GEOLOGINEN YLEI KARTTA - arkisto.gsf.fi

More documents

Recommendations

Info

Ku a 5 . Pro-karjalainen k artsi-maasälpäliuske . 15 , Nic . + . Kiantajär en E-ranta, Pietari . Valok . E . Halme . luonteenomaista, on Pietarin liuske lähinnä granoblastista . Kuitenkin on siinä ar atenkin alkuaankin heikosti kehitt n t kerrosrakenne mikroskooppisesti ielä tunnetta issa (Vertaa ku ia 5 ja 30) . Lisäksi iittaa jo muodostuman pohjoisosista alka a ja 88W-suuntaan jatku a ja lisäänt ä migmatiittiutuminen ja graniittiutuminen sekä ähittäinen sulautuminen sitä rajoitta aan graniittigneissiin tämän liuskeen kuulumisesta pre-karjalaiseen graniittigneissimuodostumaan . Ku a 6 . Pre-karjalainen grafiittipitoinen k artsi-maasälpäliuske . 10 x, Nic . + . uomussalmi, Niskanselän N-ranta . Valok. E . Halme .
N i s k a n s e 1 ä n useita metrejä paksu grafiittipitoinen k artsi-maasälpäliuskepatja sijaitsee konformina linssinä mpäröi ässä juo aisessa graniittigneississä, johon se aihettuu l h ellä matkalla ähittäin. Tämän liuskeen päämineraaleina on musko iittia, k artsia ja plagioklaasia sekä errattain runsaana lisäaineksena grafiittia, biotiittia ja malmia . Runsaimmillaan kohoaa grafiittipitoisuus 8-9 % :iin. Mikroskoopissa nähdään ki essä sel ää kerrosrakennetta : pääasiassa pienisuomuisesta muskoiitista muodostuneet n . 5 mm paksut kerrokset aihtele at karkeampien (n . 0 .5 mm), k artsi- ja maasälpärakeista sekä biotiitista ja musko iitista muodostuneiden, n . 2 mm paksujen kerrosten kanssa . Grafiitti esiint ki essä pitkinä ja kapeina (esim . 1 .o x 0 .1 mm) kiillemäisinä suomuina, jotka o at jakaantuneet lähes tasa eroisesti molempiin kerroksiin (Ku a 6) . Tässäkin liuskeessa on nähtä issä oimakkaiden liikuntojen jälkiä . Pienirakeisemmissa kerroksissa on ai an kapeita, leikkaa ia, haarniskamaisia liikunto öh kkeitä, karkeammissa taas o at taipuilleet plagioklaasilamellit ja kiillesuomut leisiä . ARVIVÄLKEGNEI EJA ar i älkegneissit on merkitt ki ilajikartalle graniittigneissin pohjaärille piirret illä ihreillä katko ii oilla. Näin sen uoksi, että ne oimakkaasta suonigneissi t misestä ja graniittiutumisesta johtuen rajoittu at graniittigneissiin ilman j rkkää rajaa . Varsinkin silloin, kun graniittigneissi itsekin on sar i älkepitoinen tai päin astoin liuskeen sar i älke on kokonaan metamorfoosissa biotiittiutunut, on summittaisenkin rajan etäminen usein aikeata . Verrattuna edellä ku attuihin sedimenttis nt isiin liuskeisiin o at sar iälkegneissimuodostumat leensä sekä htenäisempiä että alaltaan laajempia . ar i älkegneissien runsaus errattuna sedimenttis nt isiin liuskeisiin lienee kuitenkin ainakin osittain näennäistä ja perustuu näiden emäksisempien ki ien k k n säil ttää paremmin alkuperäinen kokoomuksensa metamorfoitumistapahtumissa . Primäärirakenteet o at niistä kuitenkin siinä määrin hä inneet, että lähempi s nt tapa ei enää leensä ole määriteltä issä . Pääasiassa ne liene ät olleet puolipinnallisia amfiboliitteja, osittain m ös effusii isia ulkaniitteja ja tuffeja . Alueen suurin, useampina rinnakkaisjaksoina esiint ä sar i älkegneissimuodostuma sijaitsee karttalehtialueen keskiosan N-puolella Kuusamon, uomussalmen ja Tai alkosken pitäjien raja-alueilla . e alkaa Irnijär en NE-puolelta, jatkuu poikki Tai alkosken pitäjän itäisimmän kulmauksen kaartuen sitten Kor uan asemaseudun si uitse karttalehden W-rajalle . Lähinnä suurin alue muodostaa edellisen luonaaseen suuntautu an jatkeen . e alkaa Leinon asemalta ja jakaantuu sen -puolella kahtia siten, 4 25
