GEOLOGINEN YLEI KARTTA - arkisto.gsf.fi

oligoklaasiapliittisuonien nähdään lisäksi paikoin leikkaa an liuskefragmenttej
a .
V a n t t a j a s s a esiint ät, metamorfisessa granodioriitissa sijaitse at
liuskereliktit o at pääpiirteiltään edellisten kaltaisia . Muodostuma tarjoaa
kuitenkin sel emmin alaistusta liuskeen gneissi t miseen ja lä ist ssuhteisiin
. Niinpä täällä nähdään graniittigneissistä peräisin ole an oligoklaasiapliitin
leikkaa an kiilleliusketta ja apliittiaineksen injektoitu an
kerrosm ötäisesti siihen, muodostaen ki estä injektiogneissiä (Ku at 4 a
ja b) . Liuskefragmentit o at monin paikoin taipuneet pienoispoimuille ja
näissä nähdään h in täsmällistä poimutasoon nähden poikittaista ja
diagonaalista rakoilua . Muutamien desimetrien paksuiset graniittipegmatiittijuonet
leikkaa at kaikkia liuskemuunnoksia ja pari ohutta diabaasijuonta
m öskin pegmatiittia .
T i e n h a a r a n ah asti liuskeiset sedimenttifragmentit o at edellisiä
enemmän metamorfoituneita kiillegneissejä . Täälläkin on k artsi päämineraalina,
mutta plagioklaasia sensijaan enemmän kuin biotiittia . Ilmeisestikin
ki en plagioklaasirikkaus ja gneissimäinen asu johtu at samanlaisesta
apliittiaineksen injektoitumisesta kuin edellä on ku attu Vanttajan
muodostumassa tapahtuneen . Metamorfoitumisesta huolimatta on täällä
ielä ha aitta issa lähinnä biotiitin määrästä johtu aa kerros uorottelua .
i p r u n niinikään kiillegneissimäisissä liuskeissa on h in kehitt n t
kerrosrakenne paikoitellen jopa megaskooppisestikin ha aitta issa . Täälläkin
on plagioklaasia enemmän kuin biotiittia . e muodostaa hdessä
runsaan k artsin, ähäisen musko iitin ja kalsiitin kanssa karkeampien
Ku a 4 a . Ku a 4 b.
Ku at 4 a ja b . Leikkaa asta graniittigneissistä tunkeutuu oligoklaasiapliittista ainesta kerrosm
ötäisesti kiillelinskeeseen (a), muodostaen siitä injektiogneissiä (b) . 113 luonn . koosta. Kuusamo
Vanttaja. Valok. E . Halme .