheilualueelle 

suunniteltu ja lk a p a llo ilu h a n nyt ilmeisesti 

m yötätuulessa, vaikka 

valtion surkean rahatilanteen takia 

tuskin veikkausvoitto varo ja on 

tarkoitukseen saatavissa. Turun 

kaupungin urh e ilu la u ta kunta on 

joka tapauksessa jo kolm antena 

vuotena peräkkäin p uoltanut jalkap 

a llcilu n ta lvih a llin rakentam ista, ja 

nyttem m in m yös k iin te is tö - ja rakennuslautakunta 

on asettunut 

hankkeen taakse. Kahdesti aikaisemmin 

on b u d je tin la a tija n punakynä 

kuite n kin viim e vaiheessa 

vetänyt m äärärahan ylitse, mutta 

toivon m ukaan ensi vuoden talousarvioon 

esitetyn ainoan urh e ilu la i 

toksen rakentam inen saa kaupung 

inisät ja -ä id it tä llä kertaa puolelleen. 

JALKAPALLO ILU N ta lvih a llin rakentam 

ista suunnittelem aan ryhdyttäessä 

ka a vailtiin aluksi jo n k in 

laista p a in e ilm a h a llia eli Forssan 

kuplahalliin verrattavaa rakennelmaa, 

m utta asia n tu n tija ta h o lla on 

sittem m in tälla in e n ajatus yksim 

ielisesti hylätty. Lautakuntapäätösten 

m ukaisesti ehdotetaan 

ensi vuoden aikana rakennettavaksi 

Im pivaaran u im ahallin läheisyyteen 

ns. kevyt kaarihalli, jonka 

ulkom itat ovat 5 0 x 100 m etriä ja 

tilaa hallissa tule e olem aan kaikkiaan 

45 X 90 m etriä. K ustannukset 

noussevat noin 4 m ilj. m arkkaan, 

joka pyritään saam aan ensi vuoden 

ta lousarvioon sam alla to iveikkaana 

opetu sm in iste riö n m yönteisestä 

kannasta. S uunnitelm at ennakkotarkastusta 

varten on joka 

kiitettäviä. N äin hieno yhteishenki 

on tuonut ja toivottavasti tu o e d e l 

leen tukea Lausteen K lubin rohkean 

je n g ityön jatku m iseksi Turussa. 

□ 

ILM ARI RINNE 

tapauksessa lähetetty m inisteriölle, 

joskin Nunnavuoren palloiluhallin 

ja U rheilupuiston pukusuojaa varten 

anottujen m äärärahojen hylkääm 

inen antaa aihetta epäilyyn. 

JALKAPALLOILUN talvihallin yhteyteen 

pystytettävä huoltorakennus 

on suunniteltu tehtäväksi elem 

enteistä siten, että lisätiloja on 

helppo myöhem m in rakentaa. Hallin 

tuntum aan tulisi näet aikanaan 

myös palloilukenttiä ja m ahdollisesti 

tekojäärata, jo ille kaikille yhteinen 

huoltorakennus tarjoaisi riittävästi 

tiloja. 

TURUN ja koko maan palloilun 

kannalla talvihalli on ehdottom an 

tärkeä kohde, jonka aikaansaam i 

sesta Suomen P alloliiton Turun 

p iirin johto on useaan kertaan käynyt 

kaupungin johdon puheilla. 

Kaikki palloilum iehet seuroista ja 

liito ista riippum atta pitävätkin hanketta 

erittäin toivottavana. Nykyisin 

tapahtuu talviharjoittelu paitsi saleissa 

K upittaan alueelle auratulla 

lum ikentällä, jo ka on liukkautensa 

takia vaarallinen eikä sitä paitsi 

vastaa norm aaleille ja lkapalloharjoittelulle 

asetettavia vaatim uksia. 

Toivottavasti Turun kaupungin 

johto om asta puolestaan tekee 

parhaansa ja palkitsee näin mestaruuksien 

muodossa viim e vuosina 

Auran rannoille m ainetta tu o 

neet nahkakuulan pyörittäjät. Sam 

alla autettaisiin kaikkia turkulaispelaajia 

kehittym ään jalkapalloilun 

"ja lo s s a " taidossa. Tänä vuonna 

on erityisesti syytä toivoa hyvää 

jatkoa n iille kaupunkim m e nuorim 

m ille ja lka p a llo ilijo ille , jotka 

ovat tuoneet Turkuun kultaa sekä 

n a p pulaliigaliiton SM -turnauksessa 

että Suomen P alloliiton ju n io risarjoissa. 

O 

REINO LINKOSAARI 

PROFESSORI Arvo O ksalalle 

Turun yliopistosta on myönnetty 

Herman W ackerin palkinto. Tämän 

kansainvälisesti erittäin m erkittävän 

palkinnon m yönsi sveitsiläinen 

Jules Goninin rahasto. 

TTPS 

purjehtinut 

80 vuotta 

■ Työväen U rheiluliiton vanhim 

piin jäsenseuroihin kuuluva, 

11. 4. 1896 perustettu 

Turun Työväen Pursiseura 

vietti 80-vuotisjuhliaan 24. 7. 

1976 uudella seuram ajallaan 

Pitkäkarissa. Talkootyönä rakennettu 

Ptikäkarin uusi maja 

vih ittiin käyttöön vuonna 

1963. 

Ensim m äisinä elinvuosinaan seuralla 

ei o llu t varsinaista toim intapaikkaa, 

vaan jäsenet m ajoittuivat 

veneisiin Pitkäkarin lähettyville sekä 

H irvensalon Särkilahdessa sijaitsevaan 

Kommon saareen. Pitkäkari 

vuokrattiin vuonna 1910 ja vuonna 

1948 saari ostettiin om aksi. Vuonna 

1911 karille rakennettiin pieni m ökki, 

jonka tilo ja vuonna 1917 lisättiin. 

Juhlavastaanotolla seuralle esitettiin 

m onia onnitteluja, jo ita vastaanottivat 

puheenjohtaja Toivo J. 

Lehto, varapuheenjohtaja Pentti 

Aalto ja sihteeri Uolevi Saukkonen. 

TUL:n liittotoim ikunnan edustajat 

m inisteri Paavo A itio ja tarkastaja 

Pentti H onkasalo luovuttivat seuralle 

TUL:n lipun. 

Turun 

Nappulaliigalle 

loinen mestaruus 

■ Turun N appulaliiga u udisti 

ja lkapalloilun Suomen m estaruutensa. 

