isbn_978-952-476-553-4

Acta Wasaensia 7
tyistä huomiota kiinnitän uskonnollis-katsomuksellisen yhdenvertaisuuden tosiasialliseen
toteutumiseen (de lege lata). Toiseksi tulen tutkimuksessa hahmottelemaan
myös mallia, joka (de lege ferenda) nykyistä paremmin toteuttaisi uskonnonvapauden
periaatetta yhä monikulttuurisemmaksi muodostuvassa koulussa.
Rajaan tutkimuksen perusopetuksessa oleviin peruskoulun oppilaisiin, johon osallistuvat
ovat alle 18-vuotiaita oppivelvollisuusikäisiä. Tässä tutkimuksessa käytän
eri ikä- ja opetustasoilla olevien oppilaiden erottamisessa vuosiluokka-käsitettä.
Perusopetuksen piirissä iän perusteella ovat 7–16-vuotiaat lapset, joka käytännössä
tarkoittaa peruskoulun vuosiluokkia 1–9/10. 19
Esiopetus, oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminta, lukio-opetus ja ammattilaitosopetus
jäävät siis tarkastelun ulkopuolelle. Samalla on kuitenkin huomattava,
ettei PeL 16.1 §:n säännös kuitenkaan rajaa oikeutta perusopetukseen vain oppivelvollisille
tai muutoin tietynikäisille, vaan jokaisella on oikeus perusopetukseen.
20
Tutkin uskonnonvapautta monikulttuuristuvan peruskoulun toiminnassa, joka
käsittää virallisten opetussuunnitelman mukaisten oppituntien lisäksi myös koulun
muun yleisen ja yhteisen opetukseen liittyvän toiminnan, kuten uskonnon
näkymisen, ilmenemisen ja sen symbolisen heijastumisen. Tässä tutkimuksessa
keskityn nimenomaan julkisiin kunnallisiin monikulttuuristuviin kouluihin.
Opettajan virkavelvollisuuksien ja vakaumuksen välinen suhde tulee esille erityisesti
virkavelvollisuuksien suhteessa opettajan negatiivisen uskonnonvapauden
toteutumiseen.
Uskonnonvapauden perusoikeuden ensisijaisesti velvoittamana tahona pidetään
valtiota ja kuntaa. Näkökulmana on vertikaalinen tarkastelu, joka keskittyy opetustoiminnan
osalta julkisen vallan, valtion ja kunnan sekä paikallisen koulun ja
oppilaan sekä hänen vanhempiensa tai laillisten huoltajien väliseen suhteeseen.
19
20
Perusopetuksessa olevat oppilaat jaetaan yleensä iän perusteella eri luokka-asteisiin tai vuosiluokkiin.
On huomattava, että alle 18-vuotiaat katsotaan vielä oikeudellisesti vajaavaltaisiksi
ikänsä vuoksi. Tällöin puhevalta heitä itseään koskevissa asioissa on vanhemmilla tai laillisilla
huoltajilla. Aikuisella on oikeus käyttää lapsen puhevaltaa lapsen ikää ja kehitystasoa vastaavalla
tavalla. Ks. PeVL 12/1982 vp; Kuitenkin laissa holhoustoimesta (1.4.1999/442, myöhemmin
holhoustoimilaki, HOlTL) 23.2 §:n mukaan vajaavaltaisellakin on oikeus päättää itse
henkilöään koskevasta asiasta, jos hän ymmärtää asian merkityksen ja jos laissa ei ole toisin
säädetty. Perusopetuslain (628/1998) 25.1 §:n mukaan oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona
lapsi täyttää 7 vuotta, ja päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden
alkamisesta on kulunut kymmenen vuotta.
Ks. Lahtinen & Lankinen 2009: 43, 281.