GEOLOGINEN YLEI KARTTA - arkisto.gsf.fi

että läntinen haarautuma ulottuu etelään lähelle Alanäljängän jär eä ja
itäinen Lipon aseman seudulle .
Kartoitust össä ta atut pienemmät sar i älkegneissimuodostumat o at
pitäjittäin lueteltuina seuraa at :
Kuusamon pitäjässä Iijär en W-puolella, Oijusluoman -puolella,
oilujär ellä ja Käsmäjär ellä .
Tai alkosken pitäjässä Jokik län usijär en NE-puolella .
uomussalmen pitäjässä M ll lahden E-puolella Ki ijär en ja Pärsämöjoen
älillä, Perälän kohdalla Haukiperän molemmilla rannoilla, Jär enpään
kohdalla poikki uomussalmi-Ylinäljänkä maantien, Ki ike ättijär
en N-puolella Raate aaralta E altakunnan rajan kulmauksessa, almijär
ellä Vuokkijär estä E, Vuokkijär en E-pään molemmilla rannoilla
K llölän ja Lukanpään kohdalla sekä Kerälän k län -puolella ai an
karttalehtialueen -rajalla .
Parhaiten säil neissä muunnoksissa on tumman ihreä liuske kohtuullisesti
suuntautunutta ja errattain homogenista (Ku a 7) . Vain anihar
oin nähdään siinä reliktistä kerrosrakennetta . Ki en mineraalikokoomuksen
muodosta at sar i älke, plagioklaasi, k artsi ja malmi sekä sar iälkkeen
muuttumistulokset biotiitti ja kloriitti .
Ki en runsain mineraali on sar i älke, jonka määrä saattaa kohota
jopa 70 % :iin. e on ah asti pleokroista ja esiint 0 .s-1 .s mm :n suuruisina
repaleisina, malmipigmentin samentamina rakeina, jotka usein o at
poikkiliittisesti kas aneet plagioklaasiin ja k artsiin .
Pienempikokoiset (0 .2 mm) k artsi- ja plagioklaasirakeet tä ttä ät sar iälke
ksilöiden älejä . Plagioklaasi on emäksistä oligoklaasia (An2s-3o) •
Ku a 7 . H insäil n t pre-karjalainen sar i älkegneissi . 8 x,
Nic . + . Kuusamo, Irnijär i . Valok . E. Halme .