GEOLOGINEN YLEI KARTTA - arkisto.gsf.fi

28
GABROJA JA DIORIITTEJA
Ultraemäksisiä s äki iä ei graniittigneissimuodostumassa ole ta attu
ja gabroja ja dioriittejakin on siinä arsin niukasti . Nekään ei ät n k isellään
esiinn htenäisinä massii eina, aan läpimitaltaan 20-300 cm :n
suuruisina murskaleina oligoklaasigraniittisessa tai granodioriittisessa graniittigneississä
. Niiden huomatta immat sijaintipaikat on ki ilajikartalla
merkitt gneissigraniitin pohjalle piirret illä ihreillä koukeroilla .
amalla rajoitetulla alueella ta ataan näitä murskaleita aina runsaasti .
Tämä osoittaa niiden alkuaan muodostaneen htenäisiä massii eja, jotka
sitten o at mpäröi än graniittigneissin aikutuksesta oimakkaasti breksioituneet,
deformoituneet ja joutuneet niin oligoklaasiapliittisen kuin
monasti m ös kaligraniittisen aineksen lä istelemäksi tai migmatisoimaksi
.
Injektiot ja assimilatio sekä metamorfoosi o at muuttaneet breksiamurskaleiden
alkuaankin erilaisia mineraalikokoomuksia, mutta primäärisiä
s äki imäisiä piirteitä on niissä silti aina tunnetta issa .
Tällaisia murskaleita on karttalehden alueelta ta attu seuraa issa paikoissa
: Alueen -osassa uomussalmen kirkolta P aaraan johta an tien
arrelta K lmälän W-puolelta . Kartan NW-osassa Jokik län Koitiinjär
en NW-puolelta, Kuolionk län alueella oilujär en sekä NE- että
W-puolelta laajemmaltikin ja edelleen Iso Kerojär estä n. 10 km W Kä rän
talon N-puolelta .
P a a r a n murskaleiden päämineraaleina on ihreä sar i älke ja
plagioklaasi (An 30 ) . Lisäaineksina ta ataan titaniittia ja k artsia, iimemainitusta
lienee kuitenkin huomatta a osa sekundääristä . Muuttumistuloksina
on jonkun erran biotiittia sekä melkoisesti epidoottia . Ar atenkin
on siis plagioklaasi alkuaan ollut n k istään emäksisempää . Murskaleiden
rajat o at ielä errattain terä ät . Itse murskaleet o at kuitenkin
enemmän tai ähemmän deformoituneita ja niitä injektoi at runsaina
oligoklaasi- tai/ja mikrokliinigraniittiset suonet .
J o .k i k 1 ä s s ä o at murskaleet oimakkaasti liuskettuneet ja liikuntojen
sekä injektoituneiden ainesten aikutuksesta suorastaan suonigneissi
t neet (Ku a 9 a) . Ilmeisestikin oimakkaiden liikuntojen aiheuttamasta
metamorfisesta differentioitumisesta johtuen ei ät gabroraidat
n k isellään sisällä sanotta asti muita mineraaleja kuin reunoiltaan biotiittiutunutta
sar i älkettä .
K ä r ä n murskaleet liene ät alunperinkin olleet dioriittia tai k artsidioriittia
. Täällä nimittäin esiint päämineraalina oligoklaasi, joka runsaasta
epidoottipitoisuudesta päätellen on k lläkin alkuaan ollut emäksisempää
. Ki essä on kohtalaisesti m ös sar i älkettä ja primääristäkin