Kouvolassa p e la 

tussa loppuottelussa se v o itti 

Kuusysin 1— 0. Lopputurnauksen 

kuudessa ottelussa 

turkulaisten m a a litili oli 

17— 0. Loppuottelussa tu rk u 

laisten parhaina p a lkittiin 

Timo V uorinen ja M ika Aalto- 

M estarijoukkueen kokoonpano: 

Pentti Sivula, M ikko A irola, Kim m o 

Leino, Rauno S alm inen, Jouni 

Hörkkö, Pasi M äki, Esa Virta, M ika 

Aaltonen, Kari Salonen, Vesa Jo k i 

nen, Tim o Vuorinen, V e li-M atti V uorio, 

Teppo G irs, Juha Niinim aa, 

Tom m i Niinim aa, R aim o Ruusunen, 

Janne Karelius, Jarm o K oivunen, 

Olavi Tuom i ja Jari N iem inen. 

Joukkueen valm entajina ovat to im i 

neet K auko Leino ja Päiviö Virta. 

T urun N appulaliigan toim intaan 

osallistuu noin 1000 ju n io ria . □

T u ru ssa kesäkuussa: 

T U L : n n a i s t e n l i i t t o p ä i v ä t — 

T U K : n k i s a t j a n u o r i s o n l e i r i 

■ T u ru s sa jä rje s te ttiin k esäkuussa kaksi suurta u rh e ilu ta p a h 

tu m a a : T y ö vä e n U rh e ilu liito n (T U L :n ) naisten v iid e n n e t liittop 

ä iv ä t 5.— 6. ja T y ö väen U rh e ilu s e u ro jen K eskusliito n (T U K :n ) 

v iid e n n e t liitto k is a t 11.— 13. 6. V iim e ksi m a in ittu u n liittyi 

n u o rte n leiri 8.— 13. 6. R u issalo n kan sanpuisto ssa. L iitto p äivien 

ja U itto kisojen lu ku isiin ju h liin ja eri tilaisuuksiin o s allistu 

n e id e n m ä ä rä k o h o si kym m en iin tu h a n s iin . S a d a t ko tija u lk o 

la is e t k ilp a ilija t k am p p a iliv a t p a rem m u u d e s ta kym m enissä 

k ilp a ilu is s a. K e säin e n T u rk u eli noin a p äivin ä u rh eilu n , liik u n 

n an ja k u n to ilu n m erk e is s ä. 

TU L:n naisten liiku n ta p ä iville 

o sa llistu i yli 7 300 naista ja tyttöä. 

L auantaina jä rje s te ttiin liikuntanäytökset 

K onserttitalossa ja Kaupungin 

te a tte rissa ennakkoon lo p 

p uunm yydyille katsom oille. T ila i 

suuksien o hjelm a käsitti 21 liikuntaesitystä, 

mm. tshekkoslovakialaisen 

n a isvoim istelijaryhm än m o 

d ernia voim istelua. 

L iitto p ä ivie n pääjuhlaa U rheilupuistossa 

edelsi K auppatorilta lähtenyt 

värikäs juhla kulkue, jossa oli 

yli 5 000 osanottajaa. Juhlan osanotta 

jie n ja yleisön yhteinen m äärä 

o li kym m enisen tuhatta. Ohjelm a 

koostui suurista joukkoesityksistä, 

jo is ta ” Ä iti ja la p si"-o h je lm a e rikoisesti 

v a llo itti yleisön. M ukana 

o li 700 ä itiä ja tyttöä sekä m uutam 

a poika kin . T yttö je n ohjelm assa 

o li m ukana 1 700 tyttöä ja naisten 

h e rn e pussiohjelm assa 1 600 naista. 

Lisäksi ohjelm assa o li naisten valio 

v o im is te lija tta rie n ja tshekkiläisten 

naisvoim iste lija tta rie n esitykset. 

Tila isu u d e ssa puhuivat TU Lin 

naisto im iku n n a n puheenjohtaja 

T erttu H onkasalo, m inisteri Paavo 

A itio, TU L:n puheenjo h ta ja Osmo 

K aipainen ja liito n naisto im ikunnan 

varapuheenjo h ta ja K erttu Kanerva. 

T urun kaupungin tervehdyksen 

toi apulaiska u p u n g in jo h ta ja 

Johannes K oikkalainen. 

Liitto p ä ivie n aikana jä rje s te ttiin 

TU L-sem inaari W eikkojen kerholla, 

sekä nuorten ilta ja T U L-iltam at 

VPK:n talossa. O hjelm aryhm ät 

esiin tyivät K auppato rilla ja Käsityöläism 

useossa. K ilp a ilu o h je lm a s 

sa o liv a t seuraavat u rh e ilu la jit: 

yleisu rh e ilu , u inti, suunnistus, te linevoim 

istelu, pyöräily, pöytätennis, 

ja lka-, kori-, pesä- ja lentopallo. 

T U K :n LIITTO KISO ISSA 

VIER A ITA KAHDEKSASTA 

M AASTA 

T U K .n liitto k is o je n yhteydessä 

jä rje s te tty y n n uorison suurle iriin 

R uissalon kansanpuistossa osallistu 

i yli 2 300 le irilä istä , yli 200 o h 

ja a ja a ja p arisenkym m entä jo h ta 

jaa. V altavassa teltta kylä ssä oli 

m o n ip u o lin e n le irio h je lm a . 

Liittokisat ju lis ti alkaneeksi kaup 

u n ginjohtaja V äinö J. Leino Turun 

kauppatorilla perjantaina. Pääjuhlassa 

sunnuntaina Turun urheilupuistossa 

oli yli 10 000 osanottajaa 

ja kisavieraita kahdeksasta maasta. 

Tervehdyssanat lausui kisojen suoje 

lija m aaherra Sylvi Siltanen ja 

juhlapuheen p iti TUK.n puheenjohtaja 

V äinö S oininen. Ohjelm an 

päärungon m uodostivat eri o h je l 

m aryhm ien liikuntaesitykset. Ennen 

juhlaa värikäs kulkue m arssi läpi 

kaupungin juhlapaikalle. 

K onserttitalossa jä rje ste ttiin naisten 

iiikunta ju h la ja P uolalanpuistossa 

iltajuhla, jossa puhui pääsihteri 

Toni Bärlund. Liittokisojen ohjelm 

assa o li useita kuntoliikuntatilaisuuksia, 

mm. Työväen Kuntoliiton 

tilaisuudet työväenopistossa 

ja retkeilyaiheinen näyttely Puropellon 

koulussa. R uissalon kansanpuiston 

kuntohölkän lähtölaukauksen 

am pui apulaiskaupunginjohtaja 

Johannes K oikkalainen. 

