2yLqiTepT

Itsemääräämisoikeuden toteutuminen lastensuojelun ympärivuorokautisessa hoidossa ja kasvatuksessa
12
3 Itsemääräämisoikeuden toteutuminen
lastensuojelun ympärivuorokautisessa
hoidossa ja kasvatuksessa
3.1 Lastensuojelulain mukaiset rajoitustoimenpiteet ja niiden
käytön valvonta
Rajoitustoimenpiteiden käytön tulee perustua täsmällisiin ja tarkkarajaisiin laissa
määriteltyihin edellytyksiin ja kaikissa lastensuojeluyksiköissä on tunnettava rajoituksia
koskeva lainsäädäntö ja menettelytavat sekä noudatettava niitä. Samoin
eron tekeminen hyväksyttävien kasvatus- ja hoitokeinojen ja perusteltujen rajoitustoimenpiteiden
käytön välillä on asiakkaiden oikeusturvan ja itsemääräämisoikeuden
toteutumisen kannalta välttämätöntä.
Lastensuojelulain mukaisia rajoitustoimenpiteitä ovat yhteydenpidon rajoitus
(62 §), aineiden ja esineiden haltuunotto (65 §), henkilöntarkastus ja henkilönkatsastus
(66 §), omaisuuden ja lähetysten tarkastaminen ja lähetysten luovuttamatta
jättäminen (67 §), kiinnipitäminen (68 §), liikkumisvapauden rajoittaminen (69 §),
eristäminen (70 §) ja erityinen huolenpito (71 §).
Rajoitustoimenpiteitä voidaan, yhteydenpidon rajoittamista lukuun ottamatta,
kohdistaa vain lastensuojelulaitokseen sijoitettuun huostaan otettuun lapseen.
Avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitettuun lapseen ei saa kohdistaa rajoitustoimenpiteitä.
Perhehoitoon sijoitettuun huostaan otettuun lapseen saa kohdistaa ainoastaan
yhteydenpidon rajoittamista, mikäli se on lapsen edun kannalta välttämätöntä.
Rajoitustoimenpiteiden käyttö rangaistuksena on kielletty ja rajoitustoimenpiteitä
saa käyttää vain siihen tarkoitukseen kuin kussakin säännöksessä on erikseen
määritelty. Toimenpiteitä voidaan käyttää yksilöllisesti vain siinä määrin kuin lapsen
oma tai toisen henkilön terveys tai turvallisuus tai lapsen huostaanoton tarkoituksen
toteuttaminen välttämättä vaatii.
Rajoitustoimenpiteistä on aina valittava lievin mahdollinen ja sen käyttäminen
on lopetettava heti, kun se on mahdollista. Rajoitustoimenpiteet on aina kirjattava
ja osasta on tehtävä päätös, jonka yhteydessä on huolehdittava asianosaisten
kuulemisesta ja muutoksenhakumahdollisuudesta tiedottamisesta. Rajoitustoimenpiteitä
ei voi perustella laitoksen säännöillä, koska perusoikeuden rajoittamisen on
aina perustuttava lakiin ja yksilölliseen tilanteeseen. Rajoitustoimenpiteitä ei siis
myöskään saa kohdistaa automaattisesti kaikkiin asiakkaisiin.
Lastensuojelulain 79 §:n mukaan lapsen sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa,
että lapsen sijoitus perhehoitoon tai laitoshoitoon toteutuu lain mukaisesti.
Sijaishuoltopaikan toimintaa valvovat lisäksi sijoituskunta ja aluehallintovirasto.
Lastensuojelulain 80 §:n nojalla aluehallintovirastojen on ”seurattava lastensuojelulaitosten
toimintaa 79 §:ssä säädetyn lisäksi omasta aloitteestaan tapahtuvien tarkastuskäyntien
avulla ja erityisesti valvottava tämän lain 11 luvun nojalla tapahtuvaa
rajoitustoimenpiteiden käyttöä lastensuojelulaitoksissa. Aluehallintovirasto voi
valvontaa toteuttaessaan varata lapselle tilaisuuden luottamukselliseen keskusteluun
aluehallintoviraston edustajien kanssa.”
Aluehallintovirastot valvovat rajoitustoimenpiteiden käyttöä niin yksityisissä kuin
kunnan ylläpitämissä lastensuojelulaitoksissa ja valtion koulukodeissa. Rajoitustoimenpiteiden
käytön valvontaa ja ohjausta toteutetaan mm. yksityisten lastensuojelulaitosten
lupamenettelyssä, lastensuojelulaitosten toimintakertomusten avulla,
rajoitustoimenpiteitä koskevien kanteluiden perusteella sekä oma-aloitteisilla tarkastuskäynneillä.
Vuoden 2012 alussa julkaistun Lastensuojelun ympärivuoro-