Meriklusteriraportti (pdf 5,6 Mb) - Turku
Meriklusteriraportti (pdf 5,6 Mb) - Turku
Meriklusteriraportti (pdf 5,6 Mb) - Turku
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Varsinais-Suomen ja Satakuntien satamien<br />
osuus koko Suomen satamien ulkomaan merikuljetuksista<br />
on noin neljännes (kuva 2.6).<br />
Osuus on pysynyt jokseenkin samana vuosikausia<br />
eli alueen satamien yhteenlasketut<br />
Kuva 2.6. Lounaisen Suomen<br />
satamien osuus Suomen<br />
ulkomaan merikuljetuk-<br />
sista vuonna 2005.<br />
Lähde: Merenkulkulaitos.<br />
Alueen yleissatamat ovat liikenteen koostumukseltaan<br />
erilaisia. <strong>Turku</strong> on ensisijaisesti<br />
yksikköliikenteen satama, sillä 3 /4 sataman<br />
kuljetuksista on kappaletavaraa, jota kuljetetaan<br />
kuorma-autoissa, perävaunuissa,<br />
rautatievaunuissa ja konteissa. Seuraavaksi<br />
tärkeimmät tavaralajit ovat metallit ja öljytuotteet.<br />
<strong>Turku</strong> on myös alueen ehdottomasti<br />
tärkein matkustajasatama ja Suomen ainoa<br />
junalauttasatama. Turun tärkeimmät vastasatamat<br />
eli satamat, joihin tai joista merkittävimmät<br />
tavaravirrat suuntautuvat, olivat<br />
vuonna 2005 Tukholma ja Travemünde.<br />
Naantalin sataman ulkomaan liikenne<br />
koostuu pääosin raakaöljyn ja öljytuotteiden<br />
(osuus lähes 50 %) sekä suuryksiköillä tapahtuvasta<br />
kappaletavaraliikenteestä (35 %).<br />
Yksikköliikenne on lähes sataprosenttisesti<br />
ajoneuvoyhdistelmillä tapahtuvia kuljetuksia<br />
Naantalin ja Kapellskärin välillä. Myös kuivaa<br />
irtolastia kuljetetaan Naantalin sataman<br />
liikennemäärät ovat kehittyneet samansuuntaisesti<br />
kuin koko maassa. Alueen satamien<br />
keskinäiset osuudet ovat hieman vaihdelleet,<br />
mutta erityisen suuria muutoksia ei niissäkään<br />
ole tapahtunut (kuva 2.7).<br />
Kuva 2.7. Varsinais-Suomen ja Satakunnan eri satamien<br />
osuudet alueen satamien ulkomaan merikuljetuk-<br />
sista vuosina 2001–2005. Lähde: Merenkulkulaitos.<br />
kautta. Ulkomaan liikenteen lisäksi Naantalin<br />
satamassa käsitellään merkittäviä määriä<br />
kotimaan liikennettä, pääosin nestemäisten<br />
polttoaineiden kuljetusta, mutta myös pääosa<br />
Manner-Suomen ja Ahvenanmaan välisestä<br />
yksikköliikenteestä kulkee Naantalista.<br />
Naantalista on myös jonkin verran matkustajaliikennettä,<br />
josta pääosa koostuu rekkojen<br />
kuljettajista, mutta ns. tarvematkustusliikenne<br />
henkilöautoilla on jatkuvasti kasvussa.<br />
Naantalin tärkeimmät vastasatamat vuonna<br />
2005 olivat Kapellskär, Primorsk ja Viipuri.<br />
Uudenkaupungin sataman liikenteestä<br />
hieman yli puolet on Kemiran teollisuussataman<br />
lannoite- ja kemikaaliliikennettä.<br />
Hepokarin yleissataman kautta kulkee<br />
kappaletavaraa sekä mm. mineraaleja ja<br />
puutavaraa. Uudenkaupungin tärkeimmät<br />
vastasatamat vuonna 2005 olivat Rostock,<br />
Fredericia ja Wismar sekä erittelemättömät<br />
Kiinan satamat.<br />
29
Change language