K ruunusalissa oli nuorison kisahypyt 

ja eläkeläisten tanssit, Ruissalossa 

nuorten disco-tanssit, Uittam 

olla kisahum ppa jne. U rheilukilp 

a ilu je n päätapahtum a oli yleisu 

rheilum aaottelu Suom i— Norja, 

jonka Suom i voitti ylivoim aisesti. 

Useat k ilp a ilu t olivat kansainvälisiä 

ja eräissä ratkaistiin TUKn m estaruudet. 

K ilp a ilu ja oli seuraavissa 

urheilulajeissa: yleisurheilu, jalka-, 

kori-, lento- ja sulkapallo, keilailu, 

u inti, paini, painonnosto, nyrkkeily, 

ju d o ja speedway. 

□ 

TURUN Liha- ja Karjakauppiasyhdistys 

vietti 50-vuotisjuhliaan 7.— 

8. 8. 1976. Lauantaina oli m uistotilaisuus 

Ylösnousem uskappelissa, 

kukkalaitteiden lasku yhdistyksen 

e ntisten puheenjohtajien haudoille 

ja juhlavastaanotto, jossa yhdistykselle 

esitettiin lukuisia onnitteluja. 

S unnuntaina oli ju h la illa llin e n Turun 

linnassa. Juhlien aikana Turussa 

p idettiin Lihakeskusliiton 41. 

vuosikokous, jossa liiton kultaisen 

ansiom erkin sai kauppias Heikki 

L inko Turusta ja hopeisen ansiom 

erkin kauppiaat Lasse H elm inen 

ja Jouko Jokinen Turusta. 

Turun 

urheilupuistoon 

uusi pääkatsom o 

■ T urun kaupunginhallitu s 

on p äätöksellään antanut 

ta 'o rakennu sosaston tehtäväksi 

su u n n ite lla T urun urh 

e ilu p u isto o n uusi pääkatsom 

o, jossa on vähintään 

4 000 istum apaikkaa. Talorakennusosaston 

on m yös aikanaan 

tehtävä esitys määrärahan 

varaam isesta tarkoitukseen. 

U rheilupuiston 

nykyiseen katsom oon mahtuu 

noin 1 500 katsojaa. 

Lausunnossaan urheilulautakunta 

korosti urheilu p u isto n luonnonkauneuden 

säilym istä uudistustöitä 

tehtäessä. Täm än vuoksi urheilulautakunta 

katsoi m ahdottom aksi 

Kalevan K isat -76 jä rje ste lyto im i 

kunnan esittäm än 8 000— 10 000- 

paikkaisen suurkatsom on rakentamisen 

J ä rje ste lyto im ikunta esitti 1. 

12. 1975 päivätyssä kirjelm ässään, 

että kaupunki ju lis ta is i arkkitehtikilp 

a ilu n vuoden 1976 alussa urheilu 

p u isto n pääkatsom on suunnittelusta 

8 000— 10 000 paikkaiseksi. 

□ 

TURUN ruotsalaisen teatterin 

"C a b a re t"-m u sikaali esite ttiin viime 

näytäntövuonna 42 kertaa. Sen näki 

12 342 katsojaa teatterin koko 

katsojam äärän ollessa 33 258 

(edellisenä vuonna 35 773). 180 

näytännöstä (edellisenä vuonna 

186) oli teatterin om ia 168 ja niistä 

katsojia 29 933. O m ista näytännöistä 

67 (59) a n n e ttiin kotinäyttäm ön 

ulkopuolella. V ierailupaikkakuntia 

o li 24, jo is ta 11 Turunm aan saaristossa, 

seitsem än Ahvenanm aalla, 

neljä L änsi-U udellam aalla ja kolme 

teatterin om an alueen ulkopuolella. 

Kolme 

kultamitali miestä 

Turun 

Ukkokodissa 

K u lta m ita lim ie h e t A rm as Taipale, 

V ille R itola ja T a p io Rautavaara 

osa llistu ivat T urun U kkokodissa elokuussa 

jä rje ste ttyyn puutarhajuhlaan. 

Talon jo h ta ja ta r M aj-Lis Niem 

ineva o li jä lle e n h u o le h tin u t siitä, 

että juhlassa e site ttiin m onipuolinen 

o hjelm a. Tapsan ilo iste n laulelm ien 

lisäksi o h jelm assa o li kuvaelma, 

m usiikkie sityksiä ym. Pöydän anem 

iakaan ei oltu unohdettu. T ila i 

suudessa lu e ttiin A rm as Taipaleen 

kirjo itta m a puhe naiselle, jossa 

ju lk itu o tiin "u k k o je n ” läm pim ät kiito 

kset kodin jo h ta ja ta re lle . □ 

Turun Palokunnantalo 

• M aalaus T urun V PK:n talo n juhlasalin kattokupoolissa. — Valok. Ilm ari 

Rinne. 

9 Turun k a u n iim p iin kuuluva 

julkinen rakennus T urun VPK:n 

talo eli "B ra n k k o ri" vih ittiin käyttöön 

1892. A rk k ite h ti K. V. Reiniuksen 

piirtäm ä talo o li Turussa 

aikanaan käytetyin ja h ienoin ju h 

lasali, jossa jä rje s te ttiin mm. sinfoniakonsertteja. 

Juhlasalissa ovat 

konsertoineet mm. m aam m e kuuluisat 

la u la ja tta re t A ino A ckte, 

M aikki Jä rn e fe lt ja A lm a Fohs- 

Toim itussih 

teerin 

p ö ydältä 

TURUN Y lio p isto sâëtiô on ensim 

m äisen kerran ja kanut apurahoja 

ylio p is to n o p e tta jille Ja tu t 

k ijo ille heidän työnsä tukem iseksi. 

Jaettu sum m a on yhteensä yli 

700 000 m k, jo s ta lähes 500 000 m k 

ja e ttiin e rillis e n tu tkim u spro je ktin 

tukem iseen ja lo ppuosa o pettajien 

ja tu tkijo id e n kongressi- yms. tie 

teellisten m atkojen ja ju lk a is u to i 

m innan, lä hinnä väitö skirja tö id e n , 

tukem iseen sekä ulkom aalaisten 

tu tkija vie ra ilu je n ja eri tiete e n a lo 

jen kongressien järjestäm iseen. 

S uurim m at yksittä iset sum m at saivat 

p rofessori Paavo K a llio 70 000 

mk ja p rofessori V äinö Havu 41 000 

mk. Y lio p isto säätiö n uusissa to im i 

tiloissa järje ste tyssä tilaisuudessa 

tröm . Juhlasali on o llu t myös monien 

kansalaiskokousten, suurjuhlien, 

näyttelyjen ja m erkkitapausten 

keskus. Eikä se vieläkään ole unhoon 

jäänyt. Kristallikruunuineen 

ja korkeine kirkkom aisine kattoineen 

se on edelleen todellinen 

juhlasali. 

