isbn_978-952-476-553-4

Acta Wasaensia 5
maailmankatsomuksellisiin ja erityisen kasvatusopillisen näkemyksen omaaviin
kouluihin (esimerkiksi steinerkoulut tai freinetpedagogiikan omaksuneet koulut).
Uskonnollis-katsomuksellisen yhdenvertaisuuden, neutraalisuuden, objektiivisuuden,
monikulttuurisuuden sekä pluralismin toteutumisen näkökulmasta ongelmaksi
voivat muodostua erilaiset koulun käytänteet, yhteiset juhlapyhät, joihin on
perinteisesti liittynyt uskonnollisia elementtejä, kuten jouluevankeliumi, kevätjuhlan
suvivirsi ja muut virret. Lisäksi ongelmaksi voivat muodostua uskonnottomat
perinteet, esimerkiksi kristilliseen perinteeseen kuuluva joulupukki. Vaikkei kysymys
sinänsä olekaan uskonnollisesta hahmosta, se liittyy kiinteällä tavalla jouluun
ja länsimaiseen kulttuuriin, eikä se tämän vuoksi ole ongelmaton perinne.
Samat katsomukselliset ristiriidat kuin koulussa on löydettävissä yhteiskunnasta. 14
Myös kysymys siitä, kuka saa opettaa uskontoa peruskoulussa, on noussut esille.
Uskonnonvapauden tutkimiselle monikulttuuristuvassa koulussa on olemassa
yleisempääkin tarvetta, sillä nykyiseen uskonnonvapauslakiin on keskeisesti vaikuttanut
länsieurooppalainen ja kansainvälinen perusoikeus- ja ihmisoikeusajattelu.
Lisäksi Suomen omat perusoikeussäännökset on uudistettu (1.8.1995). 15 Kansainväliset
ihmisoikeussopimukset velvoittavat myös kouluja edistämään omalta
osaltaan ihmisoikeuksia. Painoarvoa asiaa kohtaan lisää myös se, että Euroopan
unionissa (lyhenne EU) hyväksyttiin kesällä 2012 ihmisoikeuksia ja demokratiaa
koskeva strategia, jonka mukaan EU-maat päättivät tehostaa toimintaansa myös
uskonnon- ja vakaumuksen vapauden edistämisen alalla. EU:n jäsenmaana Suomi
on sitoutunut tehostamaan toimintaansa tällä alueella. 16
Suomessa on vuonna 2013 hyväksytty Suomen ulkoasiainhallinnon ihmisoikeusstrategia,
jossa ihmisoikeuksien kulmakivenä pidetään syrjinnän kieltoa. Myös
syrjittyjen ryhmien voimaannuttaminen ja osallistaminen nähdään ensiarvoisen
tärkeänä. Kestävimpiä tuloksia saadaan strategian mukaan edistämällä ryhmien
14
15
16
Esimerkiksi Anu Koikkalaisen (2010: 56) mukaan jouluevankeliumin lukemista on perusteltu
siten, että se on osa suomalaista kulttuuria, ja näin ollen se ei ole varsinainen uskonnollinen
elementti, vaan lähinnä perinteinen tapa. Tällainen keskustelu johtaa pohtimaan uskonnon,
kulttuurin ja perinteen luonnetta ja suhdetta toisiinsa; Martin Scheininin (1999d: 384–385)
mukaan tuomareilta, hallinnollisilta viranomaisilta ja yksityisisltä toimijoilta edellytetään
herkkyyttä sen ymmärtämisessä, että uskonnon sanelemissa yksilön toivomuksissa saattaa olla
kysymys perustuslain 11 §:ssä (uskonnonvapauspykälässä) suojatusta perusoikeudesta. Näitä
toivomuksia saattaa Scheininin mukaan liittyä pukeutumiseen, työtehtäviin, työ- ja vapaaaikoihin
tai muihin ulkoisen toiminnan piirteisiin.
HE 309/1993 vp s. 5–7; HE 170/2002 vp s. 2, 18.
EU:n ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevassa strategiasssa, joka hyväksyttiin Luxemburgissa
25. päivänä kesäkuuta 2012 pidetyssä ulkoasiainneuvoston istunnossa, halutaan parantaa
EU:n ihmisoikeuspolitiikan tehokkuutta ja näkyvyyttä. Laadittuun toimintasuunnitelmaan
kuuluu esimerkiksi uskonnon- ja vakaumuksenvapautta koskevien EU:n suuntaviivojen laatiminen;
Waismaa (toim.) 2012: 6.