Page 1 and 2: GEOLOGINEN TUTKIMU LAITO UOMEN GEOL
Page 3 and 4: Helsinki 1959 . Valtioneuvoston kir
Page 5 and 6: LEIKKAAVIA JUONIKIVIÄ 88 ERPENTIIN
Page 7 and 8: Näköala Iivaaralta länteen .
Page 9 and 10: TUTKIMU VAIHEET Ensimmäiset tiedot
Page 11 and 12: YLEI KAT AU KALLIOPERÄÄN PINNANMU
Page 13 and 14: Kuva 2 a . Kuva 2 b . Kuvat 2 a ja
Page 15 and 16: Laajalle levinneen graniittigneissi
Page 17 and 18: Mineraalikokoomukseltaan muodosta a
Page 19 and 20: Karjalaisten muodostumien rakenne o
Page 21 and 22: erran aihtele ia k artsi-maasälpä
Page 23: kerrosten mineraaliaineksen, pienir
Page 27 and 28: Ku a 8 . Pre-karjalaisen sar i älk
Page 29 and 30: Ku a 9 b . Ku a 9 a . Ku a 9 c . Ku
Page 31 and 32: Kuva 11 . Pre-karjalainen kataklast
Page 33 and 34: Taulukko III . Kataklastisten grano
Page 35 and 36: Suurin osa kiven neosomeista on muo
Page 37 and 38: Kuva 15 a . Kuva 15 b . Kuvat 15 a
Page 39 and 40: nähdä tällaisen juoniaineksen ja
Page 41 and 42: Näyttää ilmeiseltä, että täm
Page 43 and 44: Kahden eri-ikäisen kaligraniittige
Page 45 and 46: sulkevat sisäänsä kiven muita mi
Page 47 and 48: Taulukko VI . Kytömäen kvartsiiti
Page 49 and 50: määrä pieni, n . 20 % kokonaisti
Page 51 and 52: Kuva 25 . Pre-karjalaisia, migmatii
Page 53 and 54: Taivalkosken Saarijärvellä n . 6
Page 55 and 56: tynyttä . Lukuunottamatta siellä
Page 57 and 58: tuloksia . Saarijärven kvartsi-maa
Page 59 and 60: Kuva 32 . Kvartsi-maasälpäliuske,
Page 61 and 62: Kuva 34 . Tektonisoitunutta kvartsi
Page 63 and 64: järveltä Saarijärven N-päitse N
Page 65 and 66: klaasihajarakeet osoittavat myös,
Page 67 and 68: Kuva 40. Tyynylaavarakennetta. Suom
Page 69 and 70: Luva 42 . Vihreäkiven kalsiittitä
Page 71 and 72: 1 x 0 .5 - 4 X 6 mm . Rakeet ovat t
Page 73 and 74: on tämä asteettainen fasieksen no
Page 75 and 76:
Taulukko XI . Karjalaisten peridoti
Page 77 and 78:
Kuva 47 . Oliviinipseudomorfooseja
Page 79 and 80:
Taulukko XIII. Vuolukiven kemiallin
Page 81 and 82:
päämineraalien väleissä . Malmi
Page 83 and 84:
Si0 2 Ti02 A12 0 3 Fe 20 3 FeO MnO
Page 85 and 86:
Kuva 52 . Pre-karjalaisen graniitti
Page 87 and 88:
suuntausta, vaan osoittaa kiven oll
Page 89 and 90:
aineksen muodostavat siten yksinoma
Page 91 and 92:
Muita huomattavasti runsaampana esi
Page 93 and 94:
Plagioklaasi esiintyy hyvinmuodostu
Page 95 and 96:
Kuva 59 . Hyperstenidiabaasi . 25 x
Page 97 and 98:
1 = anortiitti ; 7 = uraliitti, bio
Page 99 and 100:
MUUTTUNEITA URALIITTIDIABAASEJA Mit
Page 101 and 102:
liuskeisuuden suuntaan . Kivessä n
Page 103 and 104:
DIABAASIJUONIEN IÄSTÄ Karttalehti
Page 105 and 106:
Taulukko XX. Tektonisoituneen diaba
Page 107 and 108:
Kuva 64 . Juonia, siirroksia ja bre
Page 109 and 110:
Taulukko XXI . Iivaaran alkalikiven
Page 111 and 112:
öiviin kivilajeihin ei irtomaapeit
Page 113 and 114:
Time Formation Post-Silurian . . .
Page 115:
VIRKKALA, K . (1950), Maaperäkartt
show all

GEOLOGINEN YLEI KARTTA - arkisto.gsf.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?