Suomen Turun eräissä aikaisem 

missa num eroissa on kerrottu tämän 

talon ja Turun VPK.n m erkki 

ju lkisti m äärärahojen jaon säätiön 

hallituksen varapuheenjohtaja, toim 

itusjohtaja Eero Num erla. Y liopistoa 

edustivat rehtori Osmo 

Ikola, vararehtori Jorm a Pöyhönen, 

toim innanjohtaja Juhani Leppä ja 

hallinto jo h ta ja Esko Välim äki. 

★ 

TURUN kaupunginhallituksen 

päätöksellä Turun kaupungin virastotalon 

rakennuskom pleksin esisuunnittelu 

ym. siihen liittyvät to i 

met on annettu a rkkitehtitoim isto 

B. Casagrande & Co Ky:n tehtäväksi. 

E sisuunnittelija joutuu pohtim 

aan mm. eri tonttivaihtoehtoja 

sekä kaupungin virastojen tilakysymystä. 

Keskusvirastotalon kokonaiskustannusarvio 

tulee olemaan 

noin 100 m iljoonaa markkaa, josta 

kaikki suunnittelupalkkiot vievät 

viisi m iljoonaa m arkkaa. 

★ 

tapahtumista, jotka olivat varsinkin 

vuosisadan alkukym m eninä koko 

Turkua yhdistäviä suurjuhlia. 

Turku-seuran naisjaosto järjesti 

viim e helm ikuussa kynttilänpäivän 

juhlan VPK:n juhlasalissa, jossa on 

suunnitelm ien mukaan tarkoitus 

viettää perinteisesti kynttilänpäivän 

juhlat. 

Tämän kirjoittajan huom io kiin 

tyi ko. juhlasalin näyttäm ön koko 

kupoolin täyttävään m aalaukseen, 

joka esittää VPK:n hevosvetoisten 

ruiskujen vauhdikasta menoa palopaikalle. 

Taustan muodostavat 

suurtulipalon riehuvat liekit, punainen 

taivas ja Tuom iokirkon 

ääriviivat. 

Pyrin saamaan selville — tosin 

vain pienehköillä tutkim uksilla — 

enemmän tietoja tästä suurmaalauksesta. 

M erkillistä kyllä, VPK:n 

omat historiat eivät selvitä asiaa. 

Ei myöskään talon entisen isännöitsijän 

ja Turku-patriootin Edvin 

W ahlstenin kirja ” Kaupungissa palaa” 

. Sen verran olen kuitenkin 

saanut selvitetyksi, että todennäköisesti 

m aalauksen teki jo talon 

valm istuessa sisäkoristeeksi tu r 

kulainen koristem aalari G. A. Ekstam. 

M aalaus on h istoriallisesti arvokas, 

sillä ilm eisesti se kuvaa 

Turun suurpaloa 1827. Ehkä sille 

ei ole suotu sellaista taiteellista 

arvoa, että olisi päässyt julkisuuteen. 

M ikäli joku lu kijoista tietää 

enemmän koristem aalari Ekstam ista 

ja hänen m ainitusta työstään, 

otan m ielihyvin vastaan lisätietoja 

ja kerron niistä lehtem m e seuraavassa 

numerossa. 

□ 

ILMARI RINNE 

TURUN ev.lut seurakunnissa 

suoritettu yhteisvastuukeräys tuotti 

yhteensä 102 148 markkaa, jossa 

on nousua edelliseen vuoteen verrattuna 

noin 37 % . Diakoniakeskuksen 

suorittam a liikekeräys tuotti 

10 251,54 mk ja katulähetyksen 

listakeräys 2 664 mk. Listakeräyksellä 

saatiin Turussa yhteensä 

59 720,32 mk, lipaskeräyksellä 

6 268,14 mk, kolehdeilla kerättiin 

14 144, 06 mk ja m yyjäisistä ja ju h 

lista saatiin 4 919,15 mk. S eurakuntien 

keräystulokset olivat: 1) Tuom 

iokirkkoseurakunta 21 734,10 mk, 

2) M ikaelinseurakunta 14 939,25 mk, 

3) M artinseurakunta 12 632,60 mk, 

4) R uotsalainen seurakunta 

12 429,99 mk, 5) H enrikinseurakunta 

11 101,67 mk, 6) Kaarinan seurakunta 

10 140,07 mk, 7) M aarian 

seurakunta 5 529,03 m k ja 8) Paattisten 

seurakunta 895,45 mk. 

Y ksittäisistä kerääjistä oli paras 

kaarinalainen 70-vuotias rouva H ilma 

Laine, jonka keräystulos oli 

2 280 mk. 

★ 

TURUN H istoriallisen m useon 

A hrenbergin huoneessa vie te ttiin 

m aanantaina 30. 8. 1976 museon 

ensim m äisen johta ja n W alter von 

K onow in virkaanastum isen 80-vuotisjuhlaa, 

jo ka sam alla o li toise n kin 

edesm enneen m useonjohtaja Irja 

S ahlbergin m uistojuhla. S aapuvilla 

olivat kaikki m uut m useonjohtajat: 

Nils Cleve, N iilo Valonen, O scar 

N ikula ja C arl-Jacob G ardberg. 

T ilaisuudessa puhuivat m useonjo 

h ta ja Knut Drake, m useolauta-

Ku mää kävin rippiskoulu 

kanttori Ekmanni ja 

provasti Melperin alla 

kunnan p u h e e n jo h ta ja Haakon 

W ainio ja professori N ils Cleve. 

T urun kaupunkia edusti tila isu u 

dessa ka u p u n g in jo h ta ja V äinö J. 

Leino. 

TURUN ylio p is to n m aaperägeologian 

täysinpalvelleen professorin 

M artti Salm en korkokuva on luovutettu 

ylio p is to n m uotokuvagalleriaan. 

M italin, jo n ka kääntösivulla 

on kuvattuna Lapin palsasuo, on 

s u u n n ite llu t kuvanveistäjä T erho 

Sakki. M ita lih a n kke e n ylijääm ä 

luovutetaan V arsinais-S uom en rahastolle 

peruspääom aksi prof. 

M a rtti Salm en rahastoksi, josta 

m yönnetään apura h o ja T urun y lio 

p isto n m aaperägeologia n opiskelijo 

ille ja o p e tta jille . 

