GEOLOGINEN YLEI KARTTA - arkisto.gsf.fi

1 8
graniittisia,
hetta .
aan edustaisi at suorastaan pre-karjalaista anorogenista ai-
Alueen nuorin ki ilaji on post-silurisiin muodostumiin luettu Ii aaran
alkaliki imassii i karttalehden NE-osassa . Pääosiltaan se on muodostunut
ijoliitista, mutta siihen liitt mm . sussexiittisia ja essexiittisiä muunnoksia
sekä kontakteissa graniittigneissiä astaan feniittisiä metasomaattisia
öh kkeitä .
TEKTONIIKKAA
ilmiinpistä änä ja jo maisemassa näk änä piirteenä on alueen kallioperän
rakentuminen ruhje öh kkeiden, siirrosten ja murrosten rajoittamista
lohkoista . Yleensä nämä ruhjeet ei ät seuraa ki ilajikontakteja .
Eräissä tapauksissa nä ttää siirroksia sensijaan tapahtuneen h in kehitt
neen liuskeisuuden suunnassa . Nämä tapaukset on kuitenkin erotetta a
niistä, joissa lohkoliikunnot o at aiheuttaneet sekundääristä, liikunnon
suuntaista ja leisestä kulkusuunnasta poikkea aa ruhjeliuskeisuutta .
ekundäärisen kaligraniittisen aineksen tunkeutuminen tällaisiin ruhjeöh
kkeisiin on erittäin leistä .
Kartoitust össä mitatut tektoniset ha ainnot on merkitt liitteenä
ole alle paljastuma- ja tektoniselle kartalle . iinä ilmene ä paljastumaerkko
on har a ja epätasainen . Kun paljastumat lisäksi o at pieniä, on
kallioperän tektonisen rakenteen ksit iskohtainen seuraaminen jään t
puutteelliseksi . Kuitenkin on mitatun ha aintoaineiston tur in oitu
rekonstruoida eräitä mielenkiintoisia rakennepiirteitä .
Niinpä tektoniset suunnat sopi at h in hteen naapurikarttalehtien
alueilta jatku iin suuntiin ja m ös eri ki ilajimuodostumat o at lö täneet
täältä jatkeensa .
Graniittigneissimuodostuman tektoninen rakenne on huomatta asti
komplisoidumpaa kuin sitä nuorempien, karjalaisten muodostumien . Tämä
on luonnollista, koska se on joutunut sekä pre-karjalaisten että karjalaisten
orogenisten liikuntojen kohteeksi . Ar atenkin nimenomaan siellä, missä
anhemman ja nuoremman poimutuksen ergenssien suunnat o at huomatta
ammin poikenneet toisistaan, on graniittigneissikompleksin rakenne kiemurtele
aa ja pienoispoimuista .
Graniittigneissimuodostuman kulkusuunnat m ötäile ät konformisti karjalaisten
muodostumien kaare ia, plastisia kontuureja . Lisäksi nähdään
siinä, mm . Piispajär en-Irnijär en-Kostonjär en-Kor uan alueella, laajoja
liuskeisuuden indikoimia kehämäisiä rakenteita . Nämä seikat osoitta
at graniittigneissillä ole an p rkim stä kupolimaisiin muodostumiin
samaan tapaan kuin astaa alla ki ilajilla Joensuun, Kuopion ja Pitkärannan
alueilla .