nenhuolto-opas-valmis

Äänenkäytössä hengitystiet toimivat ns. ääntöväylänä. Hengitystiet luovat tilan äänen
muodostumiselle ja soinnille. Tärkeimmät ääntä vahvistavat tilat ovat järjestyksessä nielu ja
suuontelo. Nenäonteloita käytetään kolmen nasaalikonsonantin (n, m, äng-äänne) kohdalla.
Äänenkäytössä hengitysteiden limakalvojen elastisuus ja kosteus on tärkeää. Kuivat
limakalvot heikentävät äänentuottoa ja läpäisevät helpommin tulehduksia aiheuttavia
mikrobeja. Hengitysteiden tulehdukset rasittavat äänielimistöä, joten sairaana pitää antaa
äänen levätä, ts. vähentää puhumista ja laulamista.
1.3 Keuhkot
Koko elimistömme koostuu soluista. Lihakset ovat soluja, iho koostuu soluista, hermotkin
ovat soluja jne. Samalla tavoin kuin ihminen tarvitsee ruokaa jaksaakseen, ja ulostaa jätteen
pois, tarvitsevat solut happea toimiakseen, ja tuottavat ”jätteenä” hiilidioksidia. Keuhkojen
tehtävänä on poistaa elimistöstä hiilidioksidia ja tuoda happea tilalle.
Sisään hengitettävä ilma kulkee ylä- ja alahengitysteiden läpi aina keuhkokudokseen, eli
keuhkorakkuloihin saakka. Keuhkorakkulan vieressä on verisuoni. Keuhkorakkula luovuttaa
ilmassa olevan hapen (O2) verisuonessa olevalle punasolulle, joka sitten kuljettaa hapen
verisuonia pitkin elimistön muille kudoksille. Vaihtokaupassa punasolu luovuttaa
hiilidioksidin (CO2) keuhkorakkulalle, joka toimittaa sen hengityksen kautta ulos.
Keuhkorakkuloita on n. 300 miljoonaa, ja kaasujenvaihtopinta-ala on valtava: yhteensä jopa
100 m2.
Keuhkot ovat ihmiselle elintärkeät: ilman happea elimistön toiminta lakkaa ja kudokset
kuolevat. Keuhkot ovatkin hyvin suojatut. Tiiviisti keuhkokudoksen ympärillä on
keuhkopussi (pleura). Se sisältää pleuranestettä, joka vähentää kitkaa keuhkopussin ja
keuhkojen välillä. Neste helpottaa keuhkojen laajenemista ja pienenemistä eli hengittämistä.
Keuhkopussia ympäröi 12 kylkiluuparin muodostama kehikko ja niihin liittyvät lihakset ja
sidekudos. Keuhkojen alaosa taas lepää pallean (diaphragma) päällä.
Keuhkojen välissä, vielä paremmassa suojassa, on sydän. Keuhkoista palaavat happea
keränneet punasolut menevät keuhkolaskimosuonia pitkin sydämen vasempaan kammioon,
josta ne sitten pumpataan yleiseen verenkiertoon. Näin koko kehon kudokset saavat happea.
Yleisestä verenkierrosta palaavat hiilidioksidia kuljettavat punasolut tulevat sydämen oikeaan
kammioon, josta ne pumpataan keuhkoihin suorittamaan kaasujenvaihtoa. Sama sykli jatkuu,
sydämen lyönnistä toiseen.
10