nenhuolto-opas-valmis

9.2 Astma
Astmaa sairastaa Suomessa n. 6% väestöstä. Se on keuhkoputkien limakalvon
tulehdussairaus. Samalla tavoin kuin allergiassa, astmassa elimistö puolustautuu liian
voimakkaasti, vaikka todellista vaaraa ei ole olemassa. Allergeeni pääsee keuhkoihin ja alkaa
ärsyttää limakalvoa. Limakalvo tulehtuu ja turpoaa ja keuhkoputket ahtautuvat aiheuttaen
hengenahdistusta ja hengityksen vinkunaa. Tulehtunut limakalvo erittää limaa, jota potilas
joutuu yskimään. Astman ensioire onkin usein pitkittynyt, erityisesti yöllä esiintyvä yskä.
Noin puolella astmapotilaista on taustalla allergia.
Astmapotilaan kohtauksen voivat provosoida kylmä ilma, pöly (eläin, pölypunkki, siitepöly),
fyysinen tai henkinen rasitus, sekä jotkut ruoka-aineet. Jos astma on allergiaperäistä, tulisi
potilaan välttää allergeenia. Tupakoinnin lopettaminen on astmaatikolle todella tärkeää, sillä
se pahentaa oireita huomattavasti.
Astmaa tutkitaan spirometrilla ja PEF-mittarilla (Kts. kpl. 1.6). PEF-mittaria käytetään myös
taudin seurannassa, joten potilas saa mittarin kotiin ja hänet opetetaan itse käyttämään sitä.
Mittariin puhalletaan aamuin illoin ja luvut kirjataan ylös.
Lievimmissä tapauksissa ei välttämättä tarvita lääkehoitoa. Usein se on kuitenkin
välttämätöntä. Lääkitys määräytyy astman vaikeusasteen mukaan. Peruslääkkeenä on sisään
hengitettävä eli inhaloitava kortikosteroidi. Tarvittaessa voidaan käyttää lisäksi
lyhytvaikutteista beeta2-agonistia. Vaikeimmissa tapauksissa tarvitaan lisälääkitystä, josta
konsultoidaan erikoislääkäriä. Laulajan kannattaa muistaa, että inhaloitavat kortikosteroidit
voivat aiheuttaa äänen käheyttä tai hiivasienitulehduksen ylähengitysteihin. (Benninger ym.
1994, Terveysportti. Käypä hoito –suositus. http://terveysportti.fi/)
9.3 Milloin lääkäriin allergia- ja astmaoireiden takia?
Lääkäriin lähdetään kun allergiaoireet haittaavat normaalia elämää. Pitkittyneen yskän syy on
aina syytä selvittää, ja astmakohtaus on ehdoton lääkäriin lähtemisen syy.
42