GEOLOGINEN YLEI KARTTA - arkisto.gsf.fi
GEOLOGINEN YLEI KARTTA - arkisto.gsf.fi
GEOLOGINEN YLEI KARTTA - arkisto.gsf.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
1 6<br />
nessä kuvattu vain ani harvoista paikoista . uomussalmen karttalehden<br />
alueella niitä tavataan sekä Kiannan- aarijärven että Kostonjärven<br />
karjalaisten muodostumien hte dessä tai läheis dessä . Karttalehden<br />
pohjois- ja koillisosissa sijaitsee lisäksi graniittigneississä muutamia erillisiä<br />
linssejä, jotka kokoomuksensa ja rakenteensa perusteella ovat tä sin rinnastettavissa<br />
liuskemuodostumien hte dessä esiint viin .<br />
Kokoomukseltaan ovat s norogeniset intrusiivit grano- tai kvartsidioriitteja.<br />
Kivet ovat rakenteeltaan massiivisia tai pilsteisiä . Kontakteissa<br />
liuskeita vastaan on kuitenkin tavattu voimakkaamminkin suuntautuneita<br />
muunnoksia. Nämä rakenteet ovat s nn ltään magmatektonisia ja jo<br />
kentällä selvästi erotettavissa vastaavien pre-karjalaisten kivien kataklastisista,<br />
sekundääristen liikuntojen aiheuttamista deformoitumisilmiöistä .<br />
Varsinkin Kostonjärven alueella nähdään näissä granodioriiteissa suuriakin<br />
liuskesulkeumia . Kiannan- aarijärven v öh kkeellä taas on tavattu<br />
useita granodioriitin ja liuskeiden välisiä eruptiivibreksiamaisia kontakteja .<br />
Täällä nähdään liuskeita lävistelevän granodioriitin m ös aiheuttaneen välittömässä<br />
läheis dessään emäksisissä vulkaniiteissa fasieksen kohoamista .<br />
Vuokkijärven- aarijärven muodostuman iästä on ollut vallalla eriäviä<br />
mielipiteitä (Vä r nen 1954, s . 123) . Aikaisemmin mainittu aarijärven<br />
konglomeraatti, s norogeniset intrusiivit sekä monien kivilajien analogisuus<br />
muualla karelideissa tavattavien vastaavien kivilajien kanssa oikeuttanevat<br />
n t pitämään tätä muodostumaa karjalaiseen ikär hmään kuuluvana .<br />
Karjalaisten muodostumien nuorimpana komponenttina on mikrokliinigraniitti<br />
. itä tavataan pääasiassa muiden karjalaisten kivilajien hte -<br />
dessä tai läheis dessä, mutta usein m ös eri puolilla graniittigneissimuodostumaa<br />
sekä erillisinä linsseinä että muita kivilajeja migmatisoivina<br />
suonina . Karjalaiset mikrokliinigraniitit ovat silmiinpistävästi homogenisempia<br />
kuin vastaavat pre-karjalaiset kivet . Niissä ei liioin tavata sekundääristen<br />
liikuntojen aiheuttamia rakenteellisia muutoksia . Milloin lävist ssuhteet<br />
eivät ilmaise ikäsuhdetta, ovat näiden kahden graniitin väliset<br />
eroavaisuudet monesti todettavissa vain mikroskooppisesti .<br />
Alueella esiint h vin säästeliäästi mikrokliinigraniittista ainesta leikkaavina<br />
juonina tai pegmatiitteina . Viimemainitut ovat tavallisimmin<br />
» ksinkertaisia» . Vain poikkeuksellisesti on niissä ta attu pieniä ber llitai<br />
magnetiittikiteitä, joskus m ös ortiittia .<br />
Leikkaa ia diabaasijuonia esiint uomussalmen karttalehden alueella<br />
poikkeuksellisen runsaasti . Paksuudeltaan nämä juonet aihtele at muutamasta<br />
cm :stä 400 m :iin ja eräitä suurimpia on oitu seurata li 10 km :n<br />
pituudelta . Niiden on todettu leikkaa an lähes kaikkia alueen ki ilajeja,<br />
Ii aaran alkaliki imuodostumaa lukuunottamatta . Vaikkakin juonia on<br />
ta attu kautta koko karttalehtialueen, on niillä kuitenkin sel ää taipumusta<br />
par ittaiseen esiint miseen .
Change language