Itsemääräämisoikeuden toteutuminen lastensuojelun ympärivuorokautisessa hoidossa ja kasvatuksessa 24 ehtoja suhteessa rajoitustoimenpiteisiin tulee selkiyttää. Valvovia viranomaisia nuoret kannustavat olemaan aktiivisia suhteissaan valvottavia palveluja käyttäviin lapsiin ja nuoriin sekä tapaamaan heitä luottamuksellisesti valvonnan yhteydessä. 6 6 Vario Pipsa, Barkman Johanna, Kiili Johanna, Nikkanen Marko, Oranen Mikko & Tervo Jaana. Suojele unelmia, vaali toivoa – Nuorten suositukset lastensuojelun ja sijaishuollon laadun kehittämiseksi. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2012:6 s. 24, 38.
Itsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammaisille henkilöille ympärivuorokautisia palveluja tuottavissa yksiköissä 4 Itsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammaisille henkilöille ympärivuorokautisia palveluja tuottavissa yksiköissä 4.1 Taustatiedot Selvityksen kohteena oli kaikkiaan 69 kehitysvammaisten ympärivuorokautisia palveluja antavaa yksikköä. Näistä 32 oli julkisen sektorin ylläpitämiä, 18 yhdistyksen, säätiön tms. ja 19 palveluntuottajana oli yksityinen yritys. Eräiltä palveluntuottajilta oli mukana useampi kuin yksi yksikkö. Maakunnittain yksiköt sijoittuivat seuraavasti: Etelä-Pohjanmaa 4, Etelä-Savo 5, Kanta-Häme 1, Keski-Pohjanmaa 2, Keski- Suomi 5, Kymenlaakso 2, Lappi 7, Pirkanmaa 7, Pohjanmaa 6, Pohjois-Karjala 1, Pohjois-Pohjanmaa 4, Pohjois-Savo 7, Päijät-Häme 2, Uusimaa 14 ja Varsinais- Suomi 2. 4.2 Henkilökunta Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 10 § 4 mom. mukaan kelpoisuusvaatimuksena asiakastyön ohjausta sisältäviin sosiaalihuollon johtotehtäviin on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto, alan tuntemus sekä riittävä johtamistaito. Kohdejoukossa oli kuusi yksikköä, joiden vastuuhenkilöiden pätevyydestä ei selvityksen mukaan voitu vakuuttua. Vastauksista kävi myös ilmi, että vastuuhenkilön käsite saattaa yksiköissä olla epäselvä. Selvitykseen vastaaja saattoi ilmoittaa vastuuhenkilöksi jonkun muun kuin rekisterissä vastuuhenkilöksi merkityn henkilön. Vastuuhenkilörakenteita oli joissain tapauksissa vaikea hahmottaa. Yksikön vastuuhenkilöksi voitiin ilmoittaa esim. yrityksen tai kunnan asumispalveluvastaava tms., jolla oli vastuullaan useampia yksiköitä, kun taas selvityksessä olevan yksikön toiminnasta vastasi lähiesimies. Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) edellyttää, että toimintayksiköllä tulee olla vastuuhenkilö, joka vastaa siitä, että toimintayksikössä toteutettavat palvelut täyttävät niille asetetut vaatimukset. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan vuodelta 2004 (taltio 1344) katsonut, että vastuuhenkilön tulee työskennellä toimintayksikössä ja että ne kelpoisuusehdot, jotka koskevat henkilöstöä yksityisiä sosiaalipalveluja tarjoavassa yksikössä, ovat sovellettavissa myös vastuuhenkilöön. Selvityksessä mukana olleista yksiköistä pienimmässä oli 5 asiakaspaikkaa ja suurimmassa 256. Henkilökuntaa oli enimmillään 335 henkilöä ja vähimmillään 5. Seuraava taulukko kuvaa asiakaspaikkojen ja työntekijämäärän suhdetta. Taulukko 6. Hoito- ja kasvatushenkilöstön mitoitus; työntekijä/asiakas (kehitysvammaisille henkilöille ympärivuorokautisia palveluja tuottavat yksiköt) Henkilöstömitoitus Yhteensä alle 0,3 3 0,3-0,49 8 0,5-0,69 18 0,7-0,89 24 0,9-0,99 6 1 tai yli 10 Kaikki yhteensä 69 25
Change language