nenhuolto-opas-valmis

4 ÄÄNI
4.1 Äänen syntyminen
Kuulemme jatkuvasti erilaisia ääniä. Ulkopuoleltamme tulevat ärsykkeet eli äänilähteet
aiheuttavat paineaaltoja: aaltomaisesti etenevät ilmamolekyylit tihentyvät ja harventuvat
ilmassa. Esimerkiksi lautasen putoaminen lattialle synnyttää paineaallon, jonka korva välittää
kuulohermon kautta aivoihin, ja aivoissa se muuttuu kuultavaksi ääneksi. Samalla tavoin
syntyy ääni kurkunpäässä. Kun äänirako sulkeutuu ja avautuu, äänihuulet ja ilmavirta yhdessä
aikaansaavat paineaaltoja, joille muu elimistö toimii kaikuontelona eli vahvistimena. Korva
vastaanottaa paineaallot ja aivot tunnistavat sen ihmisääneksi. (Kehr ja Ruth 2007.)
Äänentuotto on vaativa tapahtuma: se edellyttää kymmenien pienten lihasten tasapainoista
yhteistyötä. Lihasten lisäksi äänen syntymiseen tarvitaan ilmavirtaa ja limakalvoja. Kehon
ontelot puolestaan vahvistavat äänen. Aluksi kurkunpään lihakset lähentävät äänihuulia.
Ääniraon pienetessä ulosvirtaavan ilman nopeus kasvaa ja ääniraon kohdalle syntyy alipaine.
Alipaineen ja lihasten yhteistyöstä seuraa äänihuulten tiivis sulkeutuminen alaosastaan. Ilman
virtaus keskeytyy, ja ilmanpaine äänihuulia vastaan alkaa kasvaa, mikä työntää äänihuulia
ylöspäin. Samalla ne alkavat alhaalta irrota toisistaan ja lopulta avaavat ääniraon kokonaan.
Äänirako on avoinna ja päästää ilmaa läpi sekunnin murto-osan ajan, jonka jälkeen se taas
sulkeutuu alipaineen johdosta. Sama sykli jatkuu värähdyksinä, jotka synnyttävät paineaaltoja.
Visuaalisesti äänihuulten liike näyttää siltä kuin kaksi aaltoa kohtaisi ja sitten taas
erkanisi (kuva 1). (Aalto ja Parviainen 1980.)
Kuva 16. Äänihuulten liikkeet äänenmuodostuksessa. (Kuvan luomisessa otettu mallia kirjasta Aalto ja
Parviainen 1985, 124.)
24