TURUN korkeakoulu a lu e id e n asem 

akaavallisen aate kilp a ilu n arvoste 

lu p ö y tä k irja t on luovutettu Turun 

ka u p u n g ille ja tk o to im e n p ite itä varten. 

P ö ytä kirja t luovu ttiva t lautakunnan 

p u h e e n jo h ta ja P ertti Paasio, 

ka n sle ri K a a rlo H a rtia la ja a rk k i 

KU tu li ju ttu et pia a ika rip p iskoulu, 

ni poja t pelkäs et kui siäl 

pärjä, m ut mää ku kuunteli simm 

osten p o ikkatten puhei ku jo oliva 

käyny rip p iskoulu n ni mää a jatteli 

kui hauska siäl m ahta ollakka. Mää 

meni vähä enne m eijä v in tti ku siäl 

o li vanha sänky ja m ää aja tte li et 

m ää m akka siäl ja luven koko päivän 

K atkeskust m ut mää nukatinki 

ja heräsi vast ehtoste. Mää olim 

pois tyäst sen päivä. Mää olin tyäs 

” K o rs e n ik ir m ut m ää aja tte li etten 

m ää enä to ist päivä lukem isse 

haaska et kyl m ää sev verra ossa 

et mää ensm äisem päivän pärjä ja 

lue vähä jo k a päivä. M ult kysytti 

o lenk m ää käyny kansakoulu. Juu 

m äärä sanosi ja olisi enem änki 

käyny m ut ku ei siäl ollu enem ä 

luakki. A lakoulun mää kävi Elli 

A h lströ m i luakal ja yliko u lu opettaja 

O ksase luakal. Pojat sanos sitä 

kräki kallu ks ja Kräki K alluks mein 

atti m eeki sitä sanno m ukku se oli 

m ukava m iäs nii ei me sit viititty. 

M ÄÄ jo u tu si istum a sem m osen 

pojan taka ku ei osannu oike 

lukkeka. Ku s ilt jo tta kysytti, nii se 

kraappis niskas vaa ja m um isi voi 

saakeli voi perhana voi jusulist. 

M unt pakkas naurattam a. Kanttori 

kysys et m itä mää naura eik O skari 

o ik k e vastanu ku sanos et kyl mää 

sen tiä rä m utte m ää m uista ny. Rippiskoulus 

yks poika oi n ii kuuro 

ettei se kuullu pal m itta. Pastori 

Väre kysys s ilt vaa sem m ossi ku 

luuli sen tiätävä, et se pysyis mukan. 

Kysys kerra m ikä Jum alan 

pojan nim i o, poika kuuli et kysytti 

häne nim eäs ja vastasi Juhan Filipertti 

Taavitsonni. Pastori kysys 

kum pi iso tai pikku sonni, s iit tuli 

niin kova riamu et pappi sanos ei 

täst tänäpä enä m ittän tu l oteta 

huamen taas uurestas. Y ks poika 

sano et oteta vaa ku täm ä näi 

hauskaki o. See m unt vähä harm itti 

ku pojat sanos m unt Kana Laaksoseks. 

K anttori Ekman sanos yhrel 

pojal ku m äärätti toiseks vuareks 

viäl nii me tykätä sinust et sää saat 

tu lla viäl toiseks vuarekski. Ei se 

kuulem m a sit joutunu senttä peläjä 

te tti vaa. 

TOISEKS Num m enpakal oli 

sim m onen tapa et sanotti jos oli 

jo tta elukoi, Lehmä H enriksonska, 

Sika Jaakopssonni, Kana Laaksone 

K oulussaki m unt sim m otteks sanotti 

ja mää sanosi et tim perm anni mun 

isäni o ei see m ikkä kana ta ik 

kukko oi. O pettaja sanos ei nim i 

kettä pahena ku sen kunial kanta. 

On n iit H oppulaissi, V eitikaissi ja 

Sikasi, on n iit aika m ukavi nim i 

niinku Juurinen ja m uija sanotti 

Juuriskaks ja Haispanen ja m uija 

sanotti H aispaskaks. 

tehti B enito Casagrande. Pöytäk 

irja t vastaanotti kaupunginjohta ja 

V äinö J. Leino. 

TURUN ko u lu la isille on lukukauden 

alusta alkaen m yyty uusia buss 

ilip p u ja , jo illa koulupäivinä voi 

ajaa rajoittam attom asti. Kuukausilipun 

hinta on 12,50 mk, lukukausilipun 

hin ta syksyllä on 50 m arkkaa 

ja keväällä 60 m arkkaa. Tähän asti 

koululaisten irto lip p u je n hinta oli 

50 penniä. 

TURUN tu o m io kirkon korja u stö i 

tä varten opetu sm in iste riö on 

a settanut käyttöön 2,2 m iljoonan 

m arkan m äärärahan. K orjaustöiden 

on a rvioitu m aksavan kaikkiaan 

13,4 m iljo o n a a m arkkaa, jo sta valtion 

osuus on noin 65 prosenttia, 

Turun ev.lut. seurakuntien noin 25 

p rosenttia ja T urun kaupungin 

noin 10 p rosenttia m enoista. Opetu 

sm in iste riö on vahvistanut kirkon 

korja u spiiru stu kset ja korjaustyöt 

on ta rkoitu s toteuttaa vuosina 

1976— 1979. 

M EIT o p e tti rip p isko u lu s josku 

ai sim m one provasti M elperi ku 

ju tte li pöytäs takka sim m ossi et 

m unat ja kalat ja sen sem m oset o 

vanhat nii te rv e llis t ravintto. Rippiskoulus 

annetti hyväst lukem isest 

uustestam entti. S im m osen sai yks 

ta lo llisen poikakin ku ei koskan 

tiänny ju u r m ittän m ut se to i niin 

pal tuliaissi. M ut ei se oikken tyytyväine 

o llu sanos et ols annettu 

G enoveena, 10 m iljo o n a perijätär 

ta ik va ik K o ip e liin i. H auska opettaja 

oli ka n tto ri E km anni. Se m eni pila 

rin taka, veti nokkas p riisi täytte, 

tu li siält, koputti nokkas ja sanos 

katota taas poja t kui luvut luista. 

Joskus se v irs u tti vähä liikkaki. 

Viim e vua rip p isko u lu s yks poika 

suuttui ja heitti sitä v irs k irja l päähä. 

N äis m erkeis rip p iskoulu siilon 

käytti ku mää n uar oli, ei m ult 

m ittän kysyttykä ku yks kerta ja 

s illo n k i mää osasi. K anttori sanos 

ei s ilt kyssy ränttä se on käyny 

koulus Turus. S iilo oli viäl sem m otti 

ku ei ollu käyny ku kiartokoulu 

jonku n tärm in ki ja o li sim m ossiki 

ku jo ku m uija o li lukem a opettanu. 

