isbn_978-952-476-553-4

Acta Wasaensia 21
keusperiaatteiden keskeisenä tehtävänä on toimia oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa
tulkintaa ohjaavina normatiivisina periaatteina. Toisaalta ne voivat osoittaa
eri oikeudenalojen ja koko oikeusjärjestyksen tärkeinä pitämiä arvoja ja normeja.
Oikeusperiaatteet edistävät omalta osaltaan myös oikeusvarmuutta. 40 Lisäksi on
huomattava, että oikeuden yleiset periaatteet kehittyvät oikeuskulttuurissa ja antavat
työkaluja lainkäyttäjille oikeiden ratkaisujen määrittämiseen. 41 Tässä tutkimuksessa
keskeisiä oikeusperiaatteita ovat yhdenvertaisuusperiaate ja suhteellisuusperiaate,
joiden avulla tarkastelen tutkimuskohdetta. Periaatteet pätevät sekä
lain tulkinnassa että hallinnollisen harkinnan käyttämisessä, olipa kysymys laillisuus-
tai tarkoituksenmukaisuusharkinnasta. Ne pätevät myös intressipunnintatilanteissa
ja erityiseen asiantuntemukseen sidotussa päätöksenteossa. Hallinnon
oikeusperiaatteet ovat viranomaisia oikeudellisesti sitovia. 42
Perustuslain 6 §:llä ja uskonnonvapauspykälällä 11 § on yksilöiden välisen yhdenvertaisuuden
osalta läheinen yhteys. Tässä tutkimuksessa erityisen tärkeä on
yhdenvertaisuusperiaate, joka ankkuroituu perustuslain 6 §:ään, jonka ensimmäinen
säännöslauseke sisältää yleisen yhdenvertaisuusperiaatteen ja -lausekkeen:
”Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.” Tämä on perinteisesti tarkoittanut ensisijassa
vaatimusta yhdenvertaisesta lain soveltamisesta ja samanlaisesta kohtelusta
samanlaisissa tapauksissa. Säännöslauseke velvoittaa kaikkea viranomaistoimintaa
ja tarkoittaa yhdenvertaista kohtelua sekä lakiin perustuvan oikeudenmukaisuuden
takaamista. Viranomaisen tulee soveltaa lakia tekemättä muita eroja
kuin laista ilmenee. Näin yhdenvertaisuusperiaate rajoittaa osaltaan viranomaisen
40
41
42
tuin antaa perustuslain 106 §:n perusteella etusijan perustuslain säännökselle. Anttila 2013:
88; Periaatteet puolestaan ovat Alexyn (1986: 75) mukaan optimointikäskyjä, joiden mukaan
jokin oikeushyvä on toteutettava niin täysmääräisenä kuin se on oikeudellisesti ja tosiasiallisesti
mahdollista. Esimerkiksi periaatekollisiossa etusija on annettava sille periaatteelle, jonka
paino on tapauksen olosuhteissa suurempi. Sääntökonflikteissa puolestaan on Tuorin (1990:
4) mukaan ratkaistava, kumpi säännöistä on katsottava pätemättömäksi tai osoittaa toinen
sääntö poikkeukseksi toisesta. Scheininin (1991: 31) ja Anttilan (2013: 87) mukaan sääntökonfliktit
ratkaistaan usein muodollisin perustein (esimerkiksi lex specialis, jolloin erityislaki
syrjäyttää toisen lain). Periaatekollisiot ratkaistaan sitä vastoin aineellisten argumenttien perusteella;
Yleisiä hallinto-oikeudellisia periaatteita voidaan esimerkiksi Mäenpään mielestä
luonnehtia oikeusnormeja arvosidonnaisemmiksi, joustavammiksi ja tilannesidonnaisemmiksi.
Niiden sisältö on muotoutunut yksittäistapauksia koskevassa oikeuskäytännössä ja lainopillisessa
tulkinnassa. Ks. yleisistä hallinto-oikeudellisista periaatteista tarkemmin Mäenpää
2002: 6, 125–131.
Tuori 2007: 150–151.
Merrills 1995: 177–200; Uoti 2004: 249; Ks. periaatteista myös Tolonen 2003: 49–50; Oikeusperiaatteilla
on oikeuden soveltamista ohjaavaa vaikutusta, vaikka niitä ei suoraan tulekaan
samaistaa oikeussääntöihin. Hautamäki 2002: 31; Laakson (1990: 122) mukaan oikeuslähdeopillisesti
keskeisinä periaatteina voidaan pitää niin sanottuja positiivisia oikeusperiaatteita ja
muita niihin rinnastettavia ratkaisuperiaatteita.
Laakso, Suviranta & Tarukannel 2006: 313–314.