GEOLOGINEN YLEI KARTTA - arkisto.gsf.fi

More documents

Recommendations

Info

Kuva 17 a . Kuva 17 b . Kuvat 17 a ja b . Migmatiittiutuneen oligoklaasigneissin kataklastisia rakenteita . a) paleosomi . b) neosomi . 20 x, Nic . + . Suomussalmi, Kurimo . myös nähtävissä melko hyvin säilyneitä, läpimitaltaan 7-20 cm :n suuruisia emäksisiä varhaiserkaumia . Lukuunottamatta joskus tavattavaa sarvivälkettä, esiintyvät neosomiaineksessa samat mineraalit kuin paleosomeissa . Niistä ovat plagioklaasija kvartsi vallitsevia ja muita tavataan vain aksessorisina . Plagioklaasin kokoomus on kuitenkin paljon happamempi kuin neosomeissa, tavallisimmin An15 .
Näyttää ilmeiseltä, että tämä muunnos on pääosiltaan syntynyt siten, että oligoklaasigraniittinen neosomiaines on injektoitunut itseään emäksisempään syväkiveen . Kuitenkin tavataan tässä kivessä myös sellaisia suonirakenteita, joita voidaan pitää liikuntojen yhteydessä metamor<strong>fi</strong>sen differentioitumisen tietä syntyneinä . Polymigmatiittiset suonigneissit valtaavat arviolta lähes 30 0/0 oligoklaasigneissien kokonaismäärästä . Ne eroavat edellisistä pääasiassa siinä, että näissä esiintyy neosomeina oligoklaasigraniittisen aineksen ohella myös mikrokliinigraniittia . Viimemainittua tavataan usein itsenäisinäkin suonina, mutta on hyvin tavallista, että se on edennyt kiveen pitkin oligoklaasigraniittista suonta . Tämän muunnoksen pääkivenä esiintyy tavallisimmin granodioriitteja, mutta parasyntyiset paleosomit eivät nekään ole tuntemattomia . Huolimatta paikoin runsaistakin mikrokliinigraniittisista neosomeista ei tämän ryhmän paleosomeissa ole nähtävissä lainkaan graniittiutumista . Näiden kivien esiintymisalueet edustanevat sellaista horisonttia, jossa vallinneet olosuhteet ovat kylläkin sallineet migmatiittiutumisen, mutta eivät graniittiutumista . Osuutensa on voinut olla myös pääkiven kokoomuksella . Tätä kivilajia tavataan, kuten edellisen perusteella tuntuu luonnolliselta, alueen koillisosan kataklastisten ja lounaispuolen plastisempien ja usein gr aniittiutuneiden muunnosten välillä . Graniittiutuneet suonigneissit ovat samaan tapaan polymimigmatiittisia kuin edellisetkin . Neosomien laatu ei sekään sanottavasti poikkea edellisestä . Paleosomeissa sensijaan on vaihtelua . Sarvivälkettä niissä ei tavata lainkaan, mutta sen sijaan säännöllisesti mikrokliinia . Muissa suhteissa perustuvat eroavaisuudet lähinnä mineraalien keskinäisten paljoussuhteiden vaihteluihin . Paleosomien plagioklaasi on keskikokoomukseltaan hapanta oligoklaasia (An15) vaihdellen rajoissa An5_25 . Aina se on saussuriittiutunutta ja serisiittiytynyttä . Varsinkin happamissa muunnoksissa tavataan yleisesti myös vyöhykerakenteista plagioklaasia, jonka kokoomuksen ääriarvot keskustassa ja reunoilla ovat An30 ja An20 . Kvartsi esiintyy melkein poikkeuksetta kahdessa eri muodossa . Sen suuret ja määrältään runsaammat rakeet ovat vahvasti deformoituneita, jopa granuloituneita, pienemmät taas ehjiä . Viimemainitut täyttävät mineraalien välejä ja rakoja sekä ovat runsaasti edustettuina »muurilaastissa» . Kahdessa modi<strong>fi</strong>katiossa esiintyy useimmiten myös kiven mikrokliini . Osa on sameata ja kataklastista, osa kirkasta ja ehjää . Tämä ilmiö esiintyy sekä paleosomeissa että neosomeissa ja viittaa sekä pre-karjalaisen että karjalaisen mikrokliinigeneration esiintymiseen, kuten tuonnempana graniittigneissimuodostuman mikrokliinirikkaiden graniittien yhteydessä on 6 4 1
