GEOLOGINEN YLEI KARTTA - arkisto.gsf.fi

More documents

Recommendations

Info

M u o j ä r v e n-P i i k s e 1 ä n muodostuma on mineraalikokoomukseltaan edellistä tasalaatuisempi . Suuri raekoko (0 .5 mm) ja vaaleiden sekä tummien mineraalien lähes tasaveroinen esiintyminen antaa kivelle granodioriitin tavanomaisen ulkonäön (Kuva 12) . Liikunnot ovat täällä deformoineet kiveä vähemmän kuin Lämsän- Murtovaaran muodostumassa, niin että asu on yleensä vain pilsteinen tai heikosti liuskeinen . Kuitenkin tavataan paikoitellen voimakkaamminkin liuskettuneita kohtia ja niiden ohessa pienoispoimumaista kiemurtelua . Tässä granodioriitissa nähdään harvakseltaan, mutta kuitenkin verrattain tasaisesti jakautuneina angulaarisia tai ellipsoidimaisiksi deformoituneita n. nyrkin parin suuruisia tummia sulkeumia, jotka ilmeisesti edustavat saman magman varhaisempia, emäksisiä erkaumia . Vastaavanlaisia muodostuksia tavataan graniittigneissimuodostuman kivissä muualla karttalehden alueella vain poikkeuksellisesti . Leikkaavat ja risteilevät graniittiset suonet ja juonet ovat yleisiä . Niiden välittömässä läheisyydessä tavataan homogenisemman graniittiutumisen yhteydessä omamuotoisuutta tavoittelevia mikrokliinihajarakeita . Niin suonista kuin hajarakeistakin puuttuvat liikuntojen jäljet, joten ne lienevät täällä kokonaan luettavissa nuorempaan kaligraniittigeneratioon kuuluviksi . Graniittiutumisilmiöiden yhteydessä nähdään kivessä aivan ohuita (alle 1 mm), pitkin mineraalien rajapintoja kulkevia ruskeanpunaisia raitoja . Varsinaisia mineralogisia muutoksia ei näissä radoissa näytä tapahtuneen . Niinpä niiden poikkeuksellinen väri saatttaisikin johtua siitä, että graniittiuttavan tavaran mukana liikkunut happi on hapettanut pigmenttiraudan ferriasteelle . Raidat siis markkeeraisivat graniittisen aineksen aikaisempia kulkureittejä . Kiven mineraalikokoomuksen muodostavat plagioklaasi (An 22 ), kvartsi, sarvivälke, titaniitti, apatiitti ja malmi . Lisäksi siinä on muuttumistulok- Kuva 12 . Pre-karjalainen kataklastinen granodioriitti . 1 : 1 . Kuusamo, Muojärvi. Valok . E . Halme .
Taulukko III . Kataklastisten granodioriittien mineraalikokoomuksia . Määrätty »point counting» menetelmällä . Plagioklaasi Kvartsi Sarvivälke Biotiitti Mikrokliini Aksessorit sena biotiittia ja epidoottia sekä sekundäärisenä aineksena mikrokliinia (Taulukko III) . Kivessä on yleensä nähtävissä samat rakenteelliset muutokset kuin Lämsän-Murtovaaran muodostumassa, kuitenkin vähemmän silmäänpistävinä, mikä merkinnee, että täällä on edustettuna sitäkin ylempi ja vastustuskykyisempi horisontti . METAMORFOITUNEITA GRANODIORIITTEJA Karttalehtialueen N-puoliskon keskiosassa esiintyy laajahkolla alueella melko yhtenäisenä, Pistojärveltä Somerojärven ja Irnijärven E-pään kautta Murtovaaralle ulottuvana vyöhykkeenä verrattain tasalaatuista, liuskettunutta ja usein kiemurtelevaa gneissimäistä granodioriittia, jolle asteeltaa.n vaihteleva suonigneissimäinen asu on luonteenomaista. Samanlaista kiveä tavataan vähäisempinä esiintyminä muuallakin graniittigneissimuodostumassa pääasiassa sarvivälkepitoisten muunnosten yhteydessä . Kiven mineraaliaineksen muodostavat plagioklaasi, kvartsi ja biotiittisarvivälke, minkä lisäksi siinä on vähäisiä määriä epidoottia, apatiittia, titaniittia ja malmia (Anal . 