GEOLOGINEN YLEI KARTTA - arkisto.gsf.fi

1 2
antavana . Tunturimaan korkeuteen kohoaa alueella kolme huippua Iivaaran
seudulla . Näistä kuitenkin vain itse Iivaaralla on tunturille t pillinen
puurajan läpuolelle kohoava laki .
Etelä- ja lounaisosan alangot ovat osittain hiekka- ja moreenimaita,
osittain soita . Itse asiassa ne edustanevat huomattavalta osaltaan resenttien
sedimenttien tä ttämiä, paikoin k mmenien metrien s v isiä kallioperän
murrosrotkoja .
M ös kankare- ja metsämaille antavat leimansa kallioperän ruhjev öh
kkeet . Ne ilmenevät maisemassa ja karttakuvassa kuivina kuruina,
jokiuomina (Kuvat 2 a ja b) sekä järvis vänteinä . Viimemainituista mainittakoon
t pillisimpinä omeron- ja Julman Ölk n järvet, joista jälkimmäinen
on muodostunut alueen merkittävimmäksi retkeil kohteeksi .
Lukuunottamatta Kostonjärven, K tömäen ja Vuokkijärven kvartsiittivaaroja,
ei kivilajeilla nä tä olevan sanottavampaa osuutta topografiaan .
Paljastumasuhteet ovat alueella oikulliset . uurilla alueilla on kallioperän
pinta niin tasaista, että ohutkin irtomaapeite riittää sen kätkemään .
Tätä haittaa ovat omiaan tä dentämään alueella runsaana esiint vät harjut,
drumliinit ja d nit (Virkkala 1950, 1954a, 1954b) . Kuten liitteenä olevasta
paljastuma- ja tektonisesta kartasta ilmenee, on kenttähavaintoverkko
epätasainen ja siinä on suuria aukkoja . Tämä on erikoisesti haitannut
alueella vallitsevan graniittigneissimuodostuman geologista selvittel ä .
KALLIOPERAN PÄÄPIIRTEET
Vallitsevan osan uomussalmen karttalehtialueen kallioperästä valtaa
muuallakin itäisellä rajav öh kkeellämme laajalle levinn t graniittigneissi .
Tätä niin s nn ltään kuin kokoomukseltaankin erilaisista muunnoksista
koostunutta, mutta suurissa puitteissa kuitenkin verrattain homogenista
kivilajikompleksia nimitetään tässä selit ksessä g r a n i i t t i g n e i s s iin
u o d o s t u m a k s i ja sillä tarkoitetaan karttalehden alueella esiint vää
pre-karjalaista kallioperää kokonaisuudessaan siihen kuuluvine liuskeineen
ja s väkivimuunnoksineen .
Graniittigneissimuodostuman vanhimpina komponentteina esiint alaltaan
vähäisiä kiille- ja kvartsi-maasälpäliuskereliktejä sekä osittain mittaviakin
sarvivälkegneissimuodostumia . Varsinainen graniittigneissi lävistelee ja
breksioi näitä molempia .
Muodostuman vanhimpia s väkiviä edustavat gabrot ja dioriitit . Näiden
kivilajien harvalukuiset esiint mät ovat kooltaan pieniä ja nuorempien
kivilajien murskaleiksi breksioimia .
Edellisiä huomattavasti leisempiä ja esiint misalueiltaan htenäisempiä
ovat kvartsi- ja granodioriittisia kokoomuksia edustavat s väkivet . H vin