Meriklusteriraportti (pdf 5,6 Mb) - Turku
Meriklusteriraportti (pdf 5,6 Mb) - Turku
Meriklusteriraportti (pdf 5,6 Mb) - Turku
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Yhteistyöyritysten sijainti osoittaa voimakkaasti<br />
alueellisen meriklusterin vahvuuden:<br />
suurin osa yhteistyöyrityksistä löytyy tutkimusalueelta.<br />
Uudenmaan merkitys on myös<br />
erittäin huomattava.<br />
Pääryhmittäinen tarkastelu ei tuo mitään<br />
oleellisia muutoksia tärkeimpien yhteistyöyritysten<br />
sijaintimaakuntien järjestykseen.<br />
Kaikkien kolmen ryhmän vastaajien mukaan<br />
Varsinais-Suomi on tärkein yhteistyöyritysten<br />
sijaintimaakunta. Merenkulkuelinkeinot-ryhmässä<br />
toiseksi tuli Uusimaa ja kolmanneksi<br />
Satakunta. Meriteollisuudessa ja satamatoiminnoissa<br />
Satakunta oli toiseksi tärkein ja<br />
Uusimaa kolmanneksi tärkein. Pirkanmaa<br />
sijoittui kaikissa ryhmissä neljännelle sijalle.<br />
Meriteollisuudessa maakuntakirjo oli laajin,<br />
mutta toisaalta tässä ryhmässä oli myös<br />
eniten vastaajia. Meriteollisuuden alihankkijayritykset<br />
voivat sijaita kauempanakin<br />
sisämaassa, kun taas merenkulkuelinkeinot<br />
ja satamatoiminnot ovat riippuvaisempia<br />
rannikon läheisyydestä.<br />
Merkittävimmät johtopäätökset<br />
sijaintiin liittyen ovat:<br />
1. Alueen omat maakunnat ja Uusimaa ovat<br />
meriklusterin toiminnallisen kokonaisuuden<br />
kannalta tärkeimmät alueet.<br />
2. Alueellisen meriklusterin dynamiikka<br />
ulottuu lähes koko maahan, sillä yhteistyöyrityksiä<br />
löytyy vastausaineiston mukaan<br />
16 maakunnasta ympäri maata.<br />
4.2.3 Yhteiset toiminnot<br />
Alueellisen meriklusterin sisäistä dynamiikkaa<br />
pyrittiin valottamaan kartoittamalla, mitä<br />
yhteisiä toimintoja alueen meriklusteriyrityksillä<br />
on toisten Varsinais-Suomessa tai<br />
Satakunnassa sijaitsevien yritysten kanssa.<br />
Vastaajia pyydettiin myös ilmoittamaan, missä<br />
toiminnoissa yrityksen yhteistyötä alueen<br />
toisten yritysten kanssa voitaisiin lisätä.<br />
Koko meriklusteria kokonaisuutena tarkasteltaessa<br />
yrityksillä on eniten yhteisiä<br />
alihankkijoita (14 %:lla vastaajista), toiseksi<br />
eniten yhteisiä asiakkaita (11 %) ja kolman-<br />
neksi eniten yhteistä koulutusta jonkin toisen<br />
yrityksen kanssa. Seuraaville sijoille nousivat<br />
yhteinen työvoima ja yhteiset projektit. Vajaalla<br />
kahdella prosentilla kysymykseen vastanneista<br />
yrityksistä ei ole yhteisiä toimintoja<br />
toisen yrityksen kanssa. (Taulukko 4.3.)<br />
Taulukko 4.3. Meriklusteriyritysten yhteiset toiminnot<br />
toisten Varsinais-Suomessa tai<br />
Satakunnassa sijaitsevien yritysten<br />
kanssa, kyllä-vastausten prosenttiosuudet<br />
(meriklusteri kokonaisuutena).<br />
Toiminto Toisen yrityksen<br />
kanssa<br />
yhteinen/yhteisiä<br />
Alihankkijat 14,0<br />
Asiakkaat 11,0<br />
Investoinnit 2,9<br />
Koulutus 9,9<br />
Kuljetukset 7,0<br />
Markkinointi 6,7<br />
Palvelut 7,0<br />
Projekti 8,4<br />
Raaka-ainehankinnat 6,7<br />
Rahoitus 2,0<br />
Toimitila 5,8<br />
Tuotanto 7,8<br />
Työvoima 9,3<br />
Yritys ei tee yhteistyötä 1,7<br />
Pääryhmittäin tarkasteltuna eroja löytyy<br />
jonkin verran. Meriteollisuudessa tärkein<br />
yhteinen toiminto on toisen yrityksen kanssa<br />
yhteiset alihankkijat (16 %:lla meriteollisuusryhmän<br />
vastaajista). Toiseksi eniten on<br />
yhteisiä asiakkaita ja yhteistä työvoimaa.<br />
Näiden jälkeen seuraavina ovat yhteiset<br />
projektit ja yhteinen tuotanto jonkin toisen<br />
yrityksen kanssa.<br />
Merenkulkuelinkeinojen parissa kolmen<br />
tärkeimmän yhteistoiminnon muodostavat<br />
yhteiset alihankkijat (= tavarantoimittajat),<br />
yhteinen koulutus ja yhteiset palvelut, joita<br />
kaikkia on 10 prosentilla ryhmän vastaajista.<br />
Näiden jälkeen tasasijoituksella ovat yhteiset<br />
asiakkaat ja yhteismarkkinointi.<br />
51
Change language