1, Taulukko IV) . Keskimääräinen raekoko on 0 .25 mm . Plagioklaasi on voimakkaasti saussuriittiutunutta emäksistä oligoklaasia (An 27 ), jossa nähdään joskus jälkiä vyöhykerakenteesta . Rakeitten reunamilla on lisäksi pykälälaitaista, albiittista lisäkasvua . Kvartsia on tektoonisesti deformoituneiden rakeiden ohella myös kirkkaina ja ehyinä yksilöinä, jotka edustanevat sekä uudestikiteytymistä että post-tektonista, nuorempaa generatiota . Biotiitti esiintyy liuskeisuuden suuntaisina, pieniksi suomuiksi hajaantuneina kasaantumina ja näyttää suurimmaksi osaksi olevan sarvivälkkeen 5 3848-58 Summa 1 1 . 2 . 3 . 4 . 61 .7 14.9 10.7 11 .0 1 .7 1 . Kuusamo, Muojärvi . 2 . Kuusamo, Joukamojärvi . 3 . Kuusamo, Lämsä. 4. Kuusamo, Kuoliojärvi. 100.0 I 48 .3 21 .3 13 .9 4 .2 8 .1 4 .2 100 .0 48 .2 21 .4 22 .2 6 .4 1 .8 100 .0 I 60.3 32.3 5.2 2.2 100.0
Page 1 and 2: GEOLOGINEN TUTKIMU LAITO UOMEN GEOL
Page 3 and 4: Helsinki 1959 . Valtioneuvoston kir
Page 5 and 6: LEIKKAAVIA JUONIKIVIÄ 88 ERPENTIIN
Page 7 and 8: Näköala Iivaaralta länteen .
Page 9 and 10: TUTKIMU VAIHEET Ensimmäiset tiedot
Page 11 and 12: YLEI KAT AU KALLIOPERÄÄN PINNANMU
Page 13 and 14: Kuva 2 a . Kuva 2 b . Kuvat 2 a ja
Page 15 and 16: Laajalle levinneen graniittigneissi
Page 17 and 18: Mineraalikokoomukseltaan muodosta a
Page 19 and 20: Karjalaisten muodostumien rakenne o
Page 21 and 22: erran aihtele ia k artsi-maasälpä
Page 23 and 24: kerrosten mineraaliaineksen, pienir
Page 25 and 26: N i s k a n s e 1 ä n useita metre
Page 27 and 28: Ku a 8 . Pre-karjalaisen sar i älk
Page 29 and 30: Ku a 9 b . Ku a 9 a . Ku a 9 c . Ku
Page 31: Kuva 11 . Pre-karjalainen kataklast
Page 35 and 36: Suurin osa kiven neosomeista on muo
Page 37 and 38: Kuva 15 a . Kuva 15 b . Kuvat 15 a
Page 39 and 40: nähdä tällaisen juoniaineksen ja
Page 41 and 42: Näyttää ilmeiseltä, että täm
Page 43 and 44: Kahden eri-ikäisen kaligraniittige
Page 45 and 46: sulkevat sisäänsä kiven muita mi
Page 47 and 48: Taulukko VI . Kytömäen kvartsiiti
Page 49 and 50: määrä pieni, n . 20 % kokonaisti
Page 51 and 52: Kuva 25 . Pre-karjalaisia, migmatii
Page 53 and 54: Taivalkosken Saarijärvellä n . 6
Page 55 and 56: tynyttä . Lukuunottamatta siellä
Page 57 and 58: tuloksia . Saarijärven kvartsi-maa
Page 59 and 60: Kuva 32 . Kvartsi-maasälpäliuske,
Page 61 and 62: Kuva 34 . Tektonisoitunutta kvartsi
Page 63 and 64: järveltä Saarijärven N-päitse N
Page 65 and 66: klaasihajarakeet osoittavat myös,
Page 67 and 68: Kuva 40. Tyynylaavarakennetta. Suom
Page 69 and 70: Luva 42 . Vihreäkiven kalsiittitä
Page 71 and 72: 1 x 0 .5 - 4 X 6 mm . Rakeet ovat t
Page 73 and 74: on tämä asteettainen fasieksen no
Page 75 and 76: Taulukko XI . Karjalaisten peridoti
Page 77 and 78: Kuva 47 . Oliviinipseudomorfooseja
Page 79 and 80: Taulukko XIII. Vuolukiven kemiallin
Page 81 and 82: päämineraalien väleissä . Malmi
Page 83 and 84:
Si0 2 Ti02 A12 0 3 Fe 20 3 FeO MnO
Page 85 and 86:
Kuva 52 . Pre-karjalaisen graniitti
Page 87 and 88:
suuntausta, vaan osoittaa kiven oll
Page 89 and 90:
aineksen muodostavat siten yksinoma
Page 91 and 92:
Muita huomattavasti runsaampana esi
Page 93 and 94:
Plagioklaasi esiintyy hyvinmuodostu
Page 95 and 96:
Kuva 59 . Hyperstenidiabaasi . 25 x
Page 97 and 98:
1 = anortiitti ; 7 = uraliitti, bio
Page 99 and 100:
MUUTTUNEITA URALIITTIDIABAASEJA Mit
Page 101 and 102:
liuskeisuuden suuntaan . Kivessä n
Page 103 and 104:
DIABAASIJUONIEN IÄSTÄ Karttalehti
Page 105 and 106:
Taulukko XX. Tektonisoituneen diaba
Page 107 and 108:
Kuva 64 . Juonia, siirroksia ja bre
Page 109 and 110:
Taulukko XXI . Iivaaran alkalikiven
Page 111 and 112:
öiviin kivilajeihin ei irtomaapeit
Page 113 and 114:
Time Formation Post-Silurian . . .
Page 115:
VIRKKALA, K . (1950), Maaperäkartt
show all

GEOLOGINEN YLEI KARTTA - arkisto.gsf.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?