Mää m uista ku yks ä iti opetti flikkas 

raha tuntem a ja sanos kato ny 

5 penni o 5 piäntä pennii ja viis 

piäntä penni o v iis pennii ja viis 

viittä p ennii on taas 25 penni. Meit 

kehotetti taas ensvuana tulem a 

lukusil et vanhem at ihm iset näkis 

kui rip p iskoulu s eristy. S iihe aikka 

laule ttii et M elperi lähti sottan sun 

fra lia lile i sun fra lia lile i, lupas m uijas 

m ukkas otta sun fra lia lile i jne. Ei 

me oikke M elperin kuulle uskalettu 

laula ku hän o li s iit laulust vihane. 

K riip u sti 

PAUL LAAKSONEN 

Elojuhlat 

Luolavuoren 

vanhainkodissa 

Luolavuoren vanhainkodin asukkaat 

vie ttivät to rsta in a 26. 8. 1976 

e loju h lia . V a n hainkodin johta ja ta r 

Irja V irtanen ja henkilö kunta olivat 

tehneet parhaansa ju h la n o nnistum i 

seksi ja tässä m yös onnistuivat. 

N otkuvilla pöydillä o li ryynim akkaraa, 

uunipannukakku a, sylttyä, ruispuuroa, 

kaljaa, kahvia ym. Y päjän 

p elim annit huolehtivat reippaasta 

m usiikista ja vanhainkodin oma 

laulu kuoro laule li ilo is ia lauluja. 

T a lkoolaisten saapum inen elopello 

lta o li eräs kohokohta. T ila isuudessa 

oli vie ra in a Liinahaan vanh 

ainkodin asukkaita. T urun kaup 

ungin huolto la ito ste n johtokunnan 

p uheenjo h ta ja Saara V irtanen esitti 

johto kunnan kiito kset henkilö kunnalle 

onnistuneen tila isuuden hyväksi 

suoritetusta työstä. 

□ 

Olli Kestilä: 

A jatuksia kaupunkikuvastam 

me ................................................... 3 

Turun kaupungin va ltu u sto laajennettu 

ih in tilo ih in ................ 5 

Risto Tilus: 

Portsan nykyinen m iljö ö pyritään 

säilyttäm ään .................... 6 

Turun kauppahallissa korjaustyöt 

alo ite ttu 7 

Kuvateos p uutalojen T urusta . . 7 

TY:n 55. lukuvuosi a lkoi ........... 7 

Kalevi Niemineva: 

P iirteitä lääkkeistä Turussa 

1850-luvulla ................................. 8 

TYKS:n A -sairaalan laajennustyöt 

alkaneet ............................. 9 

Jaakko Minkkinen: 

Lastensuojelulautakunnan 

kuulum isia ................................. 10 

TYKS:n hoito h e n kilö kunnan lapsille 

päiväkoti ............................. 11 

Ritva Kankamo: 

Iloisessa lastentalossa ovat 

sylivauvatkin la u lu tu n n illa .. 12 

K ingelinin huvim ajan alta löytyi 

holvikella ri ................................. 13 

Toivo T. Rinne: 

C. G. S euerling — verraton 

n äyttelijä ja te a tte rin jo h ta ja 14 

Unto Aarnio: 

Lisää T urun m usiikkieläm ästä 

1920-luvulla ................................. 15 

Ilpo Tolvas: 

Turun M u s iik k iju h la t — T u r 

ku M usic Festival 1976 ------ 16 

K aupunginteatterim m e esittää 

neljä uutuutta ............................. 18 

Höyrylaivakausi Turusta T ukholm 

aan päättyi ........................ 19 

SUOMEN 

T U R K U 

ÅBO, 

V Å R 

STAD 

SISÄLLYS - INNEHÅLL 

ÄST:n ohjelm istossa kuusi näynäytelm 

ää .................................... 19 

Meta Torvalds: 

M edeltias — Åbos svartbröder 

fatalt glöm da kulturspridare 

.................................... 20 

A. L.: 

Puuhamies ja asessori ........... 22 

Ilm ari Rinne: 

Turku — patsaitten kaupunki 23 

Valtakunnallinen K eittiö -76 

näyttely Turkuun m arraskuussa 

................................................. 24 

Toivo T. Rinne: 

Kotiseutupäivät Lieksassa — 

Työ ja vapaa aika o li tunnuksena 

............................................. 25 

Pähkinäiste.n saari u lkoilualueeksi 

.................................... 25 

H irvensalo, Satava ja Kakskerta 

— saaret meren sylissä — 26 

Ilm ari Rinne: 

Kotiseututukim uksen neuvottelupäivät 

Turussa .................... 28 

Turkulaisrykm entti JR 14 kokoontui 

Turussa ........................ 29 

Jouni Liuke: 

Vapaaehtoista m eripelastustoim 

intaa Turussa ................... 30 

Eija Laakso: 

Ystävyyskaupunkivierailu 

säästöpankkitasolla ............... 31 

A m erikan Päivät Turussa ........... 32 

Ystävyyskaupunkikokous Turussa 

................................................. 32 

G öteborgin suom alaisille kerhotalo 

talkootyöllä ........................ 33 

Tykkivene Turunm aa vieraili 

G öteborgissa ............................ 33 

Päätoim ittaja - C hefredaktör: O lli Kestilä. 

Ilmari Rinne: 

Lausteen Klubi — Turun uusin 34 

Nuorison m onitoim italoa kaivataan 

Lausteelle ........................ 34 

Reino Linkosaari: 

Jalkapalloilun talvihalli vihdoinkin 

Turkuun .................... 35 

TTPS purjehtinut 80. vuotta .. 35 

Turun N appulaliigalle toinen 

mestaruus ..................................... 35 

TUL:n naisten liittopäivät — 

TUK:n kisat ja nuorison leiri 36 

Turun urheilupuistoon uusi pääkatsom 

o ..................................... 36 

Kolme kultam italim iestä Turun 

Ukkokodissa ............................ 36 

Ilmari Rinne: 

Turun Palokunnantalo ........... 37 

Toim itussihteerin pöydältä .... 37 

Paul Laaksonen: 

Ku mää kävin rippiskoulu 

kanttori Ekmanin ja provasti 

M elperin alla ............................ 38 

Elojuhlat Luolavuoren vanhainkodissa 

......................................... 38 

Ilmari Rinne: 

Turku-seura toim ii .................... 40 

Turun 36 lastentalosta uusim 

mat ovat Paltantien (kuvassa) 

ja Jyrkkälän talot, jo tka on 

otettu ainakin osittain käyttöön 

tässä kuussa. Kaikissa 

lastentaloissa toim ii yhteensä 

yli 50 laitosta ja jokaisessa 

olivat ovet avoinna Turun päivänä 

19. 9. 1976. — Valok. 

