isbn_978-952-476-553-4

Acta Wasaensia 17
että kansalliset ja kansainväliset oikeuksien suojajärjestelmät tulee nähdä toisiaan
täydentävinä siten, että kukin järjestelmä täydentää toisia omilla vahvemmilla
alueillaan. Näin asia tulee nähdä tulkinnan osalta Suomessakin. Esimerkiksi Euroopan
ihmisoikeussopimuksen (SopS 63/1999) 53 artiklassa on ilmaistu periaate,
joka kieltää kyseisen sopimuksen käyttämisen perusteena rajoittaa kansallisesti tai
kansainvälisesti muutoin turvattuja ihmisoikeuksia ja perusvapauksia. 29
Käsitykseni mukaan uskonnonvapaus liikkuu sekä aksiologisella arvojen 30 tasolla
että analyyttisella oikeussääntöjen tasolla, johon voidaan oikeusperiaatteista liittää
erityisesti yhdenvertaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen merkitys. Yhdenvertaisuus
on luonteeltaan sekä periaate että normi. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on
omassa ratkaisukäytännössään todennut, että uskonnonvapaus liittyy demokraattisen
yhteiskunnan syvärakenteisiin ja perusteisiin. Uskonnonvapaus on luonteeltaan
hyvin perustava perusoikeus, jonka toteutumista voidaan pitää tietyssä mielessä
myös muiden perusoikeuksien toteutumisen edellytyksenä. 31
Koska uskonnonvapauden perusoikeusnormi on joustava ja luonteeltaan väljä,
käytän oikeustieteellisen kirjallisuuden ohella työssä hyväkseni myös muiden
tieteenalojen (niin sanottujen substanssitieteiden), kuten käytännöllisen teologian,
uskontotieteen ja kasvatustieteen sekä uskonnonpedagogiikan tutkimustuloksia.
Näillä on huomattava painoarvo tässä työssä, koska niitä käytetään oikeusdogmaattisessa
tulkinnassa ja myös hyvän mallin kehittämisessä. Erityisesti korostuvat
arvot ja periaatteet oikeudellisen tulkinnan apuna ja tukena. Tätä valintaa perustelee
myös uskonnon ja uskonnonvapauden arvoluonne, jota ei voida tyhjentävästi
ymmärtää pelkästään oikeudellisin käsittein.
Koska ymmärrän lainopillisen tutkimuksen myös arvoja sisältävänä, käytän uskonnonvapauden
perusoikeuden tulkinnassa hyväksi tarpeellisin osin muiden tieteiden
tutkimustuloksia. Mainittujen substanssitieteiden tuloksista etsin vastausta
myös de lege ferenda -kysymykseen (oikeuspoliittinen arviointi) eli siihen, miten
uskonnonopetuksen mallia ja koulun käytäntöjä voidaan kehittää monikulttuuri-
29
30
31
Ojanen & Scheinin 2011a: 194.
Arvot liitetään läheisesti identiteettiin ja elämänkatsomukseen. Ks. Salmela 2006:43; Koska
arvoja ei voida osoittaa oikeiksi tai vääriksi tieteellisellä ja empiirisellä tutkimuksella, meidän
ihmisten täytyy niistä sopia ja päättää. Pietilä 2006: 188; Ks. mitä arvot ovat Gylling 2006:
57–61; Arvoilla on esimerkiksi keskeinen merkitys perusopetuksen opetussuunnitelmien taustalla
ja niihin on voitava yhteisesti sitoutua. Vrt. Laakson (1990: 7) mukaan oikeusdogmatiikka
liikkuu kolmella limittäisellä tasolla: 1) arvojen tasolla eli aksiologisella dimensiolla, 2)
yleisten oppien tasolla eli konstruktiivisella dimensiolla sekä 3) oikeussääntöjen ja muiden oikeuslähteiden
tasolla eli analyyttisella dimensiolla.
Ks. Kokkinakis v. Kreikka (25.5.1993); Ks. myös Saraviita 2005: 255.