2yLqiTepT

osallistumisesta asuntonsa/huoneensa
sisustamiseen
uskonnollisiin / aatteellisiin
tilaisuuksiin osallistumisesta
oman huoneen oven lukitsemisesta
yksilöllisestä asioinnista (esim.
kaupassa käynnistä)
Itsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammaisille henkilöille ympärivuorokautisia palveluja tuottavissa yksiköissä
68 0 1 0 69
65 1 3 0 69
54 1 9 5 69
37 19 12 1 69
Tv:n katselusta 64 5 0 0 69
tupakoinnista ja sen ajankohdasta
49 9 9 0 67
sähköpostin käytöstä 49 6 4 6 65
internetin käytöstä 48 8 4 5 65
Vastausten perusteella yksiköiden päiväjärjestys säätelee monia päivittäisiä toimintoja.
Kysymyksiä ei kuitenkaan tämän enempää avattu, joten jää selvittämättä,
millaiset tosiasialliset mahdollisuudet vammaisilla asiakkailla on esim. hankkia
ystäviä tai harrastaa kiinnostavia asioita. Myös vastausvaihtoehdot jättävät tulkinnan
varaa. Esimerkiksi asiakkaan oikeus päättää aamulla nousemisen ajankohdasta
päiväjärjestyksen mukaisesti saa aivan eri merkityksen, jos päiväjärjestyksen
mukainen aamupala on klo 8.00 tai jos se on klo 7.30–10.30. Säännöllinen päiväjärjestys
voi myös olla tärkeä osa asiakkaan kuntoutusta.
”Asukas tuo itse tietokoneensa ja pitää tauon sovitun ajan verran. Hän on oppinut
tavan jo kotona vanhemmiltaan. Kun hän itse on määritellyt esim. kahden
päivän käyttötauon, hän saattaa jo päivän päästä kysellä konettaan, ja silloin
keskustellaan sovitusta ajasta, ja hän on tyytyväinen, kun hänellä on rajat, joista
pidetään kiinni.”
”Palvelukodin toiminta perustuu eettisiin asiakaslähtöisiin periaatteisiin, jotka
ovat työmme punainen lanka: Yksilön kunnioitus ja yksilöllisyys, avoimuus ja
luotettavuus, turvallisuus, omatoimisuus, tasa-arvoisuus ja yhteisöllisyys.”
”Palvelukodissa, riippumatta asukkaiden kommunikaation vaikeuksista, asukkaille
annetaan mahdollisuus vaikuttaa omaan päiväohjelmaansa omien voimavarojensa
mukaisesti. Palvelukodin asukkaat asuvat täällä erittäin haastavan
käyttäytymisen vuoksi. Tästä johtuen heille kaikille on laadittu yksilölliset päivästruktuurit,
joissa on huomioitu päämiehen toiveet. Osalla asukkaista on koko
valveilla olonsa ajan henkilökohtainen ohjaaja ja osa asukkaistamme asuu pienryhmässä
jossa on yksi ohjaaja. Lisäksi osalla asukkaista on henkilökohtainen
avustaja vapaa-ajan viettoon.”
Päämiehiä osallistava ja valtaistava palvelu- ja toimintakulttuuri oli jossain yksikössä
määritelty yksikön tärkeimmäksi kriittiseksi menestystekijäksi.
Suihkuun pääsi aina halutessaan 50 yksikössä, päivittäin 20 yksikössä ja viikoittain
4 yksikössä.
4.4 Säännöt ja talon tavat
Kirjalliset talon tavat/säännöt oli laatinut 24 yksikköä (35 %). Säännöt olivat usein
yleisiä yhdessä elämisen ja toisen huomioon ottamisen muistutuksia tai järjestyssääntöjä.
Niissä oli harvoin viittauksia siihen, mitä sääntöjen rikkomisesta seuraa.
Säännöt oli harvoin kirjoitettu selkokielellä.
27