Erkki Paakki. 

T oim itussihteeri - Redaktionssekreterare: Eino Lehtinen, E linantie - Elina- 

vägen 4 A 44, puh. - tel. 371 320. 

Ilm oituspäällikkö - Annonschef: U lla Nurm i, P upupolku - P upustigen 13, 

puh. - tel. 80 740. 

T oim ituskunnan muut jäsenet - R edaktionsrådets andra m edlem m ar: Taina 

H errala - Heimo K allio - Reino Leim u - Reino Linkosaari - Ilm ari R inne - 

M eta Torvalds.

Turku-seura to im ii 

taan mm kauan kuin vanhoja painoksia 

riittää. Täm än ja viim e vuoden 

num erot m aksavat 5 mk kan 

paie. 

M 

☆ 

SIDOTUTTAKAA SUOMEN TURKU-LEHTENNE MEILLÄ 

SEURAN syysjuhla pidetään perin 

te e llise sti T urun linnassa perja 

n ta in a lo kakuun 22 päivänä kello 

19. R unsas ja m onipuolinen ta i 

te e llin e n ohjelm a, esitelm ä, yhteislaulua 

ja kahvita rjo ilu . K ulujen 

p eittäm iseksi peritään pääsym aksuna 

10 m k, johon sisältyy kahvi 

ym. P ääsylippuja ennakolta Turun 

K ansa llise sta K irjakaupasta Linnankatu 

16. 

☆ 

SEURAN syyskokous, jo ka on 

v u o sikokouksen toinen osa, pidetään 

T urun pääpostikontto rin henkilö 

kunnan ravintolassa Eerikinkatu 

21 b (P o stitu lli) 4:s krs. keskiviikkona 

m arraskuun 24 päivänä 1976 

klo 19. 

M u siikkia ja kahvita rjo ilu . Turun 

vanhoista p o s tio lo ista ja kulje tu k 

sista kertoo ko n tto rin h o ita ja Heikki 

W in te r valaisten esitystään film 

ein ja rainakuvin. T ervetuloa jä l 

leen uuteen tutustum iskohteeseen ! 

☆ 

KAUPUNKIO SASEUROJEN kutsukokouksen 

T urku-seura järjestää 

T urun S uom alaisen Säästöpankin 

kerhohuoneistossa K auppiaskatu 9. 

Sisäänkäynti pääoven viereisestä 

lääkärikeskuksen ovesta, II krs. 

torstaina lokakuun 7 päivänä 1976 

klo 19. Kutsum m e tilaisuuteen vain 

ko. seurojen edustajat, lähinnä 

virkailija t, ja pyydämme seurojen 

sihteereitä ystävällisesti tie d o tta 

maan seuran edustajien tulosta a l 

lekirjo itta n e e lle to im innanjohtajalle. 

☆ 

"PANES luuri korva ja kuules 

vähä", sanos m eijä mamma muino. 

Mut ny on eri peli, oikke rario, 

eikä m ikkä kirekone, ku Turkuseuran 

poja — vaik ovakki jo vähä 

vanhoi — jutteleva turum urret Turun 

päivän aivois 18. 9. (lauantaina) 

klo 13. Se o klaari. 

☆ 

SIDOTTAKAA lehtenne. Suomen 

Turun viim e num erossa oli keskiaukeaman 

kohdalle nidottu 12- 

sivuinen lehden sisällysluettelo 

ajalta 1969— 1975. Luettelo on h e l 

posti irroitettavissa ja liitettävissä 

kirjan loppuun, jos sidotatte ko. 

num eroita saa ostaa a lle k irjo itta 

neelta yhden m arkan kappalehin 

SYYSKAUDELLA Turku-seura 

järje stä n e e m ahdollisesti jäsenilleen 

m uitakin tila isu u ksia kuin 

m istä tässä lehdessä on tiedotettu 

Niistä annetaan tie d o t päivälehdissä. 

ILMARI RINNE 

TURUN kaupungin asukasluku 

o li kuluvan vuoden ensimmäisenä 

päivänä Varsinais-S uom en Maakunta 

liito n kerääm ien tietojen mukaan 

164 553, jote n se oli vähentynyt 

304 hengellä eli 0,18 prosenttia. 

S yntyneiden ja kuolleiden 

m äärän sekä m u uttoliikkeen perusteella 

kaupungin väkiluku on 

kuitenkin kasvanut noin 800 henkeä. 

★ 

TURKULAISEN R aija Lehmussaaren 

bale ttikoulu n nuoret balettitanssija 

t selviytyivät sarjassaan toiselle 

s ija lle K u o p id tanssii ja soiju 

h lilla järjestetyissä maan balettikoulujen 

katselm uksessa. Eeva Soini, 

K ristina Lindroth. M irja-Liisa 

Herhi ja U lla-M ari M äkelä tanssivat 

kaksi R aija Lehm ussaaren ohjaamaa 

tanssia. 

AALLON KIRJANSITOMO 

Puistokatu 10 - Puhelin 303498 - 12465 

• KONEPAJATEOLLISUUTTA • AUTONOSTURIPALVELUA 

• TYÖMAAPARAKKEJA 

• KONEKORJAUKSIA • LEVYTÖITÄ • ASENNUSTÖITÄ 

• RAUTARAKENTEITA • KULJETTIMIA • LAIVAKORJAUKSIA 

KOLMIOASENNUS OY 

PUISTOM ÄENKATU 45 20810 TURKU 81 • PUHELIN 352 897 

KOTILEIPOMO TANNINEN 

PAIM IO - 732 710 

Myynti TURUN KAUPPATORILLA 

torstaisin, perjantaisin ja lauantaisin alkaen kello 7. 

Erikoispyöriä 

Tunturilta 

10 -v a ih te in e n m ie sten re tk ip yö rä 

• e r ik o is te rä s ru n k o 

m ito itu k s e lla 

• re n g a s k o k o 27 " 

• d u ra l-v a n te e t, 

kilp ap y ö rän 

lo k a s u o ja t kro- 

m im u o v ia, ra c e r-ty y p p is e t ja r 

rut ka ks o is tu rv ak ah v o in 

• p a k e ttite lin e 

5 -v a ih te in e n re tk ip y ö rä m ie h ille 

• re n g a s k o k o 2 6 " 

5-v a ih te in e n re tk ip y ö rä p o jille 

• e rin o m a in e n h arjo itu s p yö rä 

• re n g a s k o k o 2 4 " 

kodeiiniton 

serkin 

tosisärkyyn 

-usein riittää 

jo yksi 

tabletti 

yli 

10 

V 

Kum m an ajattelet edullisemmaksi! 

Suunnittelematon tai suunniteltu LVI-laitos. Hyvällä suunnittelulla säästät 

moninkertaisesti suunnittelupalkkion HANKINTA- JA 

KÄYTTÖKUSTANNUKSISSA. 

Ivi-insinööritoimisto A . LEHTONEN 

Turku, Rätiälänkatu 10 — Puh. 359 250 

SÄHKÖTOIMISTO 

VARRELA OY 

Ursininkatu 13 — Puh. 19 557 

ASENNUKSET — KORJAUKSET — HUOLLOT 

A-ryhmän sähköurakoitsija 

5 -v a ih te in e n re tk ip y ö rä n aisille 

• lo is to p y ö rä ku n to le n k ille 

• re n g a s k o k o 2 6 " 

Pyörökellari Oy 

E e rik in k a tu 20 

T U N T U R I 

Muuraus, rappaus, takka- ja laattatyöt 

ammattitaidolla 

LAURI LAX 

PUH. 308 335

ASTOR 

CASINO 

-LAATUELO KUVIEN NÄYTTÄMÖT 

TULEVAA OHJELMISTOA: 

SCORSESE: SUDENPESÄ 

CHABROL: KUOLEMAN RANTA 

KUBRICK: BARRY LONDON 

SCORSESE: TAKSIKUSKI 

TANNER: SALAMANTERI 

HUSTON: SEIKKAILUJEN SANKARIT 

DONEN: LUCKY LADY 

VISCONTI: RAKKAUS ROOMASSA 

K o rk e a 

la a tu is ia 

P IA N O J A 

U R K U J A 

F L Y Y G E L E IT Ä 

S Ä H K Ö - 

H A R M O N E J A 

D a n e m a n n 

K aw a i 

M a lm s jö 

P e tro l 

R o b in so n 

R ö n isc h 

S c h o lze 

S a u te r 

W a ld h e im 

E d u llise t 

h in n at. 

1 0 vu o d en 

ta k u u . 

T ila tk a a 

ilm ais et 

e s itte et. 

V A LTO LA OY S « r 

P a ik a llis e d u s ta ja t: H E L S IN K I, A n n an ka tu 16. V a stap . V a n h a a kirk k o a . Puh. 601 097. 

M IK K E L I: T irk k o n e n . Puh. 13 2 53. O U L U : P ia n o liik e K o rte sa lm i, Isok. 41. T A M P E R E . 

Pian o m yy n ti, S a ta m a k . 7. V A A S A : P ia n o liik e V ä in ö lä , R a n ta k a tu 28. 

viisaasti valittu 

Rakennuttaja: 

TASO OY 

kraakunvarpu 

Asunto Oy 

on edullinen aravakoti 

jossa yhtiövastikekin on halpa — vain 6 mk/m2 ! 

Valmistuu kokonaisuudessaan helmi-syyskuussa 1977 

MALLE: MUSTA KUU 

GIACOBETTI: EMMANUELLE 2 

Esittelyjä myynti: 

HUONEISTO- 

MARKKINOINTI OY LKV 

Aurakatu 8 — Linnankatu 13 b 

KOP-kolmion kauppakuja, Turku 

Puh. 15141 ja 15803 

R AKEN N U S TO IM IS TO 

R JÄ R VIN EN OY 

Humalistonkatu 3 B 6, 

Turku, puh. 335400

Rakennustoimisto 

|. & 0. Rantanen Ky 

O s k a r in k u ja 4 - P uh. 331 455 

HIEKKAPUHALLUS ÜY 

LENIM A 

R ä n tä m ä k i a s e m a -a lu e T u rk u 

PUH. 382 980 

S u o rita m m e h ie k k a p u h a llu s ta , ru is k u - 

m a a la u s ta , m e ta llir u is k u tu s ta s e k ä k u o rm a - 

ja h e n k ilö a u to je n p o h ja m a s s a u s ta u ra k a lla 

ja la s k u u n h a llilla m m e R ä n tä m ä e n a s e m a - 

a lu e e lla s e k ä k a u tta m a a n . 

Huom.! Halliimme rautatieyhteys 

PUUTALOJEN 

TURKU 

TRÄHUSSTADEN 

Å B O 

k u v a t /f o t o /K a le r v o V a lli 

s u o m a la in e n t e k s t i/H a r r i K a v a n t e r ä 

svensk text/Hans Othman_________ 

Upea kuvateos eläm ästä Turun puutalomiljöössä 

ennen ja nyt. Kirjan korkeatasoiset 

m ustavalkoiset valokuvat esittelevät puutaloasum 

isen eri puolia: rauhallisuutta, viihtyisyyttä, 

upeutta; toisaalta köyhyyttä, mukavuuksien 

puutetta, ilottomuutta. 130 sivua. 

Ovh. sid. 62,- 

KYLLÄ 

TURUN SEUDUN 

OSUUSPANKKI 

TURUN NIKLAUS OY 

TURKU - ARVINKATU 8 

Tj. Precht 

P uh. 302 304 - 302 423 

A L A N E R IK O IS L IIK E 

Suoritamme sähköasennuksia 

edullisesti ammattitaidolla urakalla ja laskuun. 

Sähkö-INSTO 

RAISIO, Puh. 782166 

Suoritamme erilaisia RAUTARAKENNETÖITÄ. 

Teräsputkesta valmistettuja LIPPUTANKOA edullisesti meiltä. 

KIINTEISTÖ - JA 

KATUHUOLTO 

LUNDGREN KY 

T u rk u 

Y lio p is to n k a tu 31 

P u h . 330 786 

V a r a s to lle p u h . 352 199 

V A S K I- JA 

P E L T IS E P Ä N L IIK E 

V. AHLFORS Oy 

T u rk u , Itä in e n P itk ä k a tu 3 

P uh. 12 268 

K o tiin 441 528 

S U O R IT T A A K A IK K E A 

A L A A N K U U L U V IA 

T Ö IT Ä 

KONEPAJA T. TUO M O LA 

Kaarina, Puh. 432 110

Säästöpankki 

on 

suurin 

lainan antaja 

TURUN SUOMALAINEN SÄÄSTÖPANKKI 

TURUN SÄÄSTÖPANKKI 

TURUN TYÖVÄEN SÄÄSTÖPANKKI 

L ounais-Suom en Kirjapaino Oy, Turku

1976-3

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?