Page 1 and 2: GEOLOGINEN TUTKIMU LAITO UOMEN GEOL
Page 3 and 4: Helsinki 1959 . Valtioneuvoston kir
Page 5 and 6: LEIKKAAVIA JUONIKIVIÄ 88 ERPENTIIN
Page 7 and 8: Näköala Iivaaralta länteen .
Page 9 and 10: TUTKIMU VAIHEET Ensimmäiset tiedot
Page 11 and 12: YLEI KAT AU KALLIOPERÄÄN PINNANMU
Page 13 and 14: Kuva 2 a . Kuva 2 b . Kuvat 2 a ja
Page 15 and 16: Laajalle levinneen graniittigneissi
Page 17 and 18: Mineraalikokoomukseltaan muodosta a
Page 19 and 20: Karjalaisten muodostumien rakenne o
Page 21 and 22: erran aihtele ia k artsi-maasälpä
Page 23 and 24: kerrosten mineraaliaineksen, pienir
Page 25 and 26: N i s k a n s e 1 ä n useita metre
Page 27 and 28: Ku a 8 . Pre-karjalaisen sar i älk
Page 29 and 30: Ku a 9 b . Ku a 9 a . Ku a 9 c . Ku
Page 31 and 32: Kuva 11 . Pre-karjalainen kataklast
Page 33 and 34: Taulukko III . Kataklastisten grano
Page 35 and 36: Suurin osa kiven neosomeista on muo
Page 37 and 38: Kuva 15 a . Kuva 15 b . Kuvat 15 a
Page 39: nähdä tällaisen juoniaineksen ja
Page 43 and 44: Kahden eri-ikäisen kaligraniittige
Page 45 and 46: sulkevat sisäänsä kiven muita mi
Page 47 and 48: Taulukko VI . Kytömäen kvartsiiti
Page 49 and 50: määrä pieni, n . 20 % kokonaisti
Page 51 and 52: Kuva 25 . Pre-karjalaisia, migmatii
Page 53 and 54: Taivalkosken Saarijärvellä n . 6
Page 55 and 56: tynyttä . Lukuunottamatta siellä
Page 57 and 58: tuloksia . Saarijärven kvartsi-maa
Page 59 and 60: Kuva 32 . Kvartsi-maasälpäliuske,
Page 61 and 62: Kuva 34 . Tektonisoitunutta kvartsi
Page 63 and 64: järveltä Saarijärven N-päitse N
Page 65 and 66: klaasihajarakeet osoittavat myös,
Page 67 and 68: Kuva 40. Tyynylaavarakennetta. Suom
Page 69 and 70: Luva 42 . Vihreäkiven kalsiittitä
Page 71 and 72: 1 x 0 .5 - 4 X 6 mm . Rakeet ovat t
Page 73 and 74: on tämä asteettainen fasieksen no
Page 75 and 76: Taulukko XI . Karjalaisten peridoti
Page 77 and 78: Kuva 47 . Oliviinipseudomorfooseja
Page 79 and 80: Taulukko XIII. Vuolukiven kemiallin
Page 81 and 82: päämineraalien väleissä . Malmi
Page 83 and 84: Si0 2 Ti02 A12 0 3 Fe 20 3 FeO MnO
Page 85 and 86: Kuva 52 . Pre-karjalaisen graniitti
Page 87 and 88: suuntausta, vaan osoittaa kiven oll
Page 89 and 90: aineksen muodostavat siten yksinoma
Page 91 and 92:
Muita huomattavasti runsaampana esi
Page 93 and 94:
Plagioklaasi esiintyy hyvinmuodostu
Page 95 and 96:
Kuva 59 . Hyperstenidiabaasi . 25 x
Page 97 and 98:
1 = anortiitti ; 7 = uraliitti, bio
Page 99 and 100:
MUUTTUNEITA URALIITTIDIABAASEJA Mit
Page 101 and 102:
liuskeisuuden suuntaan . Kivessä n
Page 103 and 104:
DIABAASIJUONIEN IÄSTÄ Karttalehti
Page 105 and 106:
Taulukko XX. Tektonisoituneen diaba
Page 107 and 108:
Kuva 64 . Juonia, siirroksia ja bre
Page 109 and 110:
Taulukko XXI . Iivaaran alkalikiven
Page 111 and 112:
öiviin kivilajeihin ei irtomaapeit
Page 113 and 114:
Time Formation Post-Silurian . . .
Page 115:
VIRKKALA, K . (1950), Maaperäkartt
show all

GEOLOGINEN YLEI KARTTA - arkisto